Monikkovauvojen eli kaksosten, kolmosten tai nelosten imetys eroaa yhden vauvan imetyksestä. Monikkojen imetys, myös täysimetys, on kuitenkin usein mahdollista. Jokainen monikkovauvoista on oma ihana yksilönsä ja siten samaan aikaan perheessä voi olla meneillään monta erilaista imetysmatkaa. Jo raskausaikana kannattaa miettiä omia toiveitaan tulevan imetyksen suhteen. Riittävän tiedon ja tuen avulla myös monikkovauvojen imetys on mahdollista saada sujumaan!
Imetyksen monet muodot
Kun vauvat saavat ravinnokseen pelkästään rintamaitoa joko suoraan rinnasta tai pumpattuna pullosta, puhutaan täysimetyksestä. Jos maito on osittain äidinmaidonkorviketta tai luovutettua rintamaitoa, puhutaan osittaisimetyksestä. Yleensä oman maidon määrää on mahdollista kasvattaa niin paljon, että se riittää kahden tai kolmenkin vauvan täysimetykseen. Joskus osittaisimetys on kuitenkin tarpeen esimerkiksi riittävän kasvun turvaamiseksi. Erityisesti monikkovauvojen kanssa osittaisimetys voi myös olla perheen toive ja käytännön arkea helpottava asia.
Monikkojen imetykseen liittyviä erityispiirteitä
Monet imetyksen lainalaisuudet ovat samanlaisia riippumatta siitä, kuinka monta imetettävää perheessä kerrallaan on. Monikkoimetys eroaa kuitenkin yhden vauvan imetyksestä. Samoin jotkin imetykseen vaikuttavat tekijät, kuten keskosuus, ovat monikkolapsilla yleisempiä.
Monikkovauvojen imetys vie paljon aikaa ja erityisesti alkuvaiheessa imettävä vanhempi hyötyy toisen aikuisen avusta vauvojen asettelussa rinnalle. Monikkojen kanssa on myös tärkeää seurata, että kaikki vauvat saavat tarpeeksi maitoa. Imetykseen liittyvät tarpeet, vahvuudet ja haasteet ovat jokaisen monikkovauvan kohdalla omanlaisiaan ja siten jokaisen imetykseen on tärkeää saada yksilöllisesti tukea.
Imetys sektion jälkeen
Noin puolet kaksosista ja lähes kaikki kolmoset syntyvät sektiolla. Usein imetys lähtee sujumaan synnytystavasta riippumatta etenkin silloin, jos sektioon liittyvät ensipäivien erityispiirteet huomioidaan.
Maidonnousu tapahtuu tyypillisesti sektion jälkeen alatiesynnytystä hitaammin esimerkiksi viivästyneen ensi-imetyksen, runsaamman verenvuodon, kivun tai hormonaalisten syiden vuoksi. Ensipäivinä hyvän imetysasennon löytäminen voi myös tuntua haastavalta ja vauvojen käsittelyyn tarvitsee muutenkin enemmän apua. Vinkkejä toimiviin asentoihin löytyy täältä. Riittävä kipulääkitys ja toimivan imetysasennon löytäminen mahdollistavat tiheät imetykset, jotka edistävät maidonnousua. Rintoja kannattaa yleensä myös lypsää.
Sektion yhteydessä synnyttäjä saa suonensisäistä nesteytystä, joten kudosturvotusta voi kertyä ensipäivinä reilustikin. Jos rinnat ovat kivuliaan pinkeät ja vauvojen on vaikeaa tarttua niihin, voi rinnanpäätä pehmentää RPS-tekniikalla, johon löydät ohjeet täältä.
Keskosvauvan imetys
Keskonen on raskausviikkojen 22+0 – 36+6 -välisenä aikana ennenaikaisesti syntynyt vauva. Pienipainoiseksi taas määritellään vastasyntynyt, joka on syntyessään alle 2500 g. Lähes puolet kaksosista ja kaikki kolmoset syntyvät ennenaikaisesti, kaksoset keskimäärin raskausviikolla 36 ja kolmoset raskausviikolla 33. Kooltaan kaksoset ovat keskimäärin alle kolmekiloisia, kolmoset alle kaksikiloisia. Sekä keskosuus että pienipainoisuus vaikuttavat imetyksen käynnistymiseen ja sen sujumiseen vähintään siihen asti, että vauvat saavuttavat lasketun ajan ja kolmen kilogramman painon.
