Mitä vauvan käytös rinnalla tarkoittaa?

Mistä tietää, että vauvalla on nälkä tai että maha on jo täynnä?
Miksi vauva hermostuu kesken ruokailun tai huutaa jo rinnalle otettaessa?
Mikä avuksi, kun vauva ei rauhoitu imemään?

Miten vauva viestii?

Vauva osaa viestiä ja kommunikoida syntymästään lähtien. Viestien tulkitseminen ei kuitenkaan ole aina ihan yksinkertaista. Vauvan viestintä on sanatonta. Se rakentuu hienovaraisista ja voimakkaammista signaaleista. Vahvat viestit, kuten hymy, itku ja pään tai vartalon vetäminen kauemmas, ovat yleensä helppoja tulkita. Vauvan vähäeleisemmän viestinnän ymmärtäminen voi viedä aikaa. Vähäeleisiäkin viestejä oppii ymmärtämään, kun tutustuu rauhassa vauvaansa. Pienten viestien havaitseminen lisää mahdollisuutta ennakoida vauvan tarpeita, mikä helpottaa imetystä monin tavoin.

Etenkin imetystilanteisiin liittyessään vahvat viestit voivat tuntua vanhemmista kurjilta. Vauvan itku tai rinnan hylkiminen voivat tuntua syytöksiltä tai jopa inholta äitiä tai rintaa kohtaan. Itkemällä vauva koittaa kuitenkin vain kertoa, että jokin asia ei ole kuten hän haluaisi. Vauvaa voi kismittää suihkuava maito, vaikeus saada hyvä imuote tai se, ettei hänellä ole vielä nälkä. Vauva itkee, koska haluaa muutosta johonkin asiaan. Hän uskoo, että aikuinen voi auttaa häntä.

Vuorovaikutus aikuisen kanssa on vauvalle todella tärkeää. Vauvan kannalta ei ole haitallista, jos hän ei joka kerta tule heti ymmärretyksi. Vauvalle merkityksellistä on, että hänen viesteihinsä reagoidaan ja niitä pyritään ymmärtämään. Vauva ei lannistu, vaikka asia ei heti menisi perille. Hän vaihtaa taktiikkaa hienovaraisista viesteistä kohti selkeämpää ilmaisua.

Mistä tunnistaa vauvan nälän?

Pieni vauva kertoo nälästään hienovaraisilla viesteillä, hamuilulla. Ota vauva rinnalle jo ihan ensimmäisistä nälän merkeistä.

Ensimmäiset merkit nälästä voi huomata vauvan vasta heräillessä: uni kevenee ja vauva voi käännellä päätään sivulle.
Seuraavaksi vauva availee suutaan ja lipoo kielellään. Välillä suu avautuu suureksi kuin vauva yrittäisi haukata ilmaa. Jos vauvan nostaa syliin, hän nokkii aikuisen ihoa tai paitaa kuin lintu. Vauva kannattaa ottaa rinnalle viimeistään tässä vaiheessa.

Jos vauvan hienovaraisiin nälkäviestihin ei reagoida, hän turvautuu itkuun saadakseen asiansa ymmärretyksi. Se ei ole katastrofi, mutta mutkistaa imetyksen aloitusta. Itkevän vauvan kieli jää suun takaosaan, eikä hän pysty tarttumaan rintaan oikealla imuotteella. Vauva täytyy ensin rauhoitella ja ottaa vasta sitten rinnalle. Hyvä paikka rauhoittua on esimerkiksi ihokontaktissa aikuisen mahan päällä.

Tutustu kuvitettuun nälkäviestien oppaaseen!

Imetyksen vaiheita, joissa vauvan viestintä muuttuu

Jokaiseen imetykseen osuu vaiheita, jolloin syömistilanteisiin liittyy levottomuutta tai hepulointia. Vauva voi hermostua jo rinnalle ottamisesta tai tyytymättömyys voi alkaa muutaman minuutin kuluttua imetyskerran alkamisesta. Tavallisin tulkinta – olipa vauvan käytös millaista tahansa – on, että maito ei enää riitä. Jos vauva kuitenkin on tähän asti kasvanut mukavasti, on muuttuneen käytöksen syy jossain muualla. Tarkkailemalla vauvaa ja imetystilannetta pääsee usein perille mistä on kyse.

