Imetystä vaikeuttavat terveyshaasteet äidillä

Äidin terveydelliset tai anatomiset syyt voivat joskus hankaloittaa imetyksen käynnistymistä tai estää täysimetykselle pääsyn. Moni haaste on kuitenkin mahdollista voittaa, kun imetyksen käynnistymiseen panostetaan ja äiti on hyvässä hoidossa.

Diabetes

Imetys parantaa elimistön sokeriaineenvaihduntaa, joten imetys hyödyttää diabeetikkoäitiä, olipa kyseessä sitten tyypin 1, tyypin 2 tai raskausdiabetes. Äidin diabetes vaikuttaa kuitenkin myös vauvan insuliiniaineenvaihduntaan ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen ja voi altistaa verensokerin liialliselle laskulle.

Diabeetikkoäitien vastasyntyneille vauvoille katkeamaton ihokontakti on erityisen tärkeä. Ihokontaktissa vauva säästää energiaa ja verensokeri pysyy tasaisempana. Äidin oma ensimaito -kolostrum- nostaa vauvan verensokeria paremmin kuin lisämaitona annettu korvike. Diabeetikkoäitien vauvat tarvitsevat usein kuitenkin ensimmäisinä päivinä lisämaitoa lääketieteellisin perustein, koska diabetes voi aiheuttaa myös maidonnousun viivästymistä. Jatkuvan ihokontaktin ja vauvantahtisen imetyksen ohella maidoneritystä voi ensimmäisinä päivinä lisätä myös lypsämällä.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä voi olla yhteydessä riittämättömään maidoneritykseen. Kaikilla oireyhtymästä kärsivillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia ongelmia imetyksessä ja osalla maidoneritys voi olla hyvinkin runsasta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaikeuttaa imetystä ja vauvan kasvua maitomäärän jäädessä liian vähäiseksi. Kun äidillä on lääkitys kunnossa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, ongelmia harvoin esiintyy. Jos maitomäärän vähäisyys johtuu kilpirauhasen vajaatoiminnasta, lääkityksen tasapainon löytämisen jälkeen maitomäärä voi lisääntyä nopeasti merkittävästi.

Rintakudoksen vähäisyys

Rintakudoksen vähäisyys on rintojen kehityksellinen häiriö, joka voi olla esteenä täysimetykseen vaadittavan maitomäärän saavuttamiseen. Pienikin määrä maitorauhaskudosta tuottaa kuitenkin maitoa, joten vauvaa on mahdollista imettää ainakin osittain.

Rintakudoksen määrää ei voi päätellä pelkästään rintojen koon perusteella. Pienissäkin rinnoissa on useimmiten aivan normaali määrä maitoa tuottavaa kudosta. Imetysongelmia aiheuttavaan rintakudoksen vähäisyyteen voi viitata se, että rinnat ovat hyvin etäällä toisistaan, huomattavan erikokoiset tai epäsymmetriset. Rinnat voivat olla muodoltaan kapeat ja suipot (tubulaariset) ja nännipiha suhteettoman suuri rinnan kokoon nähden. Tilalle on tyypillistä, että rinnoissa ei tapahdu juurikaan muutoksia raskauden aikana. Rinnoista, joissa rintakudosta on poikkeavan vähän, käytetään nimitystä hypoplastiset, alikehittyneet tai tubulaariset rinnat.
Jos jokin omissa rinnoissa huolestuttaa, asia kannattaa ottaa puheeksi jo raskausaikana neuvolassa.

Rintoihin kohdistuneet leikkaukset

Rintojen suurennusleikkaukset toteutetaan yleensä niin, että imetys onnistuu myöhemmin normaalisti. Poikkeuksen voivat tehdä tilanteet, joissa suurennusleikkaus on tehty tubulaarisiin rintoihin, joissa rintakudosta voi olla imetyksen näkökulmasta riittämätön määrä (kts. rintakudoksen vähäisyys).

Rintojen pienennysleikkauksien jälkeen imetysongelmat ovat tavallisempia. Imetys voi hankaloitua, jos leikkaus on vahingoittanut nännin alueen tuntohermoja tai verisuonistoa, tai jos rinnassa on jäljellä hyvin vähän rintakudosta. Leikkauksessa katkenneet maitotiehyet voivat aiheuttaa sen, että maitoa muodostuu, mutta se ei pääse ulos rinnasta.
Imetystoivetta ei kuitenkaan kannata kokeilematta haudata – rinnoilla on uskomaton kyky sopeutua.

Rintoihin tehdyt toimenpiteet kannattaa ottaa puheeksi jo odotusaikana neuvolassa ja synnytyssairaalassa, jotta toimenpiteen mahdolliset vaikutukset voidaan huomioida imetysohjauksessa.

Sisäänpäinkääntyneet rinnanpäät

Rinnanpään muoto ei itsessään vaikuta maidon muodostumiseen tai poistumiseen, mutta joskus matala tai sisäänpäinkääntynyt nänni voi aiheuttaa vastasyntyneelle haasteita tarttua rintaan ja imeä tehokkaasti. Imetyksen jatkuessa rinnanpää muovaantuu itsestään, minkä vuoksi haasteita on yleensä vain ensimmäisen vauvan imetyksen alkuaikoina. Rinnanpään kohottamiseen voi kokeilla myös erilaisia kotikonsteja. Imetyksen käynnistymisvaiheessa osaava imetysohjaus synnytyssairaalassa ja myöhemmin neuvolassa auttaa pääsemään hyvään alkuun imetyksessä.

Istukan tai sikiökalvojen epätäydellinen poistuminen kohdusta

Imetykseen tarvittavien hormonien määrä elimistössä lisääntyy nopeasti synnytyksen jälkeen, kun istukka on poistunut kohdusta, eikä enää eritä raskaushormoneja. Jos kohtuun on jäänyt istukan tai sikiökalvojen jäämiä, imetyksen käynnistymiseen vaadittava hormonaalinen muutos voi jäädä vajavaiseksi ja maitomäärä ei kasva tehokkaasta imetyksestä huolimatta. Ongelma korjaantuu, kun kohtu saadaan tyhjennettyä raskausmateriasta.

Kuva: iStock

Julkaistu 29.5.2019