Kehitysvammaisuus on lapsen yksilöllinen ominaisuus, joka saattaa heijastua myös imetykseen. Imetykseen olisi tärkeää saada asiantuntevaa imetysohjausta, jossa huomioidaan vauvan haasteet ja vahvuudet. Kehitysvammaiset lapset hyötyisivät imetyksestä aivan erityisesti, koska imetys suojaa infektioilta ja tukee kehitystä.
Kehitysvammaisuus koskettaa isoa määrää perheitä
Kehitysvammaisuus tarkoittaa uusien asioiden oppimisen vaikeutta sekä hankaluutta ymmärtää asioita. Syitä kehitysvammaisuudelle voi olla monia, esimerkiksi synnytyksen aikaiset tapahtumat, perintötekijät, kromosomihäiriö tai lapsuusiän sairaus. Yleisiä kehitysvammaisuuden syitä Suomessa ovat esimerkiksi Downin oireyhtymä ja Fragiili-X-oireyhtymä. Läheskään aina syytä ei kuitenkaan saada selville. Suomessa on arviolta noin 50 000 kehitysvammaista ihmistä.
Kehitysvammaisuuden vaikutukset ihmisen elämään ovat hyvin vaihtelevia ja kehitysvammat voidaankin luokitella lievistä vaikea-asteisiin. Kehitysvammaisista henkilöistä noin 60-70% on lievästi kehitysvammaisia. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein muita sairauksia, mutta kehitysvamma itsessään ei ole sairaus.
Kehitysvammaisen lapsen imetys voi olla tavallista tai erityispiirteistä
Koska kehitysvammaisuuden sekä mahdollisten liitännäissairauksien vaikutukset lapsen elämään voivat vaihdella huomattavan paljon, on jokaisen lapsen tilanne imetyksen näkökulmasta yksilöllinen. Joskus kehitysvamma voidaan todeta jo vastasyntyneenä, mutta joskus se tunnistetaan vasta imetyksen jo päätyttyä esimerkiksi kouluiässä. Toisissa perheissä vauva- ja pikkulapsiaika ei eroa vammattoman lapsiperheen arjesta. Toisaalta joskus jo pienen lapsen kehitysvamma vaikuttaa merkittävästi koko perheen elämään.
Kehitysvammaisuuteen voi liittyä tiettyjä piirteitä, joiden vuoksi imetys voi olla tavallista haastavampaa. Vauva saattaa olla hypotoninen tai hypertoninen, eli lihasjäntevyydeltään tavallista pehmeämpi tai jäykempi. Vauva voi olla poikkeuksellisen unelias, hänellä saattaa olla nielemisongelmia ja hänen kasvunsa voi olla tavallista hitaampaa.
Jos kehitysvammaisuuteen liittyy muita sairauksia, nekin voivat osaltaan vaikuttaa imetykseen. Vauvan terveydentila ei kuitenkaan ole suoraan yhteydessä imetyksen sujumiseen, eli imetys voi sujua hienosti, vaikka vauvalla olisi sairauksia. Myös sairaalahoidon tarve ja lastenosastojen rutiinit asettavat imetykselle haasteita ja joskus juuri ympäristötekijät vaikeuttavat imetystä enemmän, kuin lapsen vointi.
Kehitysvammainen lapsi hyötyy imetyksestä aivan erityisesti
Imetykseen liittyy useita terveyshyötyjä, joiden vuoksi siitä on hyötyä ihan kaikille lapsille. Kehitysvammaiset lapset voisivat hyötyä imetyksestä erityisen paljon, mutta tällä hetkellä heitä imetetään vähemmän ja lyhyemmän aikaa kuin vammattomia lapsia.
Imetys edistää lapsen kognitiivista kehitystä. Se on hyväksi suun alueen motoriselle kehitykselle ja koordinaatiolle ja voi auttaa vauvaa kehittämään lihasjäntevyyttään. Ravinnon lisäksi lapsi saa imetyksestä kivunlievitystä ja lohtua.
Usein kehitysvammaiset lapset ovat infektioherkkiä, eli he sairastuvat muita todennäköisemmin. Imetetyt lapset sairastavat kuitenkin vähemmän ja lievempiä hengitystie- ja suolistoinfektioita kuin ne lapset, joita ei imetetä. Imetys vähentää myös korvatulehduksia. Imetyksen tarjoamasta suojasta infektiotauteja vastaan on hyötyä myös niille lapsille, joilla on jokin perussairaus.
Erityisen lapsen elämässä tavallisesta arjesta poikkeavat asiat, kuten sairaalahoitojaksot tai kipu, voivat hankaloittaa lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen muodostumista. Imetys tukee varhaista vuorovaikutusta ja on siten hyväksi lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen muodostumiselle.
Vinkkejä kehitysvammaisen lapsen imetykseen
Kehitysvammaisen lapsen imetykseen voi liittyä enemmän tai erilaisia haasteita, kuin vammattoman lapsen imetykseen.Yksilöllisellä imetysohjauksella imetyshaasteisiin voidaan kuitenkin löytää monia helpotuskeinoja.