1. Heruminen hermostuttaa

Maidon herumisnopeuden vaihteluun reagoiminen on tavallisimpia syitä vauvojen  imetyshulinoille. Herumisen voimakkuus vaihtelee yksittäisen imetyskerran aikana ja kausittain, esimerkiksi imetyksen vakiintumisen, äidin kuukautiskierron tai stressin takia. Vauvojen reaktiot ovat yksilöllisiä: yksi ei voi sietää voimakasta maitosuihkua, toinen hermostuu herumisen heiketessä, kolmas ei jaksaisi odottaa herumisen käynnistymistä rinnalle päästyään. Herumiseen voi onneksi vaikuttaa monenlaisilla konsteilla.

Hidas heruminen

Moni äiti on kokenut päivän, jolloin maito tuntuu loppuneen. Maidon määrä ei tyrehdy yhtäkkiä, vaan kyseessä on yleensä hidastunut herumisrefleksi. Ilmiö on ohimenevä. Se liittyy usein kuukautiskierron käynnistymiseen: ovulaatioon tai vuotopäiviin. Myös voimakas stressi voi hidastaa herumista jonkun verran.

Hitaasti käynnistyvä heruminen voi harmittaa vauvaa, joka on tottunut mukavan nopeasti virtaavaan maitoon. Vauva heruttelee rinnalla aikansa, kyllästyy odottamaan ja alkaa hermostua. Joskus turhautuminen purkautuu itkuna jo ennen kuin rinta on suussa. Tilanne on usein stressaava myös äidille. On hyvin tavallista, että tästä muodostuu hetkeksi kierre: kun itse stressaa hidasta herumista ja huutavaa vauvaa, heruminen hidastuu entisestään. Koska herumisen käynnistää elimistön mielihyvähormoni oksitosiini, ratkaisu löytyy kaikesta kivasta ja rentouttavasta.

Näillä konsteilla maitohanat auki:

  • Yritä rentoutua. Päästä hartiat rennoksi ja keskity hengitykseen.
  • Muistuta itseäsi, että tästä selvitään kyllä. Kyse ei ole maidon vähentymisestä vaan herumisrefleksin hitaudesta.
  • Keskity johonkin ihan muuhun, vaikka lempisarjasi katseluun.
  • Herkuttele vähän. Hiilihydraatit tuntuvat usein saavan maitohanat auki.
  • Laula tai hyräile. Vauva tykkää ja rentoudut itsekin.
  • Lämpö helpottaa herumista. Kokeile lämmintä jyväpussia, saunaa tai suihkua ennen imetyshetkeä tai sen aikana.
  • Purista rintaa laajalla käsinlypsyotteella noin 1-2 minuuttia kunnes heruminen käynnistyy.
  • Kokeile kalsium- ja magnesiumlisää 1-2 viikon ajan.

Voimakas heruminen

Myös voimakas heruminen tai maidon suihkuaminen voivat aiheuttaa pulmia imetykseen. Suihkutissit ovat erityisesti imetyksen ensiviikkojen haaste monella äidillä.

Kun maito heruu vuolaasti, vauvan voi olla vaikea koordinoida imemistä, nielemistä ja hengitystä yhtä aikaa. Vauva saattaa kakoa, tikahtua, päästää toistuvasti otteensa rinnasta ja usein myös ärsyyntyä.

Voimakkaasti heruvan maidon mukana vauva nielee helposti ilmaa. Tyypillisesti ilma mahassa alkaa vaivaamaan muutaman minuutin kuluttua imetyskerran alusta ja vauva parahtaa itkuun. Väliröyhtäyttäminen usein auttaa ja imetyshetki voi jatkuu rauhallisempana. Toiset vauvat kuitenkin kärsivät kovasti mahassa kiertävästä ilmasta, joka saattaa aiheuttaa myös puklailua ja piereskelyä. Mahavaivainen vauva hakee usein lohtua rinnalta ja haluaa syödä tiheästi.

Herumista voi hillitä monin tavoin. Osa herumista niistä vähentää maidon liikatuotantoa, joten älä kokeile niitä, jos vauvasi kasvu ei ole vauhdikasta. Alle puolivuotiaan vauvan tulisi saada lisää painoa vähintään 500 g kuukaudessa.

