Vauva hermostuu rinnalla
Ihan pienelläkin vauvalla on taito kertoa nälästään hamuilemalla. Huitominen, nokkiminen, nuoleminen ja maiskutus kuuluvat asiaan. Vauva osaa!
Kun vauvan ottaa rinnalle heti ensimmäisistä nälkämerkeistä, hänellä on aikaa rauhassa hakea ja harjoitella.
Takanoja-asento toimii usein: siinä vauva rauhoittuu ja luontaiset rinnalle hakeutumisen vaistot pääsevät vauhtiin.
Jos vauva hermoilee rinnalla, hänet kannattaa rauhoitella ensin ja yrittää vasta sitten uudelleen. Jos mahdollista, pyydä rauhoitteluun toisen aikuisen apua ja hengähdä itsekin. Vauvalle jutteleminen tai hyräily rauhoittaa niin vauvaa kuin vanhempaakin.
Jos vauvaa harmittaa imuotteen löytämisen hankaluus, rintaa voi kokeilla tarjota C-otteella. Ota rinnasta nännipihan takaa kiinni leveällä otteella ja litistä rinnanpäätä hieman vauvan suuhun sopivammaksi. Kosketa rinnanpäällä vauvan huulia, niin hän haukkaa rinnan suuhunsa.
Maito nousee – rinnat pingottavat
Voimakkaampi maidonnousu tapahtuu yleensä 3-4 päivän päästä vauvan syntymästä. Rinnat saattavat turvota koviksi palloiksi ja ne tuntuvat aroilta. Olo voi olla vähän tukala ja myös lievää lämpöä voi nousta. Rinnoissa on maitoa, mutta osa pinkeydestä johtuu kudosturvoksesta. Jos lypsät tai pumppaat, tee se hellävaroen.
Viileä pakkaus tai jääkaappikylmät, kaulitut kaalinlehdet auttavat turvotukseen ja helpottavat oloa. Käytä kaalinlehtiä maksimissaan 20 minuuttia kerrallaan kolmesti päivässä, sillä kaalinlehtien sisältämät entsyymit saattavat vaikuttaa maidoneritykseen vähentävästi. Myös särkylääkettä voi ottaa pakkausohjeen mukaisesti.
Vauva on harjoitellut imemistä pehmeistä rinnoista ensipäivien ajan. Voimakkaan maidonnousun jälkeen pinkeästä rinnasta voikin olla vaikeaa saada otetta. Pehmitä ja muokkaa rinnanpäätä ennen imetyshetkeä painelemalla sormenpäillä nännin ympäriltä muutaman minuutin ajan. Tätä kutsutaan RPS-tekniikaksi (Reverse Pressure Softening = paineluhieronta).
Imetys sattuu
Alussa hormonit herkistävät nännejä, mutta muu kipu ei kuulu asiaan. Rikkoutuneet rinnanpäät tai kova imetyskipu, joka ei häviä ensimmäisten imaisujen jälkeen kertovat yleensä huonosta imuotteesta. Imetyskipua tai imetyksen aikana voimistuvia jälkisupistuksia voi tarvittaessa lääkitä ibuprofeenilla tai parasetamolilla. Kivun syy pitää silti aina selvittää ja hoitaa.
Usein jo imuotteen korjaaminen riittää. Siirrä vauvaa imettäessäsi noin 10 cm tämän jalkojen suuntaan, jolloin pää kallistuu taakse ja suu aukeaa paremmin. Kun vauva haukkaa rinnanpään suuhunsa, tue hänet ihan kiinni vartaloosi. Huolehdi, että olette vauvan kanssa maha mahaa vasten: jos vauva joutuu kääntämään päätään sivulle tarttuakseen rintaan, hän ei saa hyvää otetta.
Takanoja-asento ja ihokontaktissa pitäminen auttavat vauvaa toimimaan vaistojensa mukaan ja helpottavat usein hyvän imuotteen löytymistä. Kun ote kohenee, pääsevät rinnanpäätkin parantumaan.
