Osittaisimetys on imetystä muun ravinnon ohella. Ensimmäisinä kuukausina osittaisimetys tarkoittaa imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistämistä. Kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen kaikki imetetyt vauvat ovat osittaisimetettyjä.
Pienen vauvan osittaisimetyksessä on usein haasteensa, mutta pienillä keinoilla voit helpottaa ruokailuhetkiä ja imetyksen jatkumista. Tässä artikkelissa keskitytään imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistämiseen. Osittaisimetyksestä kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen voit lukea täältä.
Miksi osittaisimetys?
Pienen vauvan osittaisimetys on tarpeen, jos oma maito ei riitä turvaamaan vauvan kasvua. Osittaisimetys voi olla myös perheen valinta ja toive. Imetys tarjoaa runsaasti terveyshyötyjä, vaikka rintamaito ei olisi vauvan ainoa ravinnonlähde.
Osittaisimetys voi olla tilapäinen vaihe tai pysyvä ratkaisu. Jos osittaisimetyksestä on tarkoitus pyrkiä täysimetykselle, tarvitset suunnitelman oman maitomäärän lisäämiseen. Jos osittaisimetys on pysyvä ratkaisu, korvikemaidon määrään ja antotapaan on hyvä kiinnittää huomiota, ettei imetys hankaloidu osittaisimetykseen liittyvien tyypillisten haasteiden takia.
Lue lisää lisämaidon vähentämisestä ja oman maitomäärän lisäämisestä
Mistä tiedän, tarvitseeko vauva lisämaitoa?
Jos olet epävarma lisämaidon tarpeellisuudesta, varmista, että imetyksen turvamerkit täyttyvät.
Osittaisimetys käytännössä
Jos vauva saa osan maidosta äidinmaidonkorvikkeena tai omaa maitoa myös pullosta, imetyksen sujuvaan jatkumiseen on tärkeää kiinnittää huomiota.
Korvikkeen määrä riippuu vauvan kasvusta. Ohjeet määriin saat neuvolastasi. Korvikkeen määrästä kannattaa pitää kirjaa ja tarkkailla, ettei määrä lähde huomaamatta kasvuun ja imetyskerrat vähenemään. Pienellä vauvalla korvike kannattaa jakaa useille aterioille pienempiin kerta-annoksiin ja huolehtia, että imetyskertoja tulee vuorokauteen ainakin 8-12. Näin oma maitomäärä ei vähene pitkiksi venyvien imetysvälien takia. Vähän isommalla vauvalla voi toimia korvikkeen tarjoaminen omina aterioinaan, etenkin jos vuorokaudessa tarvittava lisämaitomäärä on kohtuullisen pieni.
Korvikkeen antotapa valitaan vauvan iän, lisämaidon määrän ja imetystoiveiden mukaisesti. Imetetyn vauvan pulloruokailuissa toimii vauvantahtinen pulloruokinta. Maidon voi antaa myös muilla menetelmillä. Kun osittaisimetys on pitkäkestoista tai pysyvä tilanne, imetysapulaite turvaa imetyksen jatkumisen. Maidon hörpyttäminen ja neulaton lääkeruisku soveltuvat pienten maitoannosten tarjoamiseen. Lisämaidon antaminen muulla kuin pullolla helpottaa vastasyntyneen vauvan imuotteen opettelua.
Lisämaidon ja imetysten rytmittäminen
Korvikkeen antamisen aikataulu riippuu korvikkeen tarpeesta ja osin myös vauvan temperamentista. Kannattaako lisämaito antaa imetyksen jälkeen, ennen vai välissä?
Lisämaito ennen imetystä
Kun vauva saa lisämaidon ennen imetystä, hän saa imetyksestä positiivisen kokemuksen, kun maha tulee täyteen rintaa imiessä. Jotkut vastasyntyneet myös tarvitsevat pienen määrän lisämaitoa virkistämään ja taltuttamaan pahimman nälän, jotta he malttavat alkaa syömään rinnasta. Näitä kiljuvan nälän hetkiä voi koittaa ennaltaehkäistä pitämällä vauvaa ihokontaktissa ja tarjoamalla rintaa heti varhaisista nälkämerkeistä.