Kaikille sopivia konsteja herumisen hillitsemiseksi:

  • Anna ensimmäisen, voimakkaan maitosuihkun suihkuta harsoon – tai kuppiin, jos haluat maidon talteen.
  • Suosi imetysasentoja, joissa vauva on pystyasennossa (esim. takanoja-asento maha mahaa vasten tai vauva istumassa reitesi päällä). Pystyasennossa vauva hallitsee maitovirtaa paremmin ja mahaan päätynyt ilma poistuu jo imetyksen aikana nenänielun kautta.
  • Hyödynnä painovoimaa ja imetä selälläsi, vauva mahan päällä. Maito virtaa “ylämäkeen”, mikä heikentää herumisen voimaa.
  • Paina imetyskerran alussa rinnan päältä kämmensyrjällä mahdollisimman läheltä nännipihaa, kunnes voimakkain heruminen laantuu.

Runsasmaitoisuutta ja herumista vähentäviä konsteja:

  • Imetä samasta rinnasta kahdella tai useammalla imetyskerralla peräkkäin. Alkuun vaihtoväli voi olla esim. 2-3 tuntia. Huolehdi kuitenkin, ettei toinen rinta pääse pakkautumaan niin, että syntyy tukoksia.
    Imetettävä rinta on kerta kerralta vähän tyhjempi ja heruminen maltillisempaa. Vauva saa tyhjemmästä rinnasta myös rasvaisempaa maitoa, mikä saattaa pitää nälkää hieman kauemmin.

Lue lisää suihkutisseistä ja niiden hoidosta!

2. Vauva itkee tai kieltäytyy rinnasta

Hyvin moni vauva reagoi jossain vaiheessa imetystä syömishetkiin rintaraivareilla tai lakkoilulla. Itku voi alkaa jo siinä vaiheessa, kun vauva otetaan rinnalle. Rintaraivareiden tai lakkoilun vaihe kestää yleensä päivästä muutamaan päivään, mutta joskus vaativa kausi voi kestää viikkoja.

Rintaraivarit liittyvät usein normaaleihin rytminmuutoksiin. Kun vauva kasvaessaan tulee tehokkaammaksi imijäksi, hänen ei enää tarvitse syödä yhtä usein. Kun vauvalle tarjoaa rintaa entiseen tahtiin, vauva voi hermostua. Näitä vaiheita voi olla erityisesti 2-4 kuukauden ja 8-9 kuukauden iässä.

Raivareiden tai lakkoilun syynä voi olla myös jokin imemiseen liittyvä epämukavuus: puhkeavat hampaat, tukkoinen nenä tai korvakipu, liian hidas tai voimakas heruminen tai jopa äidin uusi tuoksu, jota vauva vierastaa. Joskus itku rinnalla voi johtua allergioista tai refluksista.

Hepuloivan vauvan kanssa tärkeää on nälkämerkkien tarkkailu. Jos vauva on kipeä tai tekee hampaita, särkylääkkeellä voi helpottaa imemiseen liittyvää kipua. Moni vauva imee parhaiten unisena, joko kesken unien tai heti heräillessään. Raivarit voivat unohtua myös, jos vauva ällistyy. Kokeile hämmästyttää vauva imettämällä eriskummallisessa paikassa tai asennossa, laula tai tanssi, naurata vauvaa, imetä suihkussa tai saunassa. Tai mitä ikinä keksitkin.

Jos rinnasta kieltäytyminen jatkuu paria päivää pidempään ja syömiskerrat jäävät vähäisiksi, voi olla hyvä soittaa neuvolaan ja kysyä toimintaohjeita. Tarkkaile kastuneiden vaippojen määrää, pissan väriä ja vauvan virkeyttä. Usein lakkoilu menee ohi itsestään, eikä syytä huoleen ole.

Lue lisää selviytymiskonsteja rintaraivareihin ja rintalakkoiluun!

3. Kun kaikki paitsi syöminen kiinnostaa

Kun maailma on ihmeitä täynnä ja omia, uusia taitoa täytyy testailla, ei aina malttaisi rauhoittua rinnalle. Ensimmäisen vuoden huima kehitys voi vaikuttaa imetykseen ja vauvan vuorokausirytmeihin.

