Vauvan viestintä rinnalla

Mistä tietää, että vauvalla on nälkä tai että maha on jo täynnä? Miksi vauva hermostuu kesken ruokailun tai huutaa jo rinnalle otettaessa?

Vauva osaa viestiä ja kommunikoida syntymästään lähtien. Viestien tulkitseminen ei kuitenkaan aina ole ihan yksinkertaista. Vauvan viestintä on sanatonta, ja rakentuu hienovaraisista ja voimakkaammista signaaleista. Vahvat viestit, kuten hymy, itku ja pään tai vartalon vetäminen kauemmas, ovat yleensä helppoja tulkita. Vauvan vähäeleisemmän viestinnän ymmärtäminen voi vaatia opettelua. Vähäeleisiäkin viestejä oppii ymmärtämään, kun tutustuu rauhassa vauvaansa. Pienten viestien havaitseminen lisää mahdollisuutta ennakoida vauvan tarpeita, mikä helpottaa imetystä monin tavoin.

Etenkin imetystilanteisiin liittyessään vahvat viestit, kuten itku, tuntuvat kurjilta. Vauvan itku tai rinnan hylkiminen voivat tuntua syytöksiltä tai jopa inholta äitiä tai rintaa kohtaan. Kyse ei kuitenkaan ole kielteisistä tunteista vaan siitä, että jokin asia ei ole niinkuin vauva haluaisi. Vauvaa voi kismittää suihkuava maito, vaikeus saada hyvä imuote tai se, ettei hänellä ole vielä nälkä. Vauva itkee, koska haluaa muutosta johonkin asiaan ja uskoo, että aikuinen voi häntä siinä auttaa.

Vuorovaikutus aikuisen kanssa on vauvalle huipputärkeää. Vauvan kannalta ei kuitenkaan ole haitallista, mikäli hän ei joka kerta tule heti ymmärretyksi. Vauvalle merkityksellistä on se, että hänen viesteihinsä reagoidaan ja niitä pyritään ymmärtämään. Vauva ei lannistu, vaikka asia ei heti menisi perille, vaan vaihtaa taktiikkaa hienovaraisista viesteistä kohti selkeämpää ilmaisua.

Pienet, tärkeät nälkäviestit

Pieni vauva kertoo nälästään hienovaraisilla viesteillä, hamuilulla. Ensimmäiset merkit nälästä voi huomata vauvan vasta heräillessä: uni kevenee ja vauva voi käännellä päätään sivulle. Seuraavaksi vauva availee suutaan ja lipoo kielellään. Välillä suu avautuu suureksi kuin vauva yrittäisi haukata ilmaa ja jos vauvan nostaa syliin, hän nokkii kuin lintu. Vauva kannattaa ottaa rinnalle ihan viimeistään tässä vaiheessa. Jos vauvan hienovaraisiin nälkäviestihin ei reagoida, hän turvautuu itkuun saadakseen asiansa ymmärretyksi. Se ei ole katastrofi, mutta mutkistaa imetyksen aloitusta. Itkevällä vauvalla kieli jää suun takaosaan, eikä hän pysty tarttumaan rintaan rintaan oikealla imuotteella. Vauva täytyy ensin rauhoitella ja ottaa vasta sitten rinnalle. Hyvä paikka rauhoittua on esimerkiksi ihokontaktissa aikuisen mahan päällä.

Erilaiset vaiheet kuuluvat imetykseen

Ihannetapauksessa imetys tarkoittaa seesteisiä huilihetkiä niin vauvalle kuin äidillekin. Todellisuudessa jokaiseen imetykseen osuu vaiheita, jolloin imetystilanteisiin liittyy levottomuutta tai hepulointia. Vauva voi hermostua jo rinnalle ottamisesta tai tyytymättömyys voi alkaa muutaman minuutin kuluttua imetyskerran alkamisesta. Tavallisin tulkinta – olipa vauvan käytös millaista tahansa – on, että maito ei enää riitä. Jos vauva kuitenkin on tähänkin asti kasvanut mukavasti, on muuttuneen käytöksen syy jossain muualla. Tarkkailemalla vauvaa ja imetystilannetta pääsee usein perille mistä on kyse.