Lisämaito imetyksen välissä
Lisämaitoa voi antaa myös kesken imetyksen, esimerkiksi rinnan vaihtamisen yhteydessä. Vastasyntyneellä pieni välimaito voi herätellä ja piristää imemään tehokkaammin. Rinnalla imevän vauvan suupielestä esimerkiksi neulattomalla ruiskulla tarjotut maitohuikat voivat helpottaa, jos vastasyntynyt hermostuu rinnalla imemisen harjoitteluun tai herutteluun.
Lisämaito imetyksen jälkeen
Lisämaidon antaminen imetyksen jälkeen antaa vauvalle mahdollisuuden ottaa vain sen verran korviketta kuin hän sillä aterialla tarvitsee. Tarkkaile maitoa syöttäessäsi vauvan kylläisyydestä kertovia viestejä ja vältä tuputtamista. Jos vauvantahtisuus unohtuu, vaarana on vauvan ylisyöttäminen, joka harmillisesti vähentää imetyskertojen määrää. Jos vauva vaikuttaa lisämaidon antamisen jälkeen halukkaalta syömään, hänen voi aina antaa tarttua rintaan uudelleen.
Lisämaito omina aterioinaan
Joillekin vauvoille on helpompaa syödä lisämaitoa omilla ateriakerroillaan, erillään imetyshetkistä.
Osittaisimetyksen haasteet
Tottuuko vauva pulloon?
Rintaa ja pulloa imetään eri tavoilla. Pullotutti antaa vauvan kitalakeen voimakkaamman ärsykkeen, joka käynnistää imemisrefleksin. Jos rinnan imemisen opettelu on vasta alussa, voi vauvalle olla vähän hämmentävää opetella kahta erilaista syömistapaa. Tällöin riski pullon suosimiseen kasvaa. Vastasyntyneen pienet lisämaitomäärät kannattaakin tarjota mieluummin muilla tavoilla kuin tuttipullolla.
Vauva ei suostu imemään rintaa!
Oli vauva sitten osittais- tai täysimetyksellä, tietyissä ikävaiheissa on mahdollista, että hän kieltäytyy rinnasta. Näitä tilanteita kutsutaan rintaraivareiksi tai –lakoiksi. Myös pieni vauva voi vierastaa rinnan imemistä, mikäli hän on saanut maitonsa enimmäkseen pullosta. Tällöin apu voi löytyä rintakumista, joka saa rinnan tuntumaan pullotuttimaisemmalta.
Osittaisimetetyn pienen lakkoilijan tai raivopään kanssa kannattaa yrittää pysyä erityisen rauhallisena ja pitää lisäruuan määrä samana kuin aiemmin, jotta oma maidoneritys ei kärsi. Rintoja on hyvä tyhjentää lypsämällä, mikäli haasteellinen kausi vähentää imetyskertojen määrää vuorokaudessa. Lakkoileva vauva kiinnostuu rinnasta todennäköisesti helpommin, jos hänelle ei anneta mahdollisuutta tyydyttää imemisen tarvettaan tuttia tai tuttipulloa imemällä. Osittaisimetetyllä vauvalla lisämaidon voi yrittää lakon aikana tarjota muulla tavalla kuin pullolla.
Vauva ei suostu syömään pullosta!
Jos vauva on tottunut imemään vain rintaa, ei hän välttämättä ymmärrä muita ravinnonlähteitä. Ongelma asiasta tulee, jos vauva tarvitsee painonsa vuoksi lisäruokaa tai perhe haluaa muusta syystä syöttää vauvaa pullosta. Vauvantahtinen pulloruokintatekniikka on ehdottoman hyödyllinen, kun imetettyä vauvaa totutetaan pulloruokintaan. Myös muita vaihtoehtoisia ruokintatapoja kannattaa kokeilla. Vauvat vastustavat yleensä muutoksia totuttuihin tapoihin, mutta kun uusi syömistapa esitellään kiireettömästi ja pakottomasti, vauva kyllä tottuu aikanaan.
