Osittaisimetys on imetystä muun ravinnon ohella. Ensimmäisinä kuukausina osittaisimetys tarkoittaa yleensä imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistämistä. Kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen kaikki imetetyt vauvat ovat osittaisimetettyjä.
Pienen vauvan osittaisimetyksessä on usein haasteensa, mutta pienillä keinoilla voit helpottaa ruokailuhetkiä. Tässä artikkelissa keskitytään imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistämiseen. Osittaisimetyksestä kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen voit lukea täältä.
Miksi osittaisimetys?
Pienen vauvan osittaisimetys on tarpeen, jos vauva ei saa riittävästi maitoa suoraan rinnasta. Osittaisimetys voi olla myös perheen tietoinen valinta ja toive. Imetys antaa terveyshyötyjä ja sitä voi mainiosti jatkaa, vaikkei rintamaito olisi vauvan ainoa ravinnonlähde.
Kun imetät ja vauva saa muutakin ruokaa, kannattaa miettiä, millaisia toiveita ja tavoitteita sinulla on imetyksen suhteen. Oletko tyytyväinen imetyksen ja rintamaidon nykymäärään vai haluaisitko lisätä imetystä kenties täysimetykseen saakka? Jos toivot imetyksen osuuden lisäämistä, oman maidon määrään voit vaikuttaa täältä löytyvillä keinoilla. Lisätietoa lisämaidon vähentämisestä löydät täältä.
Osittaisimetys käytännössä
Jos vauva saa osan maidosta äidinmaidonkorvikkeena ja toivot imetyksen jatkuvan sen ohella, on hyvä pitää mielessä muutama nyrkkisääntö.
Korvikkeen määrä riippuu vauvan kasvusta. Ohjeet määriin saat neuvolastasi. Korvikkeen määrästä kannattaa pitää kirjaa ja tarkkailla, ettei määrä lähde huomaamatta kasvuun ja imetyskerrat vähenemään. Pienellä vauvalla korvike kannattaa jakaa useille aterioille pieniin kerta-annoksiin ja huolehtia, että imetyskertoja tulee vuorokauteen ainakin 8-12. Näin oman maidontuotannon kasvu ei kärsi pitkiksi venyvistä imetysväleistä. Vähän isommalla vauvalla voi toimia korvikkeen tarjoaminen omina aterioinaan, etenkin jos vuorokaudessa tarvittava lisämaitomäärä on kohtuullisen pieni.
Korvikkeen antotapa kannattaa valita vauvan iän, lisämaidon kokonaismäärän ja imetystoiveidenne mukaisesti. Pulloruokailuissa kannattaa käyttää vauvantahtista menetelmää. Maidon voi antaa myös muilla menetelmillä kuten hörppyyttämällä, neulattomalla lääkeruiskulla tai imetysapulaitteella. Lisämaidon antaminen muulla kuin pullolla helpottaa vauvan imuotteen opettelua.
Korvikkeen antamisen aikataulu riippuu osaksi vauvan temperamentista. Kannattaako lisämaito antaa imetyksen jälkeen, ennen vai välissä?
Lisämaito ennen imetystä
Kun vauva saa lisämaidon ennen imetystä, hän saa siitä positiivisen kokemuksen, ja maha tulee täyteen rintaa imiessä. Jotkut vauvat myös tarvitsevat pienen määrän lisämaitoa virkistämään ja taltuttamaan pahimman nälän, jotta he malttavat alkaa syömään rinnasta. Näitä kiljuvan nälän hetkiä voi koittaa ennaltaehkäistä pitämällä vauvaa ihokontaktissa ja tarjoamalla rintaa heti varhaisista nälkämerkeistä.
Lisämaito imetyksen välissä
Kun vauva tarttuu rintaan esimerkiksi ihokontaktin aikana luonnostaan, ei ruokailua tarvitse keskeyttää lisämaidon antamiseksi. Tällöin voi antaa vauvan imeä rintaa ja antaa lisämaitoa rinnan vaihtamisen yhteydessä.
