Imetyksen ei kuulu sattua. Imetyskipu on yleensä aina merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
Kivun hoitaminen on helpointa, kun sen syy selvitetään ja sitä hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kivun kanssa ei kannata jäädä yksin. Apua imetyskipuun voi pyytää osaavalta imetysohjaajalta neuvolasta, synnytyssairaalasta ja imetyspolilta. Myös imetystukivanhemmat voivat auttaa terveydenhuollon ohjauksen rinnalla.
Kun imetys sattuu, ensiapuna kipua voi hoitaa ihokontaktilla, joka usein parantaa vauvan imuotetta. Kovaan kipuun voi ottaa myös imetysaikana sallittuja kipulääkkeitä.
Kivun syyt voivat olla joskus melko monimutkaisia. Onneksi imetyskipu on lähes aina hoidettavissa!
Hormonaalinen arkuus
Imetyksen ensiviikkoina imetyshetken alussa voi tuntua voimakas, ohimenevä kipu. Tätä kutsutaan hormonaaliseksi arkuudeksi ja se on normaalia. Hormonaalinen arkuus tuntuu aivan imetyskerran alussa, kun vauva tarttuu rintaan. Sen tulisi loppua noin 10 sekunnin kuluessa. Jos kipu jatkuu pidempään, syynä voi olla imuotteen pulmat.
Hormonaalinen arkuus johtuu siitä, että imetyksen ensiviikkoina rinnat välittävät mahdollisimman tehokkaasti viestiä aivoihin vauvan imusta ja maidontarpeesta. Tämä vaihe kestää yleensä pari viikkoa.
Imetys voi sattua hormonaalisista syistä myös esimerkiksi ovulaation ja kuukautisten aikana. Myös uusi raskaus voi aiheuttaa imetyskipua. Osalla imetyskipu uuden raskauden alkaessa on sen verran ikävää, että imetyskertoja on helpointa vähentää.
Huono imuote
Kun rinnanpää ei ole riittävän syvällä vauvan suussa, se hankautuu ikeniin ja kovaan kitalakeen kun vauva imee. Tämä aiheuttaa imetyksen aikana kipua, aristusta ja pahimmillaan haavoja. Syvällä suussa rinnanpää on vauvan pehmeää kitalaen osaa vasten, eikä se hankaudu tai litisty.
Tavallisimmin huono imuote aiheuttaa kipua imetyksen ensimmäisinä viikkoina, kun vauva vielä harjoittelee hyvän otteen saamista. Imuote voi olla myös hetkittäin hukassa vauvan kasvaessa, esimerkiksi hampaiden puhjettua.
Kivuttomuus on tärkein merkki hyvästä imuotteesta. Imuotetta ei voi arvioida pelkästään vierestä katsomalla. Vaikka ote näyttäisi ulospäin hyvältä, jotain pitää korjata, jos imetys sattuu. Jos kivuton imuote ei tunnu löytyvän imetysasentoa korjaamalla, ratkaisua kannattaa lähteä etsimään yhdessä kokeneen imetysohjaajan kanssa, joka osaa arvioida kaikkia imuotteeseen vaikuttavia tekijöitä.
Imetysasento
Tavallisin syy imuotepulmien taustalla on imetysasento, jossa vauva ei saa otettua riittävän hyvää imuotetta. Hyvää asentoa voi etsiä ja harjoitella vauvan kanssa. Asennon löytämiseen kannattaa pyytää imetysohjausta synnytyssairaalasta, neuvolasta tai imetyspolilta.
Vinkkejä hyvän imuotteen löytymiseen.
Kuvia ja vinkkejä erilaisiin imetysasentoihin.
Kireät jänteet ja suun anatomia
Imuotteen haasteiden takana voi joskus olla anatomisiset ja fysiologiset syyt. Vauvalla voi olla kireä kieli- tai huulijänne, korkea kitalaen muoto tai suun alueen aistiyliherkkyyttä. Usein nämä piirteet ilmenevät myös yhdessä, jolloin imuotteen parantamiseksi tulee huomioida monia asioita.
Jos epäilet, että imetyskipu voisi johtua näistä syistä, tarvitset avuksesi kokeneen imetysohjaajan. Kielijänteitä hoitavat esimerkiksi lastenlääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkulääkärit. Kireä jänne ei vaadi aina leikkausta, mutta imetysohjaus voi olla tarpeen. Imuotteen haasteissa voi olla apua vauvan pään alueen lempeästä hieronnasta. Myös osteopatialla voi helpottaa vauvan kehon jumeja, jotka usein liittyvät kireisiin jänteisiin ja haittaavat myös imetystä.
Rinnanpäät
Rinnanpäiden koko ja muoto voivat vaikuttaa imetykseen. Haasteita voi tulla ensiviikkoina esimerkiksi silloin, jos vauva on hyvin pieni ja imettävän vanhemman rinnanpäät kovin laajat. Vauva voi silloin tarvita enemmän harjoitusta saadakseen hyvän imuotteen. Pyydä imetysohjausta synnytyssairaalasta ja neuvolasta, jotta imetys pääsee hyvään alkuun.
Rinnanpäät voivat olla myös matalat tai kääntyneet sisäänpäin. Tällöin rinnanpäitä voi treenailla jo odotusaikana enemmän koholle. Imetysaika usein muokkaa matalia rinnanpäitä vauvalle otollisemmaksi ihan itsestään.
