Varhaiskasvatus ja imetys

Kun on aika aloittaa päivähoito, imetys voi edelleen jatkua, jos äiti ja lapsi niin haluavat.
Imetyksen jatkaminen varhaiskasvatuksen ohessa on asiantuntijoiden mukaan jopa suositeltavaa, sillä äidinmaito antaa lapselle suojaa infektioita vastaan. 

Päivähoidon aloittaminen on merkittävä elämänmuutos koko perheelle. Imetys sopeutuu päivähoitorytmiin yleensä omalla painollaan, eikä muutoksia imetyskertojen määrään tai ajankohtiin tarvitse tehdä etukäteen. Lapsi ymmärtää pian, milloin imetyshetki on uudessa arjessa mahdollinen. Myös rinnat sopeutuvat uusiin imetysväleihin. Alkuun voi olla hyvä varautua tyhjentämään pahimpia pingotuksia työ- tai opiskelupäivän lomassa. 

Työn ja opiskelun yhdistämisestä imetykseen voit lukea lisää täällä.

Imetys suojaa ja rauhoittaa

Imetys suojaa lasta sairaalahoitoa vaativilta hengitystie- ja suolistoinfektioilta. Valtaosa lapsista sairastelee etenkin päivähoidon aluksi, mutta imetyksen suojissa taudit voivat olla lievempiä ja kestoltaan lyhyempiä. Kun lapsi sairastaa vähemmän, hänelle tulee vähemmän katkoksia päivähoitoarkeen, mikä voi helpottaa uuteen vaiheeseen sopeutumisessa. 

Imetys laskee niin äidin kuin lapsenkin stressitasoja. Monessa perheessä imetys on mukava tapa rauhoittua ja lievittää kummankin ikävää pitkän päivän päätteeksi. Lapsi saa imetyksestä turvaa arjen muuttuessa, ja imetys voi helpottaa uuteen elämäntilanteeseen siirtymistä. 

Imetetyn lapsen hitaampi sopeutuminen kodin ulkopuoliseen hoitoon on vanhentunut ajatus. Uusiin asioihin tottumisen tahti on yksilöllinen temperamenttikysymys.

Imetyksen uudet rytmit

Muutokset lapsen kehityksessä ja elämässä heijastuvat yleensä aina myös imetykseen. Ensimmäisten viikkojen aikana lapsi saattaa haluta rinnalle aiempaa useammin, myös yöaikaan. Tämä on yleensä ohimenevä vaihe.

Imetyshetket voi ajoittaa siten, että ne helpottavat arkea ja lapsen sopeutumista uuteen mahdollisimman hyvin. Osalle lapsista imetys aamulla ennen hoitoon menoa tai juuri ennen hoitoon jäämistä tuo turvallisen olon, jonka jälkeen ero vanhemmasta sujuu helpommin. Imetyshetki pian hoitopäivän jälkeen voi helpottaa ikävää. Kun hoidosta on tullut rutiinia ja arki asettunut, lapsen kanssa voi sopia, missä ja miten jatkossa imetetään. 

Jos lapsi on tottunut nukahtamaan rinnalle, tätä tapaa voi jatkaa silloin kun se on mahdollista. Lapset ymmärtävät nopeasti, että hetki rinnalla on mahdollinen vain silloin kuin äiti on läsnä ja hoitajan kanssa on erilaiset rutiinit. Nukahtaminen uudella tavalla uudessa ympäristössä voi vaatia hieman harjoittelua. Se voi myös sujua ensi kerroista alkaen  helposti.

Imetysrytmien muuttuessa voit pohtia, mikä teidän perheessänne on paras tapa toimia. Jos lapsi voi käydä muutostilanteessa rinnalla aiempaa tiuhemmin, imetystä voi äidintahdistaa sitten, kun elämä on lapsen mielessä jo hieman tasaantunut. Jos tiuha imetys väsyttää sinua, voit suunnitella arkeen imetyskerrat lapsen kannalta tärkeimpiin hetkiin ja muistuttaa häntä kauniisti niistä, kun kaipuu rinnalle iskee. 

Moni lapsi hakee rinnalta turvaa ja läheisyyttä. Jos tihentynyt rinnalla käyminen tuntuu sinusta hankalalta, näitä hetkiä voi koittaa rakentaa arkeen myös ilman imetystä. Osa taaperoista viihtyy hoitopäivän jälkeen esimerkiksi kantorepussa vanhemman selässä ruuanlaiton ja muiden arjen puuhien aikaan.

Imetys ja ravitsemus

Jos lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen ollessaan alle yksivuotias, maidolla on vielä ravitsemuksellisesti merkittävä rooli lapsen ruokavaliossa. Kolmesta viiteen tehokasta imetyskertaa vuorokaudessa riittää turvaamaan yli puolivuotiaan lapsen maidon saannin.

Yli vuoden iässä lapsi hyötyy niin äidinmaidon ravitsemuksellisista, kuin terveyttä tukevista tekijöistä. 

Jos pumpatun äidinmaidon vieminen päivähoitopaikkaan on tarpeen, siitä kannattaa keskustella varhaskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Hoitopaikassa voi olla erilaisia käytäntöjä keittiötilojen, keittiössä työskentelevien henkilöiden yms. suhteen, joten kaikissa päiväkodeissa omien maitojen vieminen ei ole mahdollista. Yleensä lapsi pärjää mukavasti kiinteillä ruuilla ja vedellä hoitopäivän ajan, jos sopivaa maitoa ei ole hoidon puolesta mahdollista tarjota.

Miten varhaiskasvatus voi tukea imetyksen jatkumista?

Jokaisella perheellä on oikeus tehdä imetystä koskevat valinnat parhaaksi kokemallaan tavalla. Te myös tunnette lapsenne parhaiten. 

Hoitajille voi kertoa etukäteen imetyksestä ja siitä, että sen on tarkoitus jatkua myös varhaskasvatuksen aloituksen jälkeen. Heidän kanssaan voi myös miettiä paikkaa imetykselle, jos imetyshetki välittömästi hoitopäivän jälkeen on etenkin alkuun tarpeen. Joskus tilojen ahtaus voi olla haaste ja silloin imetyshetken voi hoitaa muualla kuin päiväkodissa. 

Kun varhaiskasvatuksen henkilökunta suhtautuu imetykseen positiivisesti ja ymmärtäväisesti, sillä on suuri merkitys imetyksen jatkumiselle. Varautunut suhtautuminen voi johtua siitä, ettei varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutuksessa käsitellä imetystä, ja heillä voi olla aiheesta melko vähän asianmukaista tietoa.

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet oppaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Sen voi tulostaa ja antaa luettavaksi lapsen varhaiskasvatuksesta vastaaville ammattilaisille. 

Kuva: wundervisuals/iStock