Maidoneritys vauvan kuoleman jälkeen

Otamme osaa suruusi, jos sinun tai läheisesi vauva on kuollut. Joskus vauva menehtyy kohdussa, pian syntymän jälkeen tai myöhemmin imetysaikana. Suomessa kohtukuolemia on vuosittain noin 150 ja alle vuoden ikäisenä kuolee alle sata vauvaa. Suurimman surun keskellä maidonnousu ja tarve tehdä maidoneritykseen liittyviä päätöksiä voivat tulla yllätyksenä. Maidoneritykseen liittyviä valintoja voi joutua tekemään myös myöhäisen keskenmenon tai raskaudenkeskeytyksen jälkeen.

Tähän artikkeliin on koottu maidoneritykseen liittyvää tietoa sinulle, jonka vauva on kuollut. Artikkelista löydät myös erilaisia maidoneritykseen liittyviä vaihtoehtoja, jotka voivat auttaa surutyössä. Mukana on lisäksi lyhyitä tarinoita vauvan kuoleman kohdanneilta vanhemmilta.

Rintamaitoon liittyy tunteita ja merkityksiä

Vauvakuoleman kohdanneet vanhemmat usein liittävät rintamaitoon monenlaisia merkityksiä. Oma maito merkitsee monelle äärettömän arvokasta vauvalle tarkoitettua ravintoa, ja voi tuntua kurjalta, että se joutuu viemäriin. Rintojen tihkuminen voi myös ahdistaa ja herättää voimakkaan ristiriitaisia tunteita: se muistuttaa tyhjästä sylistä ja kesken jääneestä imetysmatkasta. Joskus pingottuneista rinnoista tihkuvaa maitoa kutsutaan valkeiksi kyyneliksi, sillä maidoneritys voi nostattaa surun pintaan. Joillekin vanhemmille rintamaito symboloi yhteyttä kuolleeseen vauvaan. Maidontulo on todiste siitä, että vauva eli. Vanhemmat voivat ajatella, että maito on kuolleen vauvan lahja, jolla voi auttaa toisia pieniä ja sairaita vauvoja.

Mulla tuli enkelin jälkeen maitoa estolääkkeestä ja estokuurista huolimatta. En edes tajunnut kuin vasta jälkeenpäin, että olisin voinut luovuttaa maitoa. Siinä kohtaa pumppaus ois varmasti tuonut merkitystä itselle, mut on mahdollista, etten ois kuitenkaan jaksanut surun keskellä pumpata.

Maidonnousu synnytyksen tai keskenmenon jälkeen

Maito nousee voimakkaimmin yleensä 2-5 päivää synnytyksen jälkeen. Rinnat voivat tuntua kovilta, kipeiltä tai pingottuneilta. Maito voi pakkautua myös silloin, jos imetetty vauva kuolee ja imetys päättyy äkillisesti.

Rintojen varovainen hierominen ja lypsäminen voivat helpottaa oloa. Liivinsuojukset estävät vaatteiden kastumisen, jos rinnoista tihkuu maitoa. Viileä pakkaus tai jääkaappikylmät, kaulitut kaalinlehdet auttavat turvotukseen ja helpottavat oloa. Kaalinlehtien sisältämät entsyymit saattavat vaikuttaa maidoneritykseen vähentävästi. Myös tulehduskipulääkettä voi ottaa pakkausohjeen mukaisesti.

Varo rintatulehdusta

Maidon pakkautuminen maidonnousuvaiheessa voi altistaa rintatulehdukselle. Myös liian nopea maidonerityksen alasajo voi aiheuttaa maidon pakkautumisen ja rintatulehduksen. Rintatulehdus on hoitoa vaativa tila, johon liittyy yleensä kuume, voimakkaat yleisoireet, kuten vilunväreet ja lihassärky, sekä rinnan punoitus ja aristus. Rintatulehdusoireissa kannattaa herkästi hakeutua lääkäriin. Usein rintatulehduksen hoidoksi tarvitaan antibiootteja. Alkavaan rintatulehdukseen voi riittää kotihoito lypsämällä ja tulehduskipulääkkeellä.

Maidoneritykseen liittyviä vaihtoehtoja

Sairaalassa maidoneritykseen useimmiten tarjotaan ensisijaisesti maidonestolääkitystä, mutta voit harkita myös muita vaihtoehtoja. Jotkut vauvakuoleman kohdanneet vanhemmat eivät halua välittömästi estää maidontuloa, vaan päättävät ryhtyä maidon luovuttajiksi tai lypsää maitoa muuhun tarkoitukseen. Maidonerityksen voi ajaa alas myös lääkkeettömästi hallitusti lypsämällä. On tärkeää, että saat valita itsellesi sopivan tavan toimia maidontulon kanssa.

