Vauvaikäisille ei voi antaa diagnooseja, mutta jos vanhemmalla tai vauvan sisaruksella on nepsypiirteisyyttä, myös vauvasta saattaa tunnistaa perheelle tuttua aistisäätelyn yksilöllisyyttä. Myös ennenaikaisena syntyneillä vauvoilla voi olla aistisäätelyn haasteita. Imetyksellä on usein tyynnyttävä vaikutus vauvaan. Pienillä keinoilla imetystilannetta voi muokata myös herkästi reagoivalle vauvalle mieluisaksi.
Vauvan reaktioihin vaikuttavat yksilölliset tekijät ja tilanne
Vauvojen herkkyys reagoida aistiärsykkeisiin on hyvin yksilöllistä. Aistiyliherkkyydet ja -aliherkkyydet voivat myös ilmetä eri tavalla eri vauvoilla, eivätkä edes saman perheen lapset ole aina keskenään samanlaisia reaktiotyyleiltään. Herkkyys erilaisille ärsykkeille on vauvoilla melko tavallista, koska neurobiologinen kehitys on heillä vielä kesken. Erityisesti ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla on kuvattu paljon aistisäätelyn haasteita.
Herkästi reagoiva vauva saattaa olla helposti ärtyvä tai herkkäuninen. Toisaalta myös hyvin runsas nukkuminen saattaa olla herkän vauvan keino suojella itseään aistikuormitukselta, mikäli unisuutta ei selitä mikään muu asia, kuten heikko maidonsaanti tai vastasyntyneen kellastuminen. Aliherkkä reagoiminen on harvinaisempaa. Se voi näkyä vauvalla tai pienellä lapsella ärsykehakuisuutena, tyypillisesti tarpeena saada tavallista voimakkaampia kokemuksia tuntoaistin kautta.
Vauvoilla, kuten ihan kaikenikäisillä ihmisillä, herkkyys kuormittua aistiärsykkeistä kasvaa, kun on väsynyt, nälkäinen tai valmiiksi kuormittunut. Tilanteesta riippuen samalla vauvalla voi olla yliherkkyyttä tai aliherkkyyttä.
Imetystilanne aktivoi useita aisteja
Vastasyntynyt vauva elää koko kehollaan aistimusten maailmassa. Pienen vauvan näkö ei vielä ole yhtä kehittynyt kuin isommalla lapsella tai aikuisella, ja hän turvautuukin usean aistikanavan antamaan informaatioon rinnalle hakeutuessaan ja imetystilanteessa. Myös imetykseen liittyvät aistisäätelyn haasteet voivat siksi selittyä yhden tai useamman aistikanavan kuormituksella. Tuntoaistilla on kuitenkin kaikista tärkein merkitys imetystilanteen sujumisen kannalta ja myös herkästi reagoivan vauvan tyynnyttelykeinot hyödyntävät tuntoaistin aktivoimista.
Tuntoaisti – imetykseen liittyy rauhoittava kosketus
Vauvalle läheisyys ja kosketus ovat tärkeitä turvallisuustekijöitä, ja useimmat vauvat nauttivat sylissä olemisesta ja kantamisesta. Pieni vauva myös hahmottaa omaa kehoaan kosketuksen avulla. Tasainen, painava kosketus aktivoi syvätuntoaistia, minkä vuoksi se usein auttaa lasta sietämään aistiärsykkeitä. Kantoliinassa kantaminen on helppo keino tarjota vauvalle kokonaisvaltaista kosketusta. Aistiyliherkällä vauvalla se helpottaa kuormittumista, ja ärsykehakuiselle vauvalle se tarjoaa napakan tunteen koko kehon ympärille.
Pienellä vauvalla rinnalle ryömiminen on vaistonvaraista käytöstä, ja vanhemman rintakehän päälle pääseminen saa vauvan suuntaamaan huomionsa rinnalle hakeutumiseen. Erityisesti rintakehään kohdistuva paine rauhoittaa vauvaa, joten imetysasennoista sellaiset, joissa vauvan vatsapuoli on tiiviisti vanhemman vartaloa vasten, auttavat vauvaa rentoutumaan ja keskittymään imetystilanteeseen. Kaikissa muissakin imetysasennoissa syvätuntokokemusta voi tarjota tukemalla vauvaa imetyksen aikana leveällä kämmenellä yläselän takaa.
Osa vauvoista tarvitsee erityisen paljon rauhoittavaa syvätuntoaistin aktivointia imetystilanteessa. Vauvan voi kokeilla kapaloida imetyksen ajaksi tai imettää kantoliinassa. Yleensä vauvan kädet on syytä jättää kapalosta vapaaksi, sillä vauva tarvitsee käsiään rinnan tunnusteluun imuotetta hakiessa ja rinnan herutteluun.