Lue lisää matalista tai sisäänpäin kääntyneistä rinnanpäistä.
Sammas
Sammas eli hiivainfektio voi tulla myös rintaan ja aiheuttaa imetyskipua. Rinnanpäät voivat olla vadelman väriset ja kipu voi tuntua kutinana, poltteena tai vihlontana myös syvemmällä rinnassa. Usein myös vauvalla on suussaan sammasta eli valkoista katetta suun limakalvoilla. Vanhemman tai vauvan antibioottihoito sekä hiivainfektiot muualla kehossa tai muilla perheenjäsenillä altistavat sammakselle.
Sammasta voi hoitaa kotikonstein tai lääkkeellä. On tärkeää hoitaa sekä vauvan suuta että rinnanpään ihoa. Rintojen ja vauvan suun kanssa kosketuksissa olleet tekstiilit, tuti ja lelut pestään päivittäin 60 asteessa.
Lue lisää sammaksen oireista ja hoidosta.
Raynaudin oire
Raynaudin oire on verenkierron häiriö rinnanpäässä. Imetyskerran lopulla tai hetki imetyksen jälkeen nänniin tulee voimakas, usein kouristava kipu. Nänni voi muuttua valkoiseksi tai violetiksi.
Lämpötilan vaihtelu lämpimästä viileään voi laukaista kivun. Imetysajan Raynaudin oireen taustalla on aika usein myös vauvan huono imuote.
- Pyydä imetysohjausta imuotteen parantamiseksi neuvolasta, imetyspolilta tai yksityiseltä imetysasiantuntijalta.
- Kun vauva irrottaa otteen rinnasta, suojaa rinnanpää saman tien lämpimällä kädellä, ettei se altistu viileämmälle ilmalle. Rinnat on hyvä suojata myös nopeasti suihkun jälkeen samasta syystä.
- Oiretta voi helpottaa myös kädenlämpöisen oliiviöljyn hierominen rinnanpäihin. Tämä voi vähentää poltetta ja ikävää tuntemusta rinnoissa välittömästi sekä helpottaa oiretta yleisesti. Jos oliiviöljy ei sovi, voit käyttää muuta ihollesi sopivaa öljyä.
- B-vitamiini, magnesium sekä kalsiumlisä voivat helpottaa oiretta.
- Tarvittaessa lääkäri voi määrätä lääkityksen Raynaudin oireen hoitoon (esim. nifedipiini). Lääkkeestä on hyviä kokemuksia imettävillä naisilla hankalan Raynaudin oireen hoitamisessa.
Ärtynyt iho
Ihon ärtyminen voi aiheuttaa kipuja imetyksen aikana ja imetyskertojen välillä. Jos olet allerginen tai sinulla on atooppinen iho, saatat reagoida herkemmin esimerkiksi vauvan kiinteiden aloitukseen. Tällöin vauvan suusta, kasvoilta ja käsistä saattaa tulla nännien herkälle iholle jäämiä ruuista.
Hampaiden puhkeaminen
Hampaiden puhkeaminen muuttaa vauvan syljen koostumusta jonkin verran ja imetys voi tuntua silloin kivuliaalta. Tämä menee itsestään ohi. Hampaiden puhkeamisen aikaan myös vauvan imuote voi muuttua joksikin aikaa, kun suussa on aivan uudenlainen tunne.
Kipu vaikuttaa jaksamiseen
Imetyskipu vaikuttaa vanhemman jaksamiseen. On luonnollista, että monta kertaa vuorokaudessa toistuva voimakas kipu vaikuttaa omaan vointiin ja mielialaan.
Voi olla hyvä ajatus tehdä alkuun suunnitelma, mitä keinoa kivunhoitoon kokeilet ja miten pitkään. Voit miettiä, jaksatko kipua päivän, kaksi päivää tai viikon. Jos mikään ei ole tuossa ajassa vielä muuttunut, voit arvioida asiaa uudelleen. Etsisinkö ratkaisua vielä muualta? Miten kauan vielä jatkan?
Kivun hoitamista varten tarvitset osaavaa imetysohjausta. Kokenut imetysohjaaja tai imetysasiantuntija voi löytyä omasta neuvolasta tai synnytyssairaalan imetyspolilta. Jos sinulla on mahdollisuus maksulliseen palveluun, yksityiset imetysasiantuntijat (IBCLC-tutkinnon suorittaneet ja osa imetyskouluttajista) osaavat usein ratkoa haastaviakin pulmia.
Lue lisää ammattilaisten tarjoamasta ohjauksesta.
Joskus imetyskivun kanssa selviämiseen tarvitaan imetyskertojen vähentämistä tai imetystauko. Jos kipu tuntuu vetävän sinut jaksamisen äärirajoille, pieni tauko voi helpottaa – ja auttaa jopa imetystä jatkumaan. Voit huolehtia rinnoista ja ylläpitää maidontuotantoa tauon aikana pumppaamalla.
Jos kipua ei saada hoidettua, imetyksen päättäminen voi olla koko perheen elämää helpottava vaihtoehto. Vauvaa voi syöttää pullosta vauvantahtisesti joko omalla, pumpatulla maidolla tai korvikkeella. Läheisyys, sylittely ja hyvä, turvallinen vuorovaikutus ihanan vauvasi kanssa jatkuu, vaikka imetystä ei olisi aina mahdollista jatkaa.
Lue lisää vauvantahtisesta pulloruokinnasta.
Päivitetty 31.10.2024