Perheiden yksilölliset tilanteet vaikuttavat valintaan ylläpitää tai lopettaa maidoneritys. Tilanne on erilainen riippuen siitä, kuoliko vauva kohdussa, vastasyntyneenä ennen imetyksen alkua, vai muutaman kuukauden ikäisenä, kun imetys on ollut jo käynnissä. Jotkut vanhemmat toivovat tulevansa pian uudestaan raskaaksi vauvan kuoleman jälkeen ja siksi päättävät lopettaa maidonerityksen. Jos synnytys on ollut rankka, fyysinen ja henkinen toipuminen voi tuntua jo riittävältä koetukselta vauvan menettämisen rinnalla.

Jos taas perheeseen on syntynyt kaksoset, joista toinen on menehtynyt, perhe voi kokea ristiriitaisia tunteita: iloa elossa olevan kaksosen syntymästä ja valtavaa surua toisen vauvan kuolemasta. Suru voi vaikuttaa maidoneritykseen ja elossa olevan vauvan imetykseen eri tavoin. Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen, eikä ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä päätöksiä maidonerityksestä vauvan kuoleman jälkeen.

Nyt kun näin melkein vuosi vauvan kuoleman jälkeen mietin asiaa, niin kyllähän se tuntui aika luonnottomalta kun maidonnousu estettiin lääkkeellisesti. Toisaalta kuitenkin itsellä oli myös pelko, että mitä jos estolääkitys ei toimikaan. Mutta luovuttaminen ei tullut mieleenkään, kun tällaista vaihtoehtoa ei edes tarjottu. Nyt saattaisin valita pumppauksen ja luovuttamisen.

Toiveena maidonerityksen lopettaminen

Maidoneritystä voi ajaa alas lääkkeellisesti tukemalla tai lääkkeettömästi tai näitä kahta yhdistelemällä. Maidonestolääkitys voi tuntua sopivalta valinnalta, jos oma vointi on heikko, voimavarat ovat vähissä tai toive maidonerityksen lopettamisesta on selvä. Maidonestolääkitys voi olla myös tarpeen, jos haluaa lopettaa maidontulon, mutta maidonnousu on erittäin voimakasta. Maitomäärän vähentäminen ilman tukilääkitystä on hidastempoisempi prosessi. On hyvä tietää, että maitomäärän vähenemiseen voi liittyä fyysistä huonovointisuutta tai mielialaoireita. Alta löydät lisää tietoa maidonerityksen estämisen erilaisista keinoista.

Kauhealta tuntui, kun maitoa vaan tuli, eikä kukaan sitä saanut. Aika kauan itsellä kesti, ennen kuin se lääkkeen avulla vihdoin loppui.

Lue lisää: Maidonerityksen estäminen lääkkeellisesti

Maidoneritystä voidaan yrittää estää lääkkeellisesti. Lääkitys ei välttämättä kaikkien kohdalla täysin estä maidonnousua tai maidontulon jatkumista, ja sen kanssa voi olla tarpeen käyttää myös lääkkeettömiä keinoja maidontuotannon lopettamiseksi.

Maidonestolääkityksen määrää vanhempaa hoitava lääkäri. Suun kautta otettavan lääkkeen vaikutus perustuu maidoneritystä säätelevän prolaktiinihormonin toiminnan hillitsemiseen. Lääkkeestä voi tulla sivuvaikutuksia, kuten huimausta, päänsärkyä tai pahoinvointia.

Lue lisää: Maidonerityksen estäminen lääkkeettömästi

Maidonerityksen voi ajaa alas rauhallisessa tahdissa lypsämällä käsin tai rintapumpulla. Maidonerityksessä vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki. Kun halutaan vähentää maidoneritystä, vähennetään lypsämistä ja rintojen stimulointia. Yöllä lypsäminen lisää prolaktiinihormonin tuotantoa, joten yölypsyjen lopettaminen johtaa rintamaidon vähenemiseen. Rauhallinen ja hallittu maidonerityksen vähentäminen edistää rintojen terveyttä ja auttaa estämään niiden kipeytymistä tai rintatulehdusta.

Jos vauva on kuollut ennen maidonnousua ja toiveena on lopettaa maidoneritys lääkkeettömästi, lypsetään harvakseltaan vain pahimmat pingotukset pois. Kun maito ei enää pakkaudu, lypsämisistä voi hiljalleen luopua. Maidonerityksen loppuminen kokonaan vie viikkoja.

Jos maidoneritys tai imetys oli jo lähtenyt käyntiin ennen vauvan kuolemaa, päivittäisten lypsykertojen määrää vähennetään ja kestoa lyhennetään vähitellen, esimerkiksi parin päivän välein. Lopuksi lypsetään satunnaisesti vain pahimpien pingotuksien poistamiseksi. On hyvä varautua siihen, että maidonerityksen alasajo voi viedä useita viikkoja.

