Taaperoimetyksen faktapankki

Yli vuoden ikään jatkuva imetys ei ole vielä ollut tieteellisen tutkimuksen ykkösaiheita. Muun muassa taaperoimetyksen terveyttä edistävästä ja ravitsemuksellisesta merkityksestä on kuitenkin tutkimusnäyttöä ja Maailman terveysjärjestö (WHO) pitää pitkäkestoista imetystä yhtenä keskeisimmistä vauvojen ja pienten lasten terveyttä edistävistä tekijöistä.

Yli vuoden ikään jatkuva imetys on luontaista ihmiselle ja ihmisen lähimmille sukulaislajeille. Vauvaa vanhempien lasten imetykseen liittyviä suosituksia löytyy jo antiikin aikaisista teksteistä. Nykyantropologit ovat keränneet pitkäkestoista imetystä ja lapsen omaehtoista vieroittumista koskevaa tietoa alkuperäiskansoja havainnoimalla.

Pitkäkestoinen imetys oli myös länsimaissa tyypillistä teollistumisen kultakaudelle asti. Silloin tehdastyö alkoi erottaa synnyttäneet vanhemmat vauvoistaan. Imetyksen keston lyhentyminen kiihtyi entisestään 1900-luvun alkupuolella, kun teollisten korvikevalmisteiden ja lastenruokien markkinointi alkoi.

Biologinen vieroittautumisikä ja imetyssuositukset

Ihmislajille luontaisesta imetyksen kestosta puhuttaessa käytetään usein termiä biologinen vieroittumisikä. Biologiselle vieroittumisiälle on esitetty tutkimuksessa erilaisia mittapuita. Esimerkiksi ensimmäisten poskihampaiden puhkeaminen tai syntymäpainon nelinkertaistuminen, joiden mukaan vieroittumisajankohta ajoittuisi yleisimmin 2,5–4,5 ikävuoden välille.

Eri teoriat tunnustavat kuitenkin laajan yksilöllisen vaihtelun lasten valmiudessa vieroittua rinnalta. Viimeistään rinnalta vieroittaa suuontelon ja hampaiston kehitys, joka alkaa estää imuotteen ylläpitämistä noin 7-vuotiaana.

Kansainvälisessä imetyssuosituksessa imetyksen optimaalista kestoa on määritelty biologisen vieroittumisiän sijaan imetyksen terveyshyötyjen näkökulmasta. WHO suosittelee imetyksen jatkamista vähintään kahden vuoden ikään kaikkialla maailmassa.

Terveyshyötyjä lapselle ja vanhemmalle

Pitkäkestoisella imetyksellä on monia terveyshyötyjä. WHO:n suositusten mukainen imetys vähentää imetetyllä lapsuus- ja aikuisiän ylipainon ja 2-tyypin diabeteksen riskiä. Imetys myös vähentää lasten infektiosairastavuutta niin pitkään kuin imetys jatkuu.

Usein imetyksen yhteydessä korostetaan lapsen terveyshyötyjä. Etenkin pitkäkestoisen imetyksen kohdalla hyötyjinä ovat imettävät vanhemmat. Imetys tuottaa vanhemmalle terveyshyötyjä sitä enemmän, mitä pidempään imetys jatkuu. Jokainen imetetty vuosi pienentää esimerkiksi rintasyövän riskiä neljä prosenttia. Lisäksi imetys vähentää gynekologisten syöpien, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Pitkäaikaissairaudet, joiden riskiin imetyksellä voi vaikuttaa, ovat keskeisiä kansantauteja. On laskettu, että 79 prosenttia imetyksen hyödyistä yhteiskunnalle saadaan imettävien vanhempien terveydenhuoltokustannusten vähenemisestä.

Taaperoimetyksen hyödyt lapsen sairastellessa

Imetys vähentää pienten lasten sairaalahoidon tarvetta paitsi vahvistamalla immuunipuolustusta, myös toimimalla tehokkaana tukihoitona lapsen sairastellessa. Lohtua tuova rinta yleensä kelpaa, vaikkei kipeä lapsi suostuisi syömään tai juomaan mitään muuta. Rintamaidosta lapsi saa paitsi ravintoaineita, myös tehokkaasti imeytyvää nesteytystä. Rinnalla olo myös lievittää kipua.