Heruminen hermostuttaa

Maidon herumisnopeuden vaihteluun reagoiminen on tavallisimpia syitä vauvojen  imetyshulinoille. Herumisen voimakkuus vaihtelee yksittäisen imetyskerran aikana ja kausittain, esimerkiksi imetyksen vakiintumisen, äidin kuukautiskierron tai stressin takia. Vauvojen reaktiot ovat yksilöllisiä: yksi ei voi sietää voimakasta maitosuihkua, toinen hermostuu herumisen heiketessä, kolmas ei jaksaisi odottaa herumisen käynnistymistä rinnalle päästyään. Herumiseen voi onneksi vaikuttaa monenlaisilla konsteilla.

Ei heru!

Moni äiti on kokenut päivän, jolloin maito tuntuu loppuneen. Kyseessä ei kuitenkaan ole maidon vähentyminen vaan hidastunut herumisrefleksi. “Maito tiukassa” -ilmiö on aina ohimenevä ja liittyy usein kuukautiskierron käynnistymiseen tai vuotopäiviin. Hitaasti käynnistyvä heruminen voi suututtaa nopeampaan palveluun tottunutta vauvaa. Vauva heruttelee aikansa, kyllästyy odottamaan ja alkaa hermostua. Tilanne on todella stressaava myös äidille. Ja kun äiti stressaa herumattomuutta ja huutavaa vauvaa, heruminen hidastuu entisestään. Koska herumisen käynnistää elimistön mielihyvähormoni, oksitosiini, ratkaisu löytyy kaikesta kivasta ja rentouttavasta.

Näillä konsteilla maitohanat auki:

-Yritä rentoutua. Aloita päästämällä hartiat rennoksi ja keskittymällä hengitykseen

-Muistuta itseäsi, että kyse ei ole maidon vähentymisestä vaan herumisrefleksin hitaudesta

-Keskity johonkin ihan muuhun, vaikka lempisarjasi katseluun

-Herkuttele vähän

-Laula tai hyräile. Vauva tykkää ja rentoudut itsekin

-Lämpö helpottaa herumista. Kokeile lämmintä jyväpussia, saunaa tai suihkua

-Purista rintaa laajalla käsinlypsyotteella noin 1-2 minuuttia kunnes heruminen käynnistyy

-Kokeile kalsium- ja magnesiumlisää 1-2 viikon ajan

Täältä pesee!

Voimakas heruminen tai maidon suihkuaminen voivat nekin aiheuttaa pulmia imetykseen. Kun maito heruu vuolaasti, vauvan voi olla vaikea koordinoida imemistä, nielemistä ja hengitystä. Vauva saattaa kakoa, tikahtua, päästää toistuvasti otteensa rinnasta ja usein myös ärsyyntyä. Voimakkaasti heruvan maidon mukana vauva nielee helposti ilmaa. Tyypillisesti ilma mahassa alkaa vaivaamaan muutaman minuutin kuluttua imetyskerran alusta ja vauva parahtaa itkuun. Väliröyhtäyttäminen usein auttaa ja imetyshetki voi jatkuu rauhallisempana. Toiset vauvat kuitenkin kärsivät kovasti mahassa kiertävästä ilmasta, joka saattaa aiheuttaa myös puklailua ja piereskelyä. Mahavaivainen vauva hakee usein lohtua rinnalta ja haluaa syödä tiheästi. Imetyshetkien rauhoittamiseksi on monenlaisia vinkkejä. Osa herumista hillitsevistä keinoista vähentää itseasiassa maidon liikatuotantoa, joten niitä ei voi kokeilla mikäli vauvan kasvu on ollut niukkaa.