Lisämaito imetyksen jälkeen
Lisämaidon antaminen imetyksen jälkeen antaa vauvalle mahdollisuuden ottaa vain sen verran korviketta kuin hän sillä aterialla tarvitsee, edellyttäen että lisämaito tarjotaan tuputtamatta, vauvan kylläisyydestä kertovia viestejä tarkkaillen (kts. vauvantahtinen pulloruokinta). Jos vauvantahtisuus unohtuu, vaarana on vauvan ylisyöttäminen, joka harmillisesti vähentää imetyskertojen määrää. Jos vauva vaikuttaa lisämaidon antamisen jälkeenkin halukkaalta syömään, hänen voi aina antaa tarttua rintaan uudelleen.
Lisämaito omina aterioinaan
Joillekin vauvoille on helpompaa syödä lisämaitoa omilla ateriakerroillaan, erillään imetyshetkistä. Kerrallaan tarjottavan lisämaidon määrä on hyvä pitää kohtuullisena (maksimissaan noin 1 dl/ateria), jotta vauvan maha täyttyy sopivasti, ihan kuten imetyskerroillakin.
Osittaisimetyksen haasteet
Tottuuko vauva pulloon?
Rintaa ja pulloa imetään eri tavoilla. Pullotutti antaa vauvan kitalakeen voimakkaamman ärsykkeen, joka käynnistää imemisrefleksin. Jos rinnan imemisen opettelu on vasta alussa, voi vauvalle olla hyvin hämmentävää opetella kahta erilaista syömistapaa. Tällöin riski pullon suosimiseen kasvaa. Vastasyntyneen pienet lisämaitomäärät kannattaakin tarjota mieluummin muilla tavoilla kuin tuttipullolla.
Vauva ei suostu imemään rintaa!
Oli vauva sitten osittais- tai täysimetyksellä, tietyissä ikävaiheissa on mahdollista, että hän kieltäytyy rinnasta. Näitä tilanteita kutsutaan rintaraivareiksi tai –lakoiksi. Myös pieni vauva voi vierastaa rinnan imemistä, mikäli hän on saanut maitonsa enimmäkseen pullosta. Tällöin apu voi löytyä rintakumista, joka saa rinnan tuntumaan pullotuttimaisemmalta.
Osittaisimetetyn pienen lakkoilijan tai raivopään kanssa kannattaa yrittää pysyä erityisen rauhallisena ja pitää lisäruuan määrä samana kuin aiemmin, jotta oma maidontuotanto kärsi. Rintoja on hyvä tyhjentää lypsämällä, mikäli haasteellinen kausi vähentää imetyskertojen määrää vuorokaudessa. Lakkoileva vauva kiinnostuu rinnasta todennäköisesti helpommin, jos hänelle ei anneta mahdollisuutta tyydyttää imemisen tarvettaan tuttia tai tuttipulloa imemällä. Osittaisimetetyllä vauvalla lisämaidon voi yrittää lakon aikana tarjota muulla tavalla kuin pullolla. Kootut vinkit rinnasta kieltäytyvän vauvan kanssa pärjäämiseen löydät täältä.
Vauva ei suostu syömään pullosta!
Jos vauva on tottunut imemään vain rintaa, ei hän välttämättä ymmärrä muita ravinnonlähteitä. Ongelma asiasta tulee, jos vauva tarvitsee painonsa vuoksi lisäruokaa tai perhe haluaa muusta syystä syöttää vauvaa muutoinkin kuin imettämällä. Vauvantahtinen pulloruokintatekniikka on ehdottoman hyödyllinen, kun imetettyä vauvaa totutetaan pulloruokintaan. Myös muita vaihtoehtoisia ruokintatapoja kannattaa kokeilla. Vauvat vastustavat yleensä muutoksia totuttuihin tapoihin, mutta kun uusi syömistapa esitellään kiireettömästi ja pakottomasti, vauva kyllä tottuu aikanaan.