Sairastelevan pikkuisen rinnallaoloa ei ole syytä rajoittaa. On tavallista, että sairastelujakson takia lisääntyneet imetyskerrat saavat maidonerityksen tehostumaan. Rinnat saattavat pingottua tukalasti, kun imetyskerrat harvenevat taas lapsen tervehdyttyä. Maitomäärä vakiintuu kuitenkin ennalleen muutamassa päivässä, kun imetysrytmi palaa entiselleen.

Taaperoimetyksen ravitsemuksellinen merkitys

Rintamaito on ravitsemuksellisesti laadukas täydennys myös vauvaa vanhemman lapsen ruokavalioon. Maidosta lapsi saa mm. energiaa, hyvälaatuista proteiinia sekä vitamiineja ja hivenaineita. Taaperoikäinen saa 5-6 desilitrasta rintamaitoa esimerkiksi päivittäisen tarpeensa verran C- ja A-vitamiinia ja jopa puolet päivittäisestä proteiinintarpeestaan. Rintamaidosta lapsi saa myös reilusti nestettä ja jopa kolmanneksen päivittäisestä energiantarpeestaan.

Imetetty lapsi tarvitsee kuitenkin myös muuta ruokaa suositellun ateriarytmin mukaisesti. Rintamaidon lisäksi lapsen ruokavalioon tarvitaan ruokia, joista saa muun muassa rautaa, kalsiumia ja kuituja.

1-6 vuotiaan lapsen kalsiumin saantisuositus on 600 mg / vrk. Rintamaidon laskennallinen kalsiumpitoisuus on noin 30 mg / 100 ml, eli rintamaito ei yksinään kata taaperoikäisen kalsiumintarvetta. Myös imetetty lapsi tarvitsee ruokavalioonsa maitotuotteita tai kalsium- ja vitamiinirikastettuja kasvijuomapohjaisia valmisteita. Jos lapsi ei juo vielä kovin mielellään mukista, maito- tai kasvijuomatuotteita voi tarjota hänelle myös ruoan mukana ja välipalavalmisteina.

Taapero- ja leikki-ikäisten ravitsemuksesta saat lisää tietoa THL:n Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille -julkaisusta.

Taaperoimetys ja hampaat

Imetyksen jatkuminen ensimmäisen vuoden jälkeen ei ole riski lapsen hampaiden terveydelle, mutta hampaiden säännöllisestä hoidosta ja terveellisestä syömisestä huolehtiminen on tärkeää pienestä pitäen. Yli yksivuotiaille suositellaan yöimetysten rajoittamista yhteen tai kahteen, jotta hampaat eivät altistu yön aikana toistuville happohyökkäyksille.

Lue lisää imetetyn lapsen suun terveydestä!

Jos olet imettävä vanhempi, sinulla on jo monenlaista osaamista imetyksestä ja vanhemmuudesta. Haluaisitko olla tukena toiselle imettävälle vanhemmalle?

Lähteet:

Bartick, M. C., Schwarz, E. B., Green, B. D., Jegier, B. J., Reinhold, A. G., Colaizy, T. T., Bogen, D. L., Schaefer, A. J., and Stuebe, A. M. (2017) Suboptimal breastfeeding in the United States: Maternal and pediatric health outcomes and costs, Maternal & Child Nutrition, 13.

Canadian Pediatric Society. 2004. Weaning from the breast. Paediatric Child Health 9(4),
249-263.

Dettwyler K. 1999. A Natural Age of Weaning.

Fineli: Äidinmaito, rintamaito

Hakulinen T, Otronen K & Kuronen M (toim.). 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma 2018–2022. 35–40. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN): Syödään yhdessä – Ruokasuositukset lapsiperheille. 2. uudistettu painos 2019.

Victora CG, Bahl R, Barros AJD, França GVA, Horton S, Krasevec J, Murch S, Sankar MJ,
Walker N. 2016. Y Rollins NC for the Lancet Breastfeeding Series Group. Breastfeeding in
the 21st century: epidemiology, mechanisms, and lifelong effect. The Lancet 387, 475–490.

World Health Organization. 2021. Fact Sheet: Infant and young child feeding.

Päivitetty 10.7.2024