Hypotonisen vauvan imetys
Hypotonisen, eli lihasjäntevyydeltään tavallista pehmeämmän vauvan kanssa imetysasentoon ja imemisotteeseen voi joutua kiinnittämään tavallista enemmän huomiota. Jos vauva ei kannattele itseään, voidaan häntä tarvittaessa tukea lähemmäs aikuista esimerkiksi imetystyynyn avulla. Vauvaa voi perinteisen kehtoasennon sijaan olla helpompaa auttaa rinnalle ristikehtoasennossa, jossa oikeasta rinnasta imettäessä vauvaa tuetaan vasemmalla kädellä ja oikealla kädellä voidaan tarvittaessa tukea rintaa.
Vauvaa voi auttaa paremman imuotteen pitämisessä niin sanotulla Dancer hold -otteella. Siinä vauvan leuka tuetaan aikuisen peukalon ja etusormen väliin. Aluksi kädellä otetaan oman rinnan alta C-kirjaimen muotoinen, käsinlypsyotetta muistuttava ote, jossa peukalo on toisella puolen ja muut sormet toisella puolen. Tästä kättä liu’utetaan eteenpäin kohti nänniä, kunnes peukalo ja etusormi vapautuvat rinnan alta nännin eteen ja kolme muuta sormea jäävät tukemaan rintaa. Asennossa peukalolla ja etusormella voidaan kevyesti tukea vauvaa poskista samalla, kun vauvan leuka lepää sormien muodostaman U-kirjaimen varassa. Otetta voi käyttää missä tahansa imetysasennossa ja sen voi ottaa kummalla tahansa kädellä.
Hypertonisen vauvan imetys
Hypertonisen, eli lihasjäntevyydeltään jäykän vauvan voi olla vaikea asettua imemään rennosti. Hypertoninen vauva voi olla myös levoton ja hänellä saattaa olla vaikeuksia imuotteen kanssa, jos jäykkyys vaikuttaa pään ja suun alueella. Parhaiten toimiva imetysasento löytyy yksilöllisesti kokeilemalla. Tukeva imetysasento auttaa vauvaa rentoutumaan ja aktivoi pienellä vauvalla rinnalle hakeutumisen vaistoja. Osa hypertonisista vauvoista viihtyy hyvin takanojaisessa imetysasennossa, jossa vauva on tukevasti mahallaan vanhemman vartaloa vasten. On tärkeää huomioida, että vauva voi jännittää kehoaan myös kipua kokiessaan. Hypertonisen vauvan tarkka tutkiminen onkin tärkeää, jotta mahdolliset kipua aiheuttavat syyt ylijäntevyydelle voidaan poissulkea.
Uneliaan tai tehottomasti imevän vauvan imetys
Uneliasta vauvaa voi joskus olla haastavaa saada syömään riittävän tehokkaasti ja tiheästi. Ihokontakti on erinomainen tapa aktivoida vauvaa syömään tiheämmin. Rinnalle nukahtavan vauvan suuhun voi myös lypsää käsinlypsyotteella maitoa suoraan rinnasta. Rintakumi voi helpottaa rintaan tarttumista niissä tilanteissa, joissa imeminen on tehotonta tai imurefleksi heikko.
Jos vauvan imeminen on tehotonta, voi maitoa pumppaamalla auttaa vauvaa maitomäärän kasvattamisessa ja ylläpidossa. Vauva saattaa myös tarvita lisämaitoa kasvunsa tueksi. Usein pumppaaminen onkin tarpeen erityisesti imetyksen ensikuukausina. Vauvan kasvaessa ja suun motoriikan kehittyessä on kuitenkin mahdollista, että syöminen suoraan rinnasta tehostuu niin paljon, että vauva pääsee jossakin vaiheessa siirtymään kokonaan rinnalle.
Down-vauvan imetys
Downin syndrooma on yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava kromosomimuutos. Siihen tyypillisesti liittyviä, mutta imetyksen kannalta haastavia piirteitä ovat suuri kieli, pieni suu, matala lihasjäntevyys sekä suun motoriikan hidas kehitys. Vastasyntyneen on usein hankalaa saada ylläpidettyä tiivistä, tehokasta imuotetta. Suun motoriikan kehittyessä imeminen alkaa kuitenkin tehostua ja muistuttaa yhä enemmän vammattoman vauvan imemistä. Down-vauvat hyötyvät yleensä hypotonisen vauvan imetystä helpottavista keinoista.
Downin syndroomaan voi liittyä hitaan suun motorisen kehityksen lisäksi älyllistä kehitysvammaisuutta, ruoansulatuskanavan sairauksia, infektioherkkyyttä, toistuvia korvatulehduksia ja ylipainoa. Koska imetys vaikuttaa suotuisasti juuri näihin asioihin, hyötyy down-vauva merkittävästi imetyksestä.
Synnynnäinen sydänvika on tyypillinen Downin syndroomaan liittyvä sairaus. Sydänsairaan vauvan imetykseen liittyy omia erityispiirteitään, kuten vauvan nopea väsyminen syömistilanteissa. Sydänvauvojen perheet hyötyvät erityistason imetysohjauksesta.