Tarvitseeko imetetty vauva vettä?
Voinko uida luonnonvesissä kun imetän?
Miten lypsetty maito säilyy kesäkuumalla?
Näihin ja muihin kesäisiin imetyskysymyksiin löydät vastaukset tästä tietopankista!
Tarvitseeko vauvani vettä kesähelteellä?
Jos vauvasi on täysimetyksellä, eli saa pelkkää rintamaitoa, hän ei tarvitse vettä. Helteellä vauvaa kannattaa imettää tavallista tiheämmin. Muista myös itse juoda riittävästi!
Täysimetetyllä, pienellä vauvalla vesi saattaa häiritä kehon elektrolyyttitasapainoa.
Jos vauvasi saa äidinmaidonkorviketta tai syö maidon lisäksi kiinteitä ruokia, vesihuikka helteellä voi olla paikallaan.
Voiko maitoni riittää vauvalle, vaikka on niin kuumakin?
Maitoa muodostuu sitä enemmän, mitä enemmän vauva rintoja tyhjentää. Imetä vauvantahtisesti, vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa. Hellesäällä imetyskertoja voi tulla enemmän kuin tavallisesti.
Rinnat ovat nerokas systeemi: Maito muuttuu vauvan tarpeita vastaavaksi. Kuumalla säällä rintamaito on vesipitoisempaa “janojuomaa”.
Vauvan nesteensaantia voi tarkkailla helpoiten pissan määrää seuraamalla. Vauvan tulisi kastella 5-6 vaippaa päivässä, eikä hellesäiden pitäisi merkittävästi vaikuttaa vaippojen määrään. Normaali pissa on vaaleaa ja miedontuoksuista. Jos vauvan pissa on määrältään vähäistä, tummaa ja haiskahtavaa, hän tarvitsee enemmän nestettä.
Pidä huolta myös omasta juomisestasi ja syömisestäsi. Imetysaikana energiantarpeesi on suurempi kuin muulloin ja helteellä on tärkeää juoda riittävästi.
Mistä helpotusta hikisiin imetyksiin?
Tukala kuumuus voi heijastua imetykseen eri tavoin. Osa vauvoista tihentää rinnalla käymistä janon takia, mutta imetyskerrat voivat olla pikaisia piipahduksia. Toiset voivat vastustaa rinnalla syömistä päivän kuumuudessa ja lisätä yöimetyskertoja.
Imettäessä ollaan ihan lähekkäin, mikä voi kuumilla säillä tuntua molemmista epämieluisalta, kun hiki virtaa ihojen koskettaessa. Ohut vaate tai harso vanhemman ja vauvan välissä voi vähentää nihkeyden tunnetta. Harson voi myös kostuttaa, jolloin se viilentää ihanasti. Reissussa vauvan kosteuspyyhe vauvan pään ja vanhemman käsivarren välissä ajaa saman asian.
Imetysasennoista kyljellään makuulla imettäminen voi tuntua vähemmän tukalalta, koska se sallii pienen etäisyyden jättämisen vauvan ja vanhemman väliin.
Vauva on ihan nihkeä ja tuntuu kärsivän kuumuudesta. Mikä avuksi?
Pienen vauvan lämmönsäätely on vielä puutteellista, joten hän kärsii yhtä lailla kylmästä kuin kuumastakin. Helteet voivat olla pienelle koettelemus ja vauva voi olla tavallista kärttyisämpi. Onneksi imetys usein lohduttaa kun olo on tukala.
Lämpimällä ilmalla vauva pärjää kevyissä kesävaatteissa, hattukin on usein liikaa. Vanhemman vieressä nukkuvalle vauvalle riittävät pelkkä vaippa ja kevyt peite.
Jos vauvan olo on kuumuuden takia tukala, häntä voi viilentää kylvettämällä tai pyyhkimällä ihoa kostealla.
Muistathan suojata vauvan auringonpaisteelta ulkona liikkuessa. Kesäsäällä vauvan lämpötilaa on hyvä tarkkailla ja keventää vaatetusta tarvittaessa. Vaunuissa aurinkosuojan alla lämpötila voi nousta vaarallisen korkeaksi.
Vinkki: Vähän isommalle vauvalle voi tehdä omasta maidosta jäätelöä. Pakasta lypsymaitoa mehujäämuotteihin ja anna vauvalle järsittäväksi kuumana päivänä. Viileä maitojätski helpottaa myös kutisevia ikeniä!