Lypsämisen voi lopettaa myös nopeammalla tahdilla, mutta silloin tulee varautua mahdollisiin tiehyttukoksiin, pakkautumiseen sekä rintatulehduksen lisääntyneeseen riskiin.

 

Toiveena maidon luovuttaminen

Jotkut vanhemmat haluavat ryhtyä rintamaidon luovuttajiksi vauvan kuoleman jälkeen. Päätös ryhtyä luovuttajaksi voi syntyä monesta eri syystä. Joskus maidontulo jatkuu pitkään ja on ikävä lypsää sitä viemäriin. Toisia motivoi vahva auttamisen halu. Jotkut ajattelevat, että maidon luovuttaminen on osa kuolleen vauvan perintöä ja tapa kunnioittaa hänen lyhyeksi jäänyttä elämäänsä. Maidon luovuttaminen voi olla tapa vahvistaa oman vanhemmuuden kokemusta tilanteessa, jossa syli muuten tuntuu tyhjältä.

Maidon pumppaaminen ja luovuttaminen vauvan kuoleman jälkeen voi olla myös terapeuttista. Pumppaaminen antaa tekemistä käsille, jotka eivät enää voi hoivata vauvaa. Jokaisen suruprosessi on yksilöllinen, ja jokainen tietää itse parhaiten, sopiiko maidon luovuttaminen omaan surutyöhön vai ei.

Vauvan kuoleman jälkeen oma jaksaminen voi olla koetuksella ja toimintakyky voi olla alentunut, jolloin maidon luovuttaminen voi olla liikaa. Riittävän hygieniatason varmistaminen lypsäessä voi myös aiheuttaa stressiä tai ahdistusta. Maidon lypsäminen itsessään voi nostaa voimakkaita tai ristiriitaisia tunteita. Joskus maidonluovuttaminen ei ole toiveesta huolimatta mahdollista.

Jo ollessani vauvani kanssa teho-osastolla minulla oli vahva ajatus siitä, että halusin luovuttaa äidinmaitoa, mikäli hän menehtyisi. Olin aina halunnut imettää lastani, enkä halunnut menettää tätä puolta äitiydestä yhtä aikaa lapseni kanssa. Minulla oli myös pakottava tarve tehdä jotain hyvää muiden vauvojen hyväksi, kun en pystynyt omaa vauvaani pelastamaan. Maidon pumppaamisesta muodostui tärkeä selviytymiskeino surressani vauvani kuolemaa. Se on ollut tapa kunnioittaa vauvani muistoa sekä elää eräänlaista ”haamuvauva-arkea”. Pumpatessa olen tullut sinuiksi sen kanssa, että olen kuolleen lapsen äiti.

Lue lisää: Maidon luovuttamiseen valmistautuminen ja käytännöt

Jos maito ei ole vielä noussut, luovuttajaksi haluavan kannattaa stimuloida maidoneritystä lypsämällä rintoja aluksi vähintään 3-4 tunnin välein. Maidonerityksessä vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki, eli lypsämällä tiheämmin maitomäärä lähtee nousuun muutaman päivän viiveellä. Voit lukea lisää pumppaamisesta täältä.

Sairaaloiden äidinmaitokeskukset käsittelevät ja toimittavat luovutettua maitoa osastoilla oleville pienille ja sairaille vauvoille. Luovuttajaksi haluavan kannattaa olla yhteydessä oman alueensa äidinmaitokeskukseen ja tiedustella maidon luovuttamisen kriteereitä. Esimerkiksi lääkityksen käyttö voi olla este maidon luovuttamiselle. Hakuprosessiin voi myös kuulua bakteeriviljelyn ottaminen maitonäytteistä sekä verinäytteen antaminen.

Äidinmaitokeskus antaa maidonkeräykseen ohjeet, joilla varmistetaan luovutetun maidon riittävä hygieniataso. Luovutettu maito toimitetaan äidinmaitokeskukseen joko itse tai joillakin alueilla maitokeskus saattaa järjestää maidolle kuljetuksen kotiovelta. Joillakin alueilla ei ole mahdollista luovuttaa äidinmaitoa suurien etäisyyksien vuoksi.

Jotkut lahjoittavat lypsämänsä maidon epävirallisia kanavia pitkin muille perheille. Lahjoituksen kohteita etsitään omasta tuttavapiiristä tai lähiseudun vauvaryhmistä. Rintamaidon säilytyksestä voi lukea lisää täältä.