Monet keskosvauvat tarvitsevat syntymänsä jälkeen hoitoa ja seurantaa sairaalassa. Keskosten syömisvalmiudet voivat myös olla yksilöllisesti todella vaihtelevia. Keskosen pitäminen ihokontaktissa edistää rinnalla imemisen valmiuksia. Vauva on usein heti syntymästä lähtien valmis harjoittelemaan rinnalla olemista. Kuitenkin esimerkiksi raskausviikot, paino ja vauvan yleinen terveydentila vaikuttavat siihen, missä vaiheessa vauva on valmis imemään rintaa tehokkaasti. Samanikäisten vauvojen valmiudet voivat myös vaihdella ja esimerkiksi monikkovauvat saattavat tarvita keskenään hyvin erilaiset määrät sairaalahoitoa.
Maidonerityksen käynnistäminen lypsämällä
On mahdollista, että monikkovauvat eivät heti syntymänsä jälkeen pysty syystä tai toisesta imemään tehokkaasti ja tiheästi rinnalla. Näissä tilanteissa vauvoja voi auttaa maitomäärän kasvattamisessa pumppaamalla. Monikkojen imetyksessä tehokas tuplasähköpumppu voi olla hyödyllinen apuväline erityisesti silloin, jos pumppaamista on tarkoitus jatkaa pidempään. Esimerkiksi keskosvauvojen kanssa pumppaamista voi olla tarpeen jatkaa tiheästi useiden kuukausien ajan. Neuvoja siihen, kuinka maidoneritys käynnistetään lypsämällä, löytyy täältä. Lisätietoa pumppaamisesta taas on koottu tänne.
Yhdessä vai erikseen rinnalla
Vauvoja voi imettää yhtä aikaa tai vuorotellen riippuen siitä, mikä tuntuu perheen arjessa parhaiten toimivalta. Yhtä aikaa imettämisen etuna on, että maitomäärä kasvaa tehokkaammin, kun kaksi vauvaa imee rinnalla samanaikaisesti. Samalla myös imetykseen kuluva aika vähenee. Jos toinen vauvoista imee heikommin, tehokkaammin imevä vauva voi auttaa käynnistämällä herumisen molempien puolesta. Riittävän suuri ja napakka imetystyyny voi auttaa hyvän imetysasennon löytämisessä, kun rinnalla on yhtä aikaa kaksi vauvaa.
Toisaalta vuorotellen imettäessä on mahdollista keskittyä jokaiseen vauvaan yksitellen. Yhden vauvan kanssa on myös helpompaa siirtyä kesken imetyshetken paikasta toiseen, kun kahden vauvan kanssa voi erityisesti alkuun olla jumissa imetyspisteellä.
Vauvat ovat yksilöitä
Jokainen monikkovauvoista on oma, ainutlaatuinen yksilönsä. Siten vauvojen imetykset ja imetykseen liittyvät tarpeet voivat olla hyvinkin erilaisia. Siinä missä yksi vauvoista saattaa olla rytmiltään säännöllinen ja tehokas ruokailija, saattaa toinen haluta rinnalle tiheästi tai olla turhankin unelias. Joku vauvoista saattaa tarvita lisämaitoa siinä missä toinen kasvaa täysimetyksellä. Kuten muitakaan sisaruksia, myöskään monikkovauvoja ei kannata liikaa verrata toisiinsa. Jokainen vauva ja jokainen imetysmatka saa olla omanlaisensa, juuri teille kahdelle sopiva.
Osa perheistä pyrkii tietoisesti ohjaamaan vauvojen rytmejä samaan suuntaan, osa hoitaa vauvoja lapsentahtisesti. Omassa arjessa ja omalle perheelle parhaiten sopivat käytännöt löytyvät kokeilemalla ja vauvoihin tutustumalla.
Neuvoja monikkovauvojen imetykseen
Suomen Monikkoperheet ry on koonnut kattavan oppaan monikkovauvojen imetyksestä. Rinnakkain rinnalla -monikkovauvojen imetys on ilmaiseksi luettavissa täällä. Suomen monikkoperheet on lisäksi julkaissut oppaan monikkovauvojen imetysohjauksesta terveydenhuollon ammattilaisille. Avaimia monikkoperheen imetysohjaukseen -opas ammattilaisille löytyy täältä.
Julkaistu 17.7.2024