Kuinka kauan lypsetty maito säilyy hyvänä kesäkuumalla?
Lypsetyn rintamaidon säilytystä koskevissa ohjeissa huoneenlämmöllä tarkoitetaan viileähköä, noin 20 asteen lämpötilaa, jossa lypsetty maito säilyy käyttökelpoisena 6 tuntia. Lämpötilan kohotessa korkeammaksi säilyvyysaika lyhenee. Esimerkiksi 24 asteen lämpötilassa suositeltu enimmäissäilytysaika on 4 tuntia. Kovimmilla helteillä vastalypsetty maito kannattaa laittaa jääkaappiin tai kylmäpakkauksilla viilennettyyn kylmälaukkuun, jos sitä ei ole tarkoitus käyttää pian lypsämisen jälkeen.
Voinko uida järvessä tai meressä kun imetän?
Kyllä voit. Viileä vesi ei aiheuta rintatulehdusta. Jos rintasi ovat arat kylmälle tai saat helposti tiehyttukoksia, rintoja voi ennen veteen menoa imettää tai lypsää tyhjemmiksi. Uinnin jälkeen kannattaa kuivatella ja lämmitellä. Riisu myös uimapuku, jos se painaa rintojen tai kainalon aluetta.
Älä ui vedessä, jossa on sinilevää, ettei sinilevää joudu rinnan iholta vauvan suuhun. Sinilevä on myrkyllistä ja haitallista etenkin pienille lapsille. Suihkussa käyminen uinnin jälkeen on hyvä varotoimi.
Voinko käyttää aurinkovoidetta kun imetän?
Imetysaikana on suositeltavaa suojata iho ensisijaisesti vaatteilla tai fysikaaliseen suojaan (titaanioksidi, sinkkioksidi) perustuvilla aurinkosuojavalmisteilla. Kemialliseen aurinkosuojaan perustuvien valmisteiden on osoitettu imetyvän ihon läpi ja valmisteiden sisältämien, mahdollisesti haitallisten aineiden pitoisuuksia on mitattu myös rintamaidosta.
Voinko käyttää hyttyskarkotteita kun imetän?
Iholle levitettävien kemiallisten hyönteiskarkotteiden erittymisestä maitoon ei ole tutkittua tietoa. Hyttys- ja hyönteiskarkotteita on suositeltavaa levittää ensisijaisesti vaatteisiin. Suoraan iholle karkotteita on hyvä käyttää vain pienille alueille, joita ei vaatteilla pysty peittämään. Karkotteiden joutumista vauvan suuhun, silmiin tai iholle on varottava. Älä käytä karkotetta rintojen alueelle tai käsiin, joista sitä voi imettäessä tai vauvaa hoitaessa päätyä kosketuksiin vauvan kanssa. Kemiallisten hyönteiskarkotteiden vaihtoehtona hyönteisiltä voi suojautua vaatetuksella tai vaatteisiin levitetyllä citronella-öljyllä.
Pienimmille lapsille hyttyskarkotteita ei suositella. Vauva kannattaa suojata kiusallisilta inisijöiltä hyttysverkolla, pitkähihaisilla- ja lahkeisilla vaatteilla ja hatulla. Kypärämyssy toimii hyvin viilenevissä kesäilloissa.
Voinko syödä uusia perunoita, silliä, lohta, herneitä, mansikoita tai jäätelöä?
Kyllä voit. Suositusten mukaan imettävän vanhemman kannattaa välttää ainoastaan hauen, korvasienten ja merilevävalmisteiden syöntiä sekä pellavansiemeniä suurina määrinä. Tarkempaa tietoa mm. kalojen syönnin rajoituksista löydät Ruokaviraston nettisivuilta.
Miten rintojen hyvinvoinnista voi pitää huolta kesällä?
Rinnat voivat imetysaikanakin elää aivan normaalia elämää kesäisin. Märkä uimapuku kannattaa ottaa uinnin jälkeen pois, ettei se paina rintojen aluetta ja aiheuta tiehyttukoksia. Rintojen ihoa on hyvä suojata auringolta normaaliin tapaan.
Jos viileä ilma aiheuttaa rintojen alueelle arkuutta, rinnat voi viileänä kesäiltana tai tuulisella säällä suojata sopivan lämpöisillä vaatteilla.