Lue lisää: Kumppanin tai lähipiirin tuki maitoa luovuttavalle

Vauvan kuoleman jälkeen kumppani ja läheiset haluavat usein olla rintamaidon luovuttajan tukena. Kumppanina tai läheisenä voit:

  • Auttaa rintapumppujen vertailussa, valinnassa ja hankinnassa
  • Selvittää rintamaidon luovuttamisen kriteereitä olemalla yhteydessä äidinmaitokeskukseen. Jos luovuttajaksi haluava ei halua joutua selittelemään tilannettaan äidinmaitokeskuksen haastattelussa, voi olla viisasta, että joku läheinen tai ammattihenkilö keskustelee äidinmaitokeskuksen henkilökunnan kanssa etukäteen, jotta haastattelu voidaan toteuttaa sensitiivisesti.
  • Huolehtia pumpun osien ja pullojen tiskaamisesta ja steriloinnista
  • Kuljettaa pakastetut maidot äidinmaitokeskukseen, jos kuljetusta ei ole saatavilla omalla alueella
  • Kannustaa ja osoittaa arvostusta maidon luovuttajalle siitä, että hän haluaa auttaa muiden vauvoja oman surunsa keskellä

 


Lypsäminen kuolleen vauvan muistoksi

On myös mahdollista jatkaa rintamaidon lypsämistä muita tarkoituksia varten. Vauvakuoleman kohdanneet vanhemmat voivat kokea maidon liittämisen surutyöhön merkitykselliseksi tai lohdulliseksi.

  • Maidon voi lypsämisen jälkeen pakastaa muistoesineeksi. Maitopurkkeja voi säilyttää pakkasessa lyhyen tai pidemmän ajan, ja niiden näkeminen voi olla tapa muistella vauvaa. Jos maitoa on pakastanut jo ennen vauvan kuolemaa, voi tuntua vaikealta heittää sitä pois. Ei ole kiirettä päättää, mitä tehdä pakastetulla maidolla. Jotkut voivat esimerkiksi lahjoittaa lypsämänsä maidon epävirallisia kanavia pitkin perheille, joissa sitä tarvitaan.
  • Rintamaitoa voi laittaa mukaan vauvan arkkuun ennen hautajaisia.
  • Jotkut haluavat kaataa maitoa tärkeän puun tai kasvin juurelle.
  • Rintamaidosta voi valmistaa tai teettää koruja tai koriste-esineitä.
  • Joissakin perheissä voi olla, että vauvan vanhempi sisarus haluaa käydä rinnalla tai juoda pumpattua maitoa. Vanhemman sisaruksen imettäminen voi olla hyvin lohdullinen tapa surra yhdessä perheenä.

Meidän kuolleen vauvan maidot sai nauttia hänen elävä isosiskonsa, jota vielä aamuisin ja iltaisin imetin myös. Isosisko olikin hiukan painokäyrän alarajoilla, rasvainen ensimaito teki melkein kaksivuotiaalle hyvää. Ja sain itse valtavan lohdun siitä, etteivät maidot menneet hukkaan. Imetyshetket oli alkuun itkuhetkiä, jolloin myös meidän neljävuotias esikoinen usein halusi tulla lähelle kuollutta pikkusisarusta suremaan.

Tukea on saatavilla vauvan kuoleman jälkeen

Vauvan kuolema on aina elämää mullistava, suuri tragedia riippumatta siitä, millä tavalla kuolema tapahtui. Voi olla, että läheisesi haluavat auttaa sinua surusi keskellä, tai heillä voi olla keskiössä heidän oma suruprosessinsa. Mikäli tuntuu, että haluaisi puhua vauvan kuolemasta ammattilaisen tai vertaisen kanssa, apua on saatavissa terveydenhuollosta tai surujärjestöjen kautta.

Tukea maidonerityksen lopettamiseen
• Imetyksen tuki ry:n vertaistukijat esim. Rinnalla-sovelluksessa

Vertaistukea vauvan kuoleman jälkeen
Käpy Lapsikuolemaperheet ry
• Raskaudenaikaisen menetyksen kokeneet Tähti ry
Sydänlapset ja -aikuiset ry
• Harvinaissairauksien vertaistuki, Harvinaiskeskus Norio
• Yksin kaksonen, Monikkoperheet ry

Jos tarvitset akuutisti keskustelutukea, voit soittaa valtakunnalliseen MIELI ry:n Kriisipuhelimeen, joka päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.

 

Kirjoittaja Oona Piipponen on tutkija, opettaja ja kuolleen vauvan äiti.
Artikkeli on syntynyt osana surutyötä ja se perustuu tutkittuun tietoon sekä vertaisyhteisössä jaettuun kokemustietoon. Kiitoksia nimettömästi kertomuksensa jakaneille vanhemmille.

Julkaistu 20.5.2025