Hampaat ja imetys mietityttävät monia vanhempia. Lapsen suuhun puhkeaa kaksikymmentä maitohammasta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Imetys on turvallinen tapa ruokailla, kunhan muistaa huolehtia lapsen hampaiden pesusta aamuin illoin. Imetyksestä on myös hyötyä lapsen purennalle ja leukojen oikeanlaiselle kasvulle.
Hoidetut maitohampaat on hyvä perusta
Maitohammasvaihe kestää lapsella noin puolivuotiaasta kuusivuotiaaksi. Kaikkien kahdenkymmenen maitohampaan pitäisi olla puhjennut, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Ensimmäisinä puhkeavat alaleuan etuhampaat ja seuraavaksi yläleukaan niiden vastaparit. Näitä seuraavat poskihampaat ja kulmahampaat.
Pienen hampaattoman lapsen suussa ei elä vielä kariesbakteeria. Tartunnan voi saada vasta ensimmäisen maitohampaan puhkeamisen jälkeen. Jo vauvaikäisen pieniä hampaita tulisi hoitaa huolellisesti pesemällä ne aamuin illoin, sillä pysyvät hampaat saavat perustan maitohampaista.
Puhkeavien hampaiden kiille on vielä keskeneräistä, ja siksi ne ovat erityisen alttiita kariekselle. Maitohampaissa reikiintyminen etenee huomattavasti nopeammin kuin pysyvissä hampaissa.
Miten maitohampaita hoidetaan?
Suun terveyden kannalta on tärkeää hoitaa pienenkin lapsen suuta oikealla tavalla. Hyvän suuhygienian vuoksi hampaiden pesuun totutellaan kahdesti päivässä heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua ja käyttämällä päivittäin fluorihammastahnaa. Alle kolmevuotiaan hampaiden harjauksessa käytetään kaksi kertaa päivässä pieni sipaisu fluorihammastahnaa, jossa fluoria on 1000–1100 ppm (parts per million).
Imetys vähentää purentavirheitä
Lapsen ensimmäinen vuosi on tärkeä purennan kehityksen kannalta. Imetys muokkaa leukojen ja purennan kehitystä oikeanlaiseksi. Tehokkaasti rintaa imevä vauva voimistaa imiessä suun alueen lihaksiaan. Suomessa tehty tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joita on imetetty ensimmäiset elinkuukaudet tai pidempään, on vähemmän purentavirheitä maitohampaissa kuin niillä lapsilla, joita on imetetty vain vähän aikaa tai ei ollenkaan.
Yli yksivuotiaan imetetyn hampaiden hoito
Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana imetys ei ole riskitekijä maitohampaiden reikiintymiselle. On mahdollista, että imetettyjen lasten hampaiden reikiintymisriski on jopa pienempi kuin saman ikäisenä tuttipullolla ruokittujen. Imetyksen jatkuessa yli vuoden, puhjenneet poskihampaat altistuvat kariekselle, sillä niiden puhdistaminen on vaikeaa hampaiden ollessa eri tasossa edempänä olevien hampaiden kanssa.
Äidinmaito sisältää runsaasti maitosokeria, jota kariesbakteerit käyttävät ravinnokseen. Yli yksivuotiaan lapsen hampaat kestävät 1–2 imetystä yössä, kun hyvästä suuhygieniasta pidetään huolta. Pidempään jatkuva tiheä yöimetys ei ole suositeltavaa suun terveyden näkökulmasta. Syljen eritys on heikointa öisin, joten se ei huuhtele hampaita samalla tavalla kuin päiväsaikaan.
Äidinmaito yksistään ei aiheuta reikiä
Pelkkä äidinmaito ei aiheuta hampaiden reikiintymistä. Kariekseen on osallisena muitakin tekijöitä, kuten suuhygienian heikentyminen jos hampaita ei pestä säännöllisesti. Jos hampaat altistuvat sokeripitoisille juomille ja ruuille, se edesauttaa kariesbakteerien pesiytymistä suuhun ja lisääntymistä hampaiden pinnoilla.
Kariesbakteeri ei elä hampaattomassa suussa, joten lapsi voi saada tartunnan vasta, kun hän saa suuhunsa ensimmäiset maitohampaat. Kariesbakteeri tarttuu useimmiten syljen välityksellä. Siksi kenenkään ei pitäisi nuolla lapsen tuttia puhtaaksi tai maistaa ruokaa samalla lusikalla, jolla lapsi syö. Kariesbakteerin tartunnan riskiä voi mahdollisesti vähentää myös se, jos lapsen vanhemmat tai hoitaja käyttää ksylitolituotteita päivittäin.
Lapsen kariesriski hampaissa pienenee, jos tartuntaa voidaan lykätä myöhäisemmäksi ja lapsen ruokailu- ja suunhoitorutiinit pitävät yllä hyvää suun terveyttä.
Hampaat ja imetys -artikkelin on kirjoittanut Satu Suominen ja tarkastanut Helena Stedt. Suominen on suuhygienistiopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulun Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelmassa. Hän on kirjoittanut artikkelin opintojensa lopputyönä. Stedt on THM ja lehtori Metropoliassa sekä toiminut lopputyön ohjaavana opettajana.
Lähteet:
Hausen, Hannu 2018. Jos maitohampaaseen tulee reikä, sen paikkaamisessa ei sovi viivytellä. Suomen hammaslääkärilehti.
Heimonen, Aura 2017. Imetys ja suun terveys. Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. 40–42.
Heinonen, Timo 2007. Karieksen hallinta. Idies ky. 32.
Helenius-Hietala, Jaana 2019a. Karies. Terve suu.
Honkala, Sisko 2019. Hampaistot ja niiden kehittyminen. Terve suu.
Järvinen, Sirpa 2018. Miten imetys ja suun terveys tukevat toisiaan.
Koskinen, Katja 2008. Imetysohjaus. Helsinki: Edita
Karies: Käypä hoito -suositus 2014. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla sähköisesti www.käypähoito.fi
Sirviö, Kaarina 2019. Lapsen kariesbakteeritartunnan ehkäisy.