Osittaisimetys

Osittaisimetykseksi kutsutaan tilannetta, kun vauva saa äidinmaidon lisäksi muutakin ravintoa, joko äidinmaidonkorviketta tai kiinteitä ruokia. Osittaisimetys ei ole täysimetyksen vastakohta, vaan imetystä muun ravinnon ohella. Osittaisimetys on hyvin arvokasta sekä vauvalle että äidille.

Miksi osittaisimetys?

Pienen vauvan osittaisimetys on tarpeen, jos vauva ei saa riittävästi maitoa suoraan rinnasta. Osittaisimetys voi olla myös perheen tietoinen valinta ja toive.

Kun imetät ja vauva saa muutakin ruokaa, on hyvä miettiä, millaiset toiveet ja tavoitteet sinulla on imetyksen suhteen. Oletko tyytyväinen nykyiseen äidinmaidon ja imetyksen määrään vai haluaisitko lisätä imetystä kenties täysimetykseen saakka? Haluaisitko saada vauvan ruokailut sujumaan jotenkin toisin?
Jos toivot täysimetystä, oman maidon määrään voit vaikuttaa täältä löytyvillä keinoilla. Osittaisimetys ei ole aina aivan yksinkertaista, mutta pienillä keinoilla voit helpottaa ruokailuhetkiä.

Osittaisimetys käytännössä

Jos vauva saa osan maidosta äidinmaidonkorvikkeena ja toivot imetyksen jatkuvan sen ohella, on hyvä pitää mielessä muutama nyrkkisääntö.

Korvikkeen määrä riippuu vauvan kasvusta. Ohjeet määriin saat neuvolastasi. Korvikkeen määrästä kannattaa pitää kirjaa. Tällöin voi olla helpompaa pitää korvikkeen määrä samana, jolloin oma maitotuotanto ei pääse vähenemään. Korvike kannattaa jakaa joka aterialle pieniin määriin. Lisätietoa lisämaidon vähentämisestä löydät täältä.

Korvikkeen antotapa kannattaa valita vauvan iän, lisämaidon kokonaismäärän ja imetystoiveidenne mukaisesti. Pulloruokailuissa kannattaa käyttää vauvantahtista menetelmää. Maidon voi antaa myös muilla menetelmillä kuten hörppyyttämällä, neulattomalla lääkeruiskulla tai imetysapulaitteella. Lisämaidon antaminen muulla kuin pullolla helpottaa vauvan imuotteen opettelua.

Korvikkeen antamisen aikataulu riippuu osaksi vauvan temperamentista. Antaako lisämaito imetyksen jälkeen, ennen vai välissä? Kun vauva saa lisämaidon ennen imetystä, tulee hänelle rinnalla syödessään kylläinen olo. Jotkut vauvat tarvitsevat motivaatiomaidon, jotta he malttavat alkaa syömään rinnasta. Näitä kiljuvan nälän hetkiä voi koittaa ennalta ehkäistä ihokontaktilla ja tarkkailemalla vauvan nälkämerkkejä. Kun vauva tarttuu rintaan esimerkiksi ihokontaktin aikana luonnostaan, ei ruokailua tarvitse keskeyttää lisämaidon antamiseksi. Tällöin voi antaa vauvan imeä rintaa ja antaa rinnan vaihtamisen yhteydessä lisämaitoa. Lisämaidon antamisen jälkeen vauvan voi aina antaa tarttua rintaan uudelleen. Joillekin vauvoille on helpompaa syödä lisämaitoa selkeästi vain muutamalla ateriakerralla.

Osittaisimetyksen haasteet

Tottuuko vauva pulloon?

Rintaa ja pulloa imetään eri tavoilla. Pullotutti antaa usein voimakkaamman ärsykkeen vauvan kitalakeen, joka käynnistää imemisrefleksin. Jos rinnan imemisen opettelu on vasta alussa, voi vauvalle olla hyvin hämmentävää opetella kahta erilaista syömistapaa. Tällöin riski pullon suosimiseen kasvaa.

Vauva ei suostu imemään rintaa!