Allergialääkkeet imetysaikana
Imetysaikana voi käyttää paikallisesti annosteltavia allergialääkkeitä, kuten nenäsumutteita ja silmätippoja. Suun kautta otettavista antihistamiineista ensisijaiset vaihtoehdot ovat loratadiini ja desloratadiini, erityisesti jos sinulla on pieni vauva ja käytät valmistetta pitkäaikaisesti.
Setiritsiinin käyttöä on suositeltu mahdollisuuksien mukaan rajaamaan vain lyhytaikaiseen tai tilapäiseen käyttöön.
Allergialääkkeiden käytöstä imetysaikana kertoo tarkemmin Teratologisen tietopalvelun Allergia- ja astma -sivu.
Punkki puraisi! Voinko imettää?
Nyrkkisääntönä voi pitää, että pelkkä punkin purema ei estä imetystä. Oireisen pureman kohdalla imetystaukoa voidaan suositella. Jos huomaat punkkivälitteiseen infektioon viittaavia oireita muutaman päivän – muutaman viikon kuluttua punkin puremasta, hakeudu lääkäriin ja ota myös imetys puheeksi. Lääkärisi arvioi mahdollisen imetystauon tarpeen tapauskohtaisesti ja huomioi imetyksen mahdollista lääkitystä valitessaan.
Lue lisää punkkitartunnasta Terveyskirjaston nettisivuilta.
Borrelioosi
Borrelioosin ei ole todettu tarttuvan rintamaidon välityksellä ja nykytiedon mukaan voi imettää normaalisti. Hoidossa käytetään antibioottiryhmän lääkkeitä, joiden käyttö on turvallista raskauden ja imetyksen aikana.
Puutiaisaivokuume
Tiedossa ei ole tapauksia, joissa lapsi olisi sairastunut puutiaisaivokuumeeseen rintamaidon kautta, joten imettävän vanhemman sairastuminen ei ole este imetykselle. Lisäksi virusta esiintyy elimistössä jo pari viikkoa ennen oireiden alkua, joten imetyksen tauottamisesta vasta oireiden alettua ei olisikaan hyötyä. Imetyksen aikaiselle rokottamiselle puutiaisaivotulehdusrokotteella ei ole estettä.
Ampiainen pisti! Voinko imettää?
Ampiaisen piston jälkeen voi imettää normaaliin tapaan. Jos sinulla on pistosta vakavat oireet tai tiedät olevasi vaikeasti allerginen, soita 112. Jos olet pistänyt epipenin, ottanut kyytabletin tai imetyksen kanssa sopivaa antihistamiinia, voit imettää silloinkin normaalisti.
Imetystauon pitäminen on vakavan anafylaktisen reaktion jälkeen perusteltua kehon rasituksen välttämiseksi. Vaikka itse anafylaktinen reaktio tai sen hoito eivät ole este imetykselle, reaktio voi uusia rasituksessa seuraavan 24 tunnin kuluessa. Imetys on aina vanhemman keholle tietynlainen rasitus. On tärkeää, että voit rauhassa toipua vakavan allergiareaktion jälkeen.
Kyy haukkasi! Saanko imettää?
Kyyn purema kuuluu aina päivystyksessä hoidettavaksi. Purtu kohta pitää tukea liikkumattomaksi. Imetystaukoa suositellaan lievissä oiressa varmuuden vuoksi 24 tunnin ajan. Vakavammissa oireissa taukoa voi joutua pitämään pidemmän aikaa, riippuen oireista ja niiden hoidosta (lääkkeistä). Tässä tapauksessa tauon pituuden arvioi hoitava terveydenhuollon taho.
Ei ole olemassa luotettavaa tietoa siitä, miten paljon tai mitkä osat kyyn myrkystä kulkeutuvat rintamaitoon tai miten se vaikuttaa lapseen maidon kautta. Kyyn purressa myös myrkyn määrä vaihtelee.
Voinko juoda alkoholia kesäjuhlissa, kun imetän?
Alkoholinkäytöstä imetysaikana voit lukea lisää täältä.
Ihanaa kesää Sinulle ja perheellesi!
Lähteet:
Terveyskirjasto
Evira
HUS Teratologinen tietopalvelu
Australian Breastfeeding Accociation
Päivitetty 5.6.2024