
Miksi aikaisemmin hyvin yönsä nukkunut vauva alkaakin 3-5 kuukauden iässä heräillä tiheästi ja vaatia rintaa?
Noin neljän kuukauden kohdalla vauvojen unirytmi muuttuu enemmän aikuisten unirytmin kaltaiseksi. Kun vauvan uni aikaisemmin vaihteli aktiivisen ja syvän unen (REM ja ei-REM -uni) välillä niin, että iso osa uniajasta meni syvässä unessa, ja aktiivisen unen vaiheessa vauva oli verrattain helppo saada siirtymään syvän unen vaiheeseen mm. hyssyttämällä tai keinuttamalla, niin nyt vauvan vaipuminen syvään uneen alkaa kestää pidempään. Tästä syystä vauvan nukahdettua hän saattaakin havahtua jo siihen, että vanhempi poistuu vierestä tai hänet lasketaan pois sylistä. Hän ei ole vielä syvässä unessa. Unen vaiheet tulevat selkeämmiksi vauvan kasvaessa ja aivojen kypsyessä. Tämä osuu usein noin neljän kuukauden ikäpyykin kohdalle. Lisäksi noin 4-7 kuukauden iässä vauvan kehitys ottaa ison harppauksen eteenpäin. Hän kiinnostuu entistä enemmän muusta maailmasta, eikä rinnallakaan enää tahdo pysyä paikallaan.
Alle yksivuotiaalla “läpi yön nukkuminen” tarkoittaa keskimäärin viittä tuntia yhtäjaksoista unta, joka ajoittuu alkuyölle. Sen jälkeen vauva voi havahtua 1-2 unisyklin välissä (vauvan unisykli on n. 45-50 minuuttia, aikuisen n. 90 minuuttia) ja tarvitsee apua päästäkseen takaisin syvään uneen. Aamuyöllä on kevyimmän unen vaihe, ja vauvan voi jo luulla heräillä päivään. Kuitenkin heräämisestä noin puolen tunnin kuluttua vauva onkin taas valmis nukkumaan. Kyse on kevyemmän unen ja ihan luonnollisen havahtumisen vaiheesta.
Merkkejä neljän kuukauden yöhulinoiden alkamisesta ovat mm. vauvan ruokahalun muuttuminen, vauva saattaa haluta syödä enemmän tai vähemmän kuin aikaisemmin; yöheräilyjen selkeä lisääntyminen; itkuisuuden ja muun levottomuuden lisääntyminen; päiväunien jääminen väliin tai päiväunien lyhentyminen aikaisemmasta. Se, miten vauva reagoi mm. aivojen ja motoristen taitojen kehittymiseen, riippuu paljon vauvasta. Toisilla vaihe menee huomaamattomammin ja nopeammin ohitse, toisilla taas vaihe on voimakas ja kestää pitkään tai jää päälle.
Eikö maito enää riitä?
Vauvalla voi myös ihan oikeasti olla nälkä. Kyse ei ole maidon riittämättömyydestä, vaan siitä, että vauva huolehtii, että jatkossakin maitoa riittää. Jos päivällä rinnalla olo on ollut vaikeaa tai hötkyistä, yöllä ei ole mitään häiriötekijöitä, ja vauva ottaa maitokiintiön täyteen, kun ei ole muutakaan tekemistä. Jos tässä kohdin vauvaa pyrkii aikatauluttamaan, voi se oikeasti johtaa maidon määrän vähenemiseen. Kiinteiden ruokien aloittaminen yöheräilyjä helpottamaan voi viedä ojasta allikkoon: kiinteät täyttävät masua ja vievät tilaa maidolta, jota vauva kuitenkin tarvitsee, ja viisaana ottaa tarvitsemansa öisin. Toisaalta alussa kiinteitä annetaan niin pieniä määriä, että ne eivät vauvan energiantarvetta helpota toisin kuin rasvaisempi rintamaito, jota vauva syö määrällisesti kerralla enemmän kuin kiinteitä. Jos vauva kasvaa normaalisti, hän saa riittävästi maitoa. Jos kasvu notkahtaa, imetyksen tehostaminen auttaa nopeammin ja paremmin kuin muun ruuan aloittaminen. Tilanteen paranemista voi odotella muutaman viikon ja samalla huolehtia siitä, että vauva saa päiväsaikaan riittävästi rintaa ja syliä, jotta näiden takia heräilemiset eivät tule mukaan kuvioihin. Yölliset imetykset kannattaa myös tehdä itselle mahdollisimman helpoiksi. Kelloon katsominen ja imetyskertojen laskeminen virkistävät aivoja niin paljon, että oma nukkuminen varmasti kärsii. Lepoa kannattaa ottaa myös päivisin vauvan nukkuessa, jos se vain on mahdollista.
Julkaistu 9.12.2016