Kaikille sopivia konsteja herumisen hillitsemiseksi:

-Anna ensimmäisen, voimakkaan maitosuihkun suihkuta harsoon (tai kuppiin, mikäli haluat maidon talteen)

-Suosi imetysasentoja, joissa vauva on pystyasennossa (esim. takanoja-asento maha mahaa vasten tai vauva istumassa reitesi päällä). Pystyasennossa vauva hallitsee maitovirtaa paremmin ja mahaan päätynyt ilma poistuu jo imetyksen aikana nenänielun kautta)

-Hyödynnä painovoimaa ja imetä selälläsi, vauva mahan päällä. Maito virtaa “ylämäkeen”, mikä heikentää herumisen voimaa

-Paina rinnan päältä kämmensyrjällä mahdollisimman läheltä nännipihaa kovimman herumisen aikana

Kun voimakas heruminen liittyy runsasmaitoisuuteen:

-Imetä samasta rinnasta kahdella tai useammalla imetyskerralla peräkkäin, alkuun vaihtoväli voi olla esim. 2-3 tuntia. Huolehdi kuitenkin, ettei toinen rinta pääse pakkautumaan niin, että syntyy tukoksia. Imetettävä rinta on kerta kerralta vähän tyhjempi ja heruminen maltillisempaa. Vauva saa tyhjemmästä rinnasta myös rasvaisempaa maitoa, mikä saattaa pitää nälkää hieman kauemmin

Tissiä? Ei käy!

Toisilla vauvoilla on kausia, jolloin huuto alkaa jo siinä vaiheessa, kun vauva otetaan rinnalle. Rintaraivareita tai lakkoilua esiintyy yleensä päivästä muutamaan päivään, mutta joskus vaativa kausi voi kestää viikkoja. Rintaraivarit liittyvät usein normaaleihin rytminmuutoksiin. Kun vauva kasvaessaan tulee tehokkaammaksi imijäksi, hänen ei enää tarvitse syödä yhtä usein. Jos äiti ei heti hoksaa asiaa, vaan tarjoaa rintaa kuten ennenkin, vauva voi hermostua tuputtamisesta. Raivareiden tai lakkoilun syynä voi olla myös jokin imemiseen liittyvä epämukavuus, esimerkiksi puhkeavat hampaat, tukkoinen nenä tai korvakipu, liian hidas tai voimakas heruminen tai jopa äidin uusi tuoksu, jota vauva vierastaa.

Hepulivauvan kanssa tärkeää on nälkämerkkien tarkkailu. Jos vauva on kipeä tai tekee hampaita, särkylääkkeellä voi helpottaa imemiseen liittyvää kipua. Moni vauva imee parhaiten kesken unien tai heti heräillessään. Raivarit voivat unohtua myös, jos vauva ällistyy. Kokeile hämmästyttää vauva imettämällä eriskummallisessa paikassa tai asennossa, laula tai tanssi, naurata vauvaa, imetä suihkussa tai saunassa. Tai mitä ikinä keksitkin. Lisää vinkkejä raivarikaudesta selviämiseen löydät täältä.

Tuliko maha täyteen?

Usein kun pieni vauva on kylläinen, hän päästää itse irti rinnasta, hakee mukavan asennon ja nukahtaa pää rintaa vasten. Vauvan kehonkieli kertoo tyytyväisyydestä ja nyrkkiin puristetut kädet rentoutuvat. Etenkin vastasyntyneet saattavat kuitenkin nukahtaa myös ennen kuin maha on täynnä. Jos vauva on nukahtanut kesken imemisen irrottamatta imuotetta tai jos hän hermostuu yrityksestä siirtää hänet pois rinnalta, hänet kannattaa ottaa toiselle rinnalle jatkamaan syömistä.

Isompikin vauva saattaa kylläisenä nukahtaa jos on väsynyt, mutta useammin hän hakee katsekontaktia ja vuorovaikutusta äidin kanssa. Vauvan kehityksessä on vaiheita, jolloin ympäristö kiinnostaa niin kovin, ettei imemiseen malttaisi millään keskittyä. Silloin vauva saattaa päästää irti tuon tuostakin ja jatkaa taas hetken päästä imemistä.

Joskus vauvat ovat imetyksen jälkeen tyytymättömiä, vaikka olisivat kylläisiä. Yleensä levottomuudelle tai itkuisuudelle on ihan tavallinen selitys: pissa- tai kakkahätä, väsymys tai mahassa kiertävä ilma.

Julkaistu 8.12.2016