Rinnanpäät rikki
Nännihaavat kannattaa pitää puhtaina ja sopivasti kosteina maidonkerääjien tai keittosuolaliuoksella kostutettujen harsotaitosten avulla. Kuivuessaan haava pääsee rupeutumaan ja rupi irtoaa joka kerta vauvan imiessä, jolloin haava on taas ammollaan.
Vaihda puhdas keittosuolataitos jokaisen imetyskerran jälkeen, anna vaikuttaa noin 10 minuuttia ja vaihda sen jälkeen haavataistoksen tilalle puhdas liivinsuoja. Lanoliinivoiteen tai Bepanthenin* käyttö voi myös auttaa – pidä kerros ohuena, jotta iho hengittäisi. Voidetta ei tarvitse pestä pois rinnoista ennen imetystä, mutta näkyvä voidekerros on hyvä pyyhkäistä pois.
Ohje Bebanthen-voiteen käytöstä on tarkistettu Teratologisesta tietopalvelusta 2019.
Ohje koskee Bebanthen-voidetta. Muiden dexpanthenolia sisältävien voiteiden käyttöohje kannattaa tarkistaa Teratologisesta tietopalvelusta.
Keittosuolaliuosta eli fysiologista suolaliuosta voi ostaa apteekista tai valmistaa itse (2 tl suolaa / 1 litra keitettyä vettä).
Pieni unikeko
Osa vastasyntyneistä tuppaa nukkumaan vähän liikaakin. Etenkin lievästi ennenaikaiset vauvat saattavat olla uneliaita ja heitä voi olla vaikea saada syömään tarpeeksi usein, eli vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa. Väsynyttä pikkukaveria voi herätellä vähentämällä vaatteita, vaihtamalla vaipan ja silittelemällä. Imetyshetkinä ja niiden välissä kannattaa suosia ihokontaktia.
Jos vauva ei innostu imemään, rinnanpäähän voi puristaa maitopisaroita houkuttimeksi tai tarjota muutama millilitra lypsettyä maitoa pienestä kupista hörpyttäen, lusikalla tai neulattomalla lääkeruiskulla.
Kun vauva imee rinnalla, vatsaanmenevän maidon määrää voi lisätä puristamalla rintaa laajalla otteella nännipihan takaa. Kun vauva alkaa torkahdella rinta suussa, hänet voi vaihtaa toiselle rinnalle. Pienet kuulumisten vaihdot ja pusuttelut imetysrinnan vaihdon yhteydessä virkistää vauvaa imemään lisää. Vauvaa voi vaihtaa rinnalta toiselle vaikka muutaman minuutin välein. Jokainen vaihto saa rinnan herumaan uudelleen. Rintaa tiuhaan vaihtamalla vauva saa samassa ajassa enemmän maitoa kuin pelkästään yhtä rintaa imiessään. Samalla maitomäärä lisääntyy tehokkaasti.
Kun imetys huolettaa, pyydä apua kätilöiltä, neuvolasta tai imetystukiäidiltä. Älä jää yksin!
Lähteet:
Reverse Pressure Softening: A Simple Tool to Prepare Areola for Easier Latching During Engorgement. Cotterman, K. Jean. Journal of Human Lactation May 2004 vol. 20 no. 2227-237
Latching-On and Suckling of the Healthy Term Neonate: Breastfeeding Assessment. Cadwell, Karin. Journal of Midwifery & Women’s Health. Volume 52, No. 6, November/December 2007
Mothers’ Behavior That Undermines Breastfeeding Latch: The Fear Response. Thorley, Virginia. Journal of Human Lactation. August 2005 vol. 21 no. 3243-244
Does breastfeeding position influence the onset of nipple trauma? Coca, Kelly Pereira et al. Extracted from the thesis, “Traumas mamilares: estudo dos fatores associados”, Nursing Department, Federal University of São Paulo, 2005. Rev Esc Enferm USP (Journal of São Paulo University School of Nursing), Volume: 43, Issue: 2, Date: 2009 Jun , Pages: 446-52
Naistalo https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/imetys-ja-kipu
Päivitetty 8.4.2021