Väsyykö vauva imemään rintaa, josta ei tule maitoa?
Terve, hyvin kasvava vauva, joka imee rinnalla aktiivisesti, pitää huolen siitä, että saa tarpeeksi ruokaa. Kun imeminen ja nielemistahti harvenevat muutaman minuutin imemisen jälkeen, vauvan voi aina vaihtaa toiselle rinnalle.
Vauva, joka on rinnalla ollessaan useimmiten väsähtänyt ja nukahteleva, ei todennäköisesti saa maitoa tehokkaasti. Voit auttaa vauvaa maidonerityksen käynnistämisessä ja ylläpidossa lypsämällä, ja tarjota maidon vauvalle lisämaitona. Kun vauva alkaa saada tarpeeksi maitoa, hän virkistyy ja jaksaa imeä rinnallakin paremmin. On tärkeää, että lisämaidon määrää ei koskaan vähennetä äkillisesti isoa määrää kerralla.
Jaksanko minä?
Osittaisimetys tarkoittaa useimmiten tuplasti työtä täysimetykseen verrattuna. Vanhempien aika ja jaksaminen ovat kuitenkin rajallisia, joten osittaisimetyksen haasteissa kannattaa antaa itselle lupa hengähtää välillä. Jokainen pisara rintamaitoa on hyväksi, mutta sille on korvike, vanhemmille ei. Jos imetyksessä on vaikeuksia esimerkiksi imuotteen tai imetyskivun vuoksi, niihin kannattaa pyytää apua.
Voit myös asettaa etappeja, kuten jaksan osittaisimetystä vielä kolme päivää, kolme viikkoa tai kolme kuukautta. Kun imetyksen aika on ohi, muista olla ylpeä saavutuksestasi. Osittaisimetys haastavuudessaan ihan eri luokkaa kuin sujuva täysimetys ja sinä suoriuduit siitä, huikeaa!
Tätäkö tämä nyt on?
Osittaisimetyksen arki helpottuu ajan myötä. Kun vauva kasvaa, imetyksestä tulee sujuvampaa. Vauva voi ottaa päivittäisen lisämaitomääränsä vaikkapa parilla kolmella aterialla, jolloin esimerkiksi yöllä voit vain imettää tai antaa pelkästään pullosta. Löydät omalle vauvallesi ja perheellenne toimivat ratkaisut. Vauvan aloittaessa kiinteät ruuat voi korvikemääriä usein vähentää, jopa luopua korvikkeesta kokonaan.
Osittaisimetys ja lähipiiri
Osittaisimetys antaa vauvan läheisille usein mahdollisuuden hoitaa vauvaa toisella tavalla kuin täysimetyksen aikana. Perheen imetystoiveiden kunnioittaminen tulee olla kuitenkin ensisijaista. Jotta osittaisimetys sujuisi, vauvanhoitokäytännöt kannattaa miettiä imetystä tukeviksi.
Puolison tuki on tärkeä imettävälle vanhemmalle. Osittaisimetyksessä työtä on paljon, ja imettävä vanhempi tarvitsee apua vauvan syöttämisessä sekä välineiden huoltamisessa, kotitöistä puhumattakaan.
Osittaisimetys voi myös olla perheen valinta jo ennen vauvan syntymää. Tällöin on hyvä odottaa, että imetys sekä vauvan kasvu ovat lähteneet hyvin käyntiin ennen pullo- tai korvikeruokinnan aloittamista.
Suhteen luominen vauvaan tapahtuu monella muullakin tapaa kuin vain syöttämällä, joten vauvan hellittely, ihokontakti, kantaminen, kylvettäminen ja leikki ovat sallittuja läheisille riippumatta imetyskäytännöistä!