Oli vauva sitten osittais- tai täysimetyksellä, tietyissä ikävaiheissa on mahdollista, että hän kieltäytyy rinnasta. Näitä tilanteita kutsutaan rintaraivareiksi tai –lakoiksi. Osittaisimetetyn pienen lakkoilijan tai raivaroijan kanssa kannattaa yrittää pysyä erityisen rauhallisena ja pitää lisäruuan määrä samana kuin aiemmin, jotta oma maidontuotanto ei pääse laskemaan.

Vauva ei suostu syömään pullosta!

Jos vauva on päässyt hyvään alkuun rinnalta syömisessä, ei hän välttämättä ymmärrä muita ravinnonlähteitä. Ongelma asiasta tulee, jos vauva tarvitsee painonsa vuoksi lisäruokaa tai perhe haluaa muusta syystä syöttää vauvaa muutoinkin kuin imettämällä. Vaihtoehtoisia menetelmien sekä vauvantahtisen pulloruokinnan hyödyntäminen kannattaa.

Mistä tiedän, tarvitseeko vauva lisämaitoa?

Jos olet epävarma lisämaidon tarpeellisuudesta, varmista, että imetyksen turvamerkit täyttyvät.

Väsyykö vauva imemään rintaa, josta ei tule maitoa?

Vauva, joka on terve ja kasvu hyvin käynnissä, pitää kyllä huolen siitä, että saa tarpeeksi ruokaa. On kuitenkin tärkeää, että lisämaidon määrää ei koskaan vähennetä äkillisesti isoa määrää.

Jaksanko minä?

Osittaisimetys tarkoittaa useimmiten tuplasti työtä täysimetykseen verrattuna. Äidin aika ja jaksaminen ovat kuitenkin rajallisia, joten osittaisimetyksen haasteissa kannattaa antaa itselle lupa hengähtää välillä. Jokainen pisara äidinmaitoa on hyväksi, mutta äidinmaidolle on korvike, äidille ei. Jos imetyksessä on vaikeuksia esimerkiksi imuotteen tai imetyskivun vuoksi, myös niihin kannattaa pyytää apua.

Tätäkö tämä nyt on?

Osittaisimetyksen arki helpottuu ajan myötä. Kun vauva kasvaa, imetyksestä tulee sujuvampaa. Vauva voi ottaa päivittäisen lisämaitomääränsä vaikkapa parilla kolmella aterialla, jolloin esimerkiksi yöllä voit vain imettää tai antaa pelkästään pullosta. Löydätte omalle vauvallenne ja perheellenne toimivat ratkaisut. Vauvan aloittaessa kiinteät ruuat voi korvikemääriä usein vähentää. Voit myös asettaa etappeja, kuten jaksan osittaisimetystä vielä kolme päivää, kolme viikkoa tai kolme kuukautta. Jokainen päivä imetystä on tärkeä. Kun imetyksen aika on ohi, voit olla ylpeä saavutuksestasi ja saat suunnata tulevaan ilman syyllisyydentunnetta.

Osittaisimetys ja lähipiiri

Osittaisimetys antaa vauvan läheisille usein mahdollisuuden hoitaa vauvaa toisella tavalla kuin täysimetyksen aikana. Äidin imetystoiveiden kunnioittaminen tulee olla kuitenkin ensisijaista. Osittaisimetyksenkin aikana on hyvä noudattaa imetystä tukevia käytäntöjä vauvan hoitamisessa.

Puolison tuki on tärkein tuki imettävälle äidille. Osittaisimetyksen aikana työtä on paljon, ja äiti tarvitsee apua vauvan syöttämisessä sekä välineiden huoltamisessa. Kotiaskareet eivät edelleenkään katoa mihinkään.

Osittaisimetys voi olla myös valintanne jo ennen vauvan syntymää. Tällöin on hyvä odottaa, että imetys sekä vauvan kasvu ovat lähteneet hyvin käyntiin ennen mahdollisen pullo- tai korvikeruokinnan aloittamista.
Suhteen luominen vauvaan tapahtuu monella muullakin tapaa kuin vain syöttämällä, joten vauvan hellittely, ihokontakti, kantaminen, kylvettäminen ja leikki ovat sallittuja läheisille riippumatta imetyskäytännöistä!

Julkaistu 9.12.2016