Noin 4-5 kuukauden ikäisillä keskittymistä voi haitata ns. pöllöniskavaihe. Rinnalla olevan vauvan mielenkiinnon tuntuu vievän mikä tahansa ympäristön ärsyke. Pää kääntyy ja syöminen unohtuu. Pienen pöllöniskan imetyshetket voivat rauhoittua, jos valitsee paikaksi tilan, jossa on mahdollisimman rauhallista, hiljaista ja hämärää. Julkisilla paikoilla imetys voi olla hetken aikaa haasteellista – mutta huumorilla ja syliin valuvan maidon keräävillä harsoilla siitäkin selviää.

Noin puolen vuoden iästä eteenpäin vauvavuosi on huiman motorisen kehityksen aikaa. Liikkeelle lähtö, pystyyn nouseminen ja ensimmäiset askeleet ovat isoja etappeja vauvalle. Motoristen taitojen myötä maailma avartuu ja vauva tutustuu uusiin asioihin kaikilla aisteillaan. Ei ole ihme, että välillä vauvan on mahdotonta malttaa rauhoittua rinnalle.

Harvenevista imetyskerroista ja levottomista imetyshetkistä ei tarvitse huolestua. Yli puolivuotias, kiinteitä ruokia syövä vauva saa riittävästi maitoa noin 3-5 tehokkaalla imetyskerralla. Useimmat vauvat, jotka eivät päivisin malta rauhoittua rinnalle, tankkaavat mielellään maitoa ja äidin läheisyyttä ollessaan väsyneitä – nukutustilanteissa tai heti herättyään. Myös yöimetyksillä on tärkeä paikkansa, jos imetyskerrat päivällä jäävät vähiin. Motorisen kehityksen edistysaskeleet voivat ajoittain myös lisätä vauvan yöheräilyjä.

Milloin vauva on kylläinen?

Kun pieni vauva on kylläinen, hän usein päästää itse irti rinnasta, hakee mukavan asennon ja nukahtaa pää rintaa vasten. Vauvan kehonkieli kertoo tyytyväisyydestä ja nyrkkiin puristetut kädet rentoutuvat. Etenkin vastasyntyneet saattavat kuitenkin nukahtaa ennen kuin maha on täynnä. Jos vauva on nukahtanut kesken imemisen irrottamatta imuotetta tai jos hän hermostuu yrityksestä siirtää hänet pois rinnalta, hänet kannattaa ottaa toiselle rinnalle jatkamaan syömistä. Imetysrintaa voi vaihtaa tiuhaankin, kunnes vauva on saanut vatsansa täyteen.

Isompikin vauva saattaa kylläisenä nukahtaa jos on väsynyt, mutta useammin hän hakee katsekontaktia ja vuorovaikutusta äidin kanssa. Vauvan kehityksessä on vaiheita, jolloin ympäristö kiinnostaa niin paljon, ettei imemiseen malttaisi millään keskittyä. Silloin vauva saattaa päästää irti tuon tuostakin ja jatkaa taas hetken päästä imemistä.

Joskus vauvat ovat imetyksen jälkeen tyytymättömiä, vaikka olisivat kylläisiä. Yleensä levottomuudelle tai itkuisuudelle on ihan tavallinen selitys: pissa- tai kakkahätä, väsymys tai mahassa kiertävä ilma.

Imetyksen turvamerkit kertovat riittävästä maidonsaannista

Jos pieni vauva häseltää rinnalle otettaessa, päästää toistuvasti otetta irti ja hermostuu, hänellä voi olla hankaluuksia saada rinnasta hyvää otetta. Voit auttaa vauvaa parantamalla imetysasentoa. Hyvä imetysasento on sellainen, jossa vauvalla on mahdollisuus haukata rintaa laajalla otteella. Vauvan on tärkeää olla tukevassa asennossa, jossa hän ei joudu jännittämään kehoaan tai pinnistelemään syödessään.
Tutustu eri imetysasentoihin ja harjoittele niitä rauhassa vauvan kanssa!

Jos imuote ei ole riittävän hyvä, pienen vauvan syöminen voi olla tehotonta ja hän ei saa tarpeeksi maitoa. Imetys voi myös sattua. Maidonsaantia arvioidaan kotona tarkkailemalla vaippojen kastumista, kakkojen määrää, vauvan virkeyttä ja imetyskertoja. Neuvolassa seurataan vauvan kasvua.

Jos vauvan syöminen huolestuttaa, imetys sattuu tai imetyksen turvamerkit eivät täyty, ole yhteydessä neuvolaan.
Imetyksen turvamerkit löydät täältä.


Päivitetty 23.3.2021