Mistä tiedän, tarvitseeko vauva lisämaitoa?
Jos olet epävarma lisämaidon tarpeellisuudesta, varmista, että imetyksen turvamerkit täyttyvät.
Väsyykö vauva imemään rintaa, josta ei tule maitoa?
Terve, hyvin kasvava vauva, joka imee rinnalla aktiivisesti, pitää huolen siitä, että saa tarpeeksi ruokaa. Kun imeminen ja nielemistahti harvenevat muutaman minuutin imemisen jälkeen, vauvan voi aina vaihtaa toiselle rinnalle.
Vauva, joka on rinnalla ollessaan useimmiten väsähtänyt ja nukahteleva, ei todennäköisesti saa maitoa tehokkaasti. Voit auttaa vauvaa maidontuotannon käynnistämisessä ja ylläpidossa lypsämällä, ja tarjota maidon vauvalle lisämaitona. Kun vauva alkaa saada tarpeeksi maitoa, hän virkistyy ja jaksaa imeä rinnallakin paremmin. On tärkeää, että lisämaidon määrää ei koskaan vähennetä äkillisesti isoa määrää kerralla.
Jaksanko minä?
Osittaisimetys tarkoittaa useimmiten tuplasti työtä täysimetykseen verrattuna. Vanhempien aika ja jaksaminen ovat kuitenkin rajallisia, joten osittaisimetyksen haasteissa kannattaa antaa itselle lupa hengähtää välillä. Jokainen pisara rintamaitoa on hyväksi, mutta sille on korvike, vanhemmille ei. Jos imetyksessä on vaikeuksia esimerkiksi imuotteen tai imetyskivun vuoksi, niihin kannattaa pyytää apua.
Voit myös asettaa etappeja, kuten jaksan osittaisimetystä vielä kolme päivää, kolme viikkoa tai kolme kuukautta. Kun imetyksen aika on ohi, muista olla ylpeä saavutuksestasi. Osittaisimetys haastavuudessaan ihan eri luokkaa kuin sujuva täysimetys ja sinä suoriuduit siitä, huikeaa!
Tätäkö tämä nyt on?
Osittaisimetyksen arki helpottuu ajan myötä. Kun vauva kasvaa, imetyksestä tulee sujuvampaa. Vauva voi ottaa päivittäisen lisämaitomääränsä vaikkapa parilla kolmella aterialla, jolloin esimerkiksi yöllä voit vain imettää tai antaa pelkästään pullosta. Löydät omalle vauvallesi ja perheellenne toimivat ratkaisut. Vauvan aloittaessa kiinteät ruuat voi korvikemääriä usein vähentää, jopa luopua korvikkeesta kokonaan.
Osittaisimetys ja lähipiiri
Osittaisimetys antaa vauvan läheisille usein mahdollisuuden hoitaa vauvaa toisella tavalla kuin täysimetyksen aikana. Perheen imetystoiveiden kunnioittaminen tulee olla kuitenkin ensisijaista. Jotta osittaisimetys sujuisi, vauvanhoitokäytännöt kannattaa miettiä imetystä tukeviksi.
Puolison tuki on tärkeä imettävälle vanhemmalle. Osittaisimetyksessä työtä on paljon, ja imettävä vanhempi tarvitsee apua vauvan syöttämisessä sekä välineiden huoltamisessa, kotitöistä puhumattakaan.
Osittaisimetys voi myös olla perheen valinta jo ennen vauvan syntymää. Tällöin on hyvä odottaa, että imetys sekä vauvan kasvu ovat lähteneet hyvin käyntiin ennen pullo- tai korvikeruokinnan aloittamista.
Suhteen luominen vauvaan tapahtuu monella muullakin tapaa kuin vain syöttämällä, joten vauvan hellittely, ihokontakti, kantaminen, kylvettäminen ja leikki ovat sallittuja läheisille riippumatta imetyskäytännöistä!
Päivitetty 25.4.2023