Joskus uneliaiden vastasyntyneiden vanhemmille neuvotaan, että vauvan silittely imetyksen aikana stimuloi vauvaa ja auttaa vastasyntynyttä pysymään syönnin ajan hereillä. Monet tuntoaistiltaan herkistä vauvoista inhoavat kevyttä, hipsuttelevaa kosketusta ja saattavat jopa nukahtaa epämiellyttävää ärsykettä paetakseen. Heidän kohdallaan voi kokeilla napakampaa, hierovampaa kosketusta.
Suun ja kasvojen tuntoaisti – vauvan herkintä aluetta
Pienen vauvan kasvoissa ja suussa on lukuisia alueita, joista aktivoituu imemiseen tarvittavia refleksejä. Niiden ansiosta vauva on luonnostaankin hyvin virittynyt vastaanottamaan tuntoaistin välittämää tietoa kasvojen alueelta. Suun ja kasvojen alueen aistiyliherkkyydet näkyvät vauvoilla ja pikkulapsilla usein vasta kiinteiden ruokien syömisessä, mutta joskus ne voivat haastaa myös imetystä.
Vauva, jolla on tuntoaistin yliherkkyyttä voi olla imetystilanteissa itkuinen tai häseltävä. Joskus voi kuitenkin olla kyse ihan vain siitä, että vauva turhautuu, kun ei pysty hyödyntämään rinnalle hakeutumisen vaistojaan tarkoituksenmukaisesti. Ensin kannattaakin varmistaa, että imetysasento mahdollistaa vauvalle rinnan hamuilun ja pään taivuttamisen taaksepäin.
Yleensä vauvat eivät pidä päähän koskemisesta imetyksen aikana. Erityisesti pään ja kasvojen alueen silittelyä voi olla tarpeen välttää herkästi reagoivilla vauvoilla. Vauva voi kokea häiritseviksi myös päähineet ja pannat, joten ne kannattaa riisua ainakin imetyksen ajaksi.
Suun aistiyliherkkyyteen voi liittyä tavallista herkempi yökkäysrefleksi. Rinnasta imeminen voi sujua hyvin, mutta vauvan saattaa olla mahdotonta hyväksyä pullosta syömistä edes satunnaisesti. Vauva voi myös olla erityisen ärsyyntynyt esimerkiksi maidon suihkuamisesta. Jos vauva kärsii suun alueen aistiyliherkkyydestä, hänen kanssaan voi toimia takanojainen imetysasento. Takanojaisessa imetysasennossa vauva on vatsallaan vanhemman päällä ja hallitsee itse tilannetta. Muissa imetysasennoissa on hyvä huomioida, että vauvalla on mahdollisuus vapaasti taivuttaa päätään taaksepäin, jolloin hän voi vaikuttaa rinnanpään sijaintiin suussa.
Osa vauvoista, kaipaa tavallista voimakkaampaa ärsykettä kitalakeen imemisheijasteen aktivoimiseksi. Pullosta syöminen saattaa onnistua heiltä hyvin, mutta rinnalla ollessa syöminen on tehotonta tai vauva ei aloita imemistä lainkaan. Imetyksen sujumiseen voi olla apua rintakumista, joka antaa vauvan kitalakeen pullotuttimaisen, selkeämmän ärsykkeen.
Kuuloaisti ja näköaisti – liikaa ärsykkeitä osalle vauvoista
Ympäristön liike, valoisuus ja äänet voivat haitata imetykseen keskittymistä näille ärsykkeille herkillä vauvoilla. Valon tai äänet epämieluisaksi kokevat vauvat saattavat olla vuorokausirytmiltään yöpainoitteisia ja nukkua runsaasti päivisin. Toisaalta ympäristön äänille ja toiminnalle herkän vauvan voi olla vaikeaa rauhoittua nukkumaan, koska hän herää jokaiseen häiriötekijään. Päiväimetykset voivat sujua parhaiten, kun imetystilanteen rauhoittaa hälyltä ja kirkkaalta valolta.
Vauvan herkkyys äänille ja ympäristön tapahtumille voi liittyä myös kehitysvaiheeseen, jolloin vauva on aiempaa kiinnostuneempi ympäristöstä. Noin 3-5 kuukauden ikäisillä vauvoilla on tyypillisesti niin sanottu pöllöniskavaihe, jolloin pienikin häiriötekijä herpaannuttaa keskittymisen syömiseen.
Hajuaisti- ja makuaisti – imetyksen kannalta tärkeät
Hajuille ja mauille herkkä vauva voi reagoida herkästi esimerkiksi imettävän vanhemman käyttämän kosmetiikan tuoksuun tai vaikkapa antibioottikuurin tai harvoin syödyn ruoka-aineen takia muuttuneeseen maidon makuun. Haju- ja makuaistin kautta tulevat ärsykkeet koetaan usein voimakkaasti epämieluisiksi, erityisesti jos ne liittyvät syömistilanteeseen, kuten imetyksessä. Ei ole tavatonta, että vauva kieltäytyy kokonaan imemästä rinnalla, jos vanhemmalla on uusi tuoksu.
