Hampaat ja imetys mietityttävät monia vanhempia. Pitkäkestoinenkaan imetys ei aiheuta reikiintymistä, kunhan lapsen hampaiden pesusta huolehditaan hyvin ja vältetään hampaiden kannalta epäterveellisiä naposteltavia. Imetyksestä on myös hyötyä lapsen purennan kehitykselle.
Imetys vähentää purentavirheitä
Lapsen ensimmäinen vuosi on tärkeä purennan kehityksen kannalta. Imetys muokkaa leukojen ja purennan kehitystä oikeanlaiseksi. Rinnan imeminen vahvistaa suun alueen lihaksistoa. Lapsilla, joita on imetetty ensimmäiset elinkuukaudet tai pidempään, on vähemmän purentavirheitä maitohampaissa kuin niillä lapsilla, joita on imetetty vain vähän aikaa tai ei ollenkaan.
Imetys ei yksinään aiheuta reikiä
Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana imetys ei ole riskitekijä maitohampaiden reikiintymiselle. On mahdollista, että imetetyillä lapsilla hampaiden reikiintymisriski on jopa pienempi kuin tuttipullolla ruokituilla.
Myöskään taapero- tai leikki-iässä imetys ei yksinään aiheuta hampaiden reikiintymistä, mutta tiheästi toistuvat imetyskerrat voivat lisätä riskiä, jos lapsen hampaita ei pestä säännöllisesti tai muissa ruokailutottumuksissa on parantamista. Rintamaito sisältää runsaasti maitosokeria, jota kariesbakteerit voivat käyttää ravinnokseen. Toisaalta ei-imetetyillä lapsilla on usein enemmän muuta napostelua, joten kahden vuoden iässä imetetyillä lapsilla ei ole havaittu enempää reikiä kuin ikätovereillaan.
Yöimetykset ja hampaat
Vauvavuoden loppupuolella yöimetykset ovat vielä useimmille vauvoille tärkeitä, eikä niistä ole osoitettu olevan haittaa hammasterveydelle.
Pienen taaperon yövieroittamiseen ei ole tarvetta heti yksivuotispäivän jälkeen, kunhan hyvästä suuhygieniasta pidetään huolta. Tiheä, lapsentahtinen imetys yöaikaan sekä rinta suussa nukkuminen eivät kuitenkaan ole suositeltavia suun terveyden näkökulmasta enää taaperoiässä, joten yöimetyksiä voi pyrkiä vähentämään yhteen tai kahteen. Syljen eritys on heikointa öisin, joten se ei huuhtele hampaita samalla tavalla kuin päiväsaikaan.
Hampaiden vaikutus imuotteeseen
Hampaiden puhkeaminen ei estä lasta saamasta hyvää imuotetta rinnasta. Joskus taaperoa täytyy hieman auttaa imuotteen kanssa, etteivät hampaat paina rinnan ihoon. Kokeile sanallisesti neuvoa ja näyttää itse, miten suun voi avata oikein suureksi.
Hampaiden harmillinen vaikutus imetykseen on se, että osa vauvoista voi innostua puremaan uusilla hampaillaan. Puremisesta voit lukea lisää täältä.
Pienten hampaiden suojelu on tärkeää
Maitohammasvaihe kestää lapsella noin puolivuotiaasta kuusivuotiaaksi. Puhkeavien hampaiden kiille on keskeneräistä, joten ne ovat alttiita kariekselle. Maitohampaissa reikiintyminen etenee huomattavasti nopeammin kuin pysyvissä hampaissa.
Kariesbakteeri ei elä hampaattomassa suussa, joten lapsi voi saada tartunnan vasta ensimmäisten hampaiden puhjettua. Kariesbakteeri tarttuu useimmiten syljen välityksellä läheiseltä aikuiselta. Siksi kenenkään ei pitäisi maistaa ruokaa samalla lusikalla, jolla lapsi syö. Kariesbakteerin tartunnan riskin vähentämiseksi vanhemmille suositellaan ksylitolituotteita päivittäin.
Hampaiden harjaaminen aamuin illoin fluoria sisältävällä pienten lasten hammastahnalla aloitetaan heti ensimmäisten hampaiden puhjettua. Hammasterveyden kannalta on tärkeää, että lapsen ruokailuissa vältetään turhaa napostelua ja runsaasti sokeroituja ruokia ja juomia.
Lähteet:
Carrillo-Díaz M, Ortega-Martínez AR, Ruiz-Guillén A, Romero-Maroto M, González-Olmo MJ. Impact of Breastfeeding and Cosleeping on Early Childhood Caries: A Cross-Sectional Study. J Clin Med. 2021 Apr 8;10(8):1561. doi: 10.3390/jcm10081561.
Heimonen, Aura 2017. Imetys ja suun terveys. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. 40–42.
Honkala, Sisko 2019. Hampaistot ja niiden kehittyminen. Terve suu.
Shrestha, S. K., Arora, A., Manohar, N., Ekanayake, K., & Foster, J. (2024). Association of Breastfeeding and Early Childhood Caries: A Systematic Review and Meta-Analysis. Nutrients, 16(9), 1355. https://doi.org/10.3390/nu16091355
Sirviö, Kaarina 2019. Lapsen kariesbakteeritartunnan ehkäisy.
Päivitetty 13.3.2025
