Kiinteiden aloittaminen

Vauvaikäisen ravitsemus – kaikessa rauhassa maitoa

Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle, tasaisesti kasvavalle vauvalle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäiset 6 kuukautta. Täysimetetty vauva tarvitsee äidinmaidon lisäksi ainoastaan D-vitamiinia 10 mikrogrammaa kahden viikon iästä alkaen.

Kun vauvaa imetetään lapsentahtisesti, vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa, maitomäärä pysyy vauvan tarpeita vastaavana. On tavallista, että alkuviikkoina vauva syö vieläkin tiheämmin.

Jos yli 4 kuukauden ikäinen vauva tarvitsee äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa, kiinteiden ruokien tarjoaminen on parempi vaihtoehto kuin äidinmaidonkorvikkeeseen siirtyminen, jotta imetyksen jatkuminen ei vaarantuisi.

Pelkästään äidinmaidonkorviketta saavalle vauvalle kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä.

Kiinteiden ruokien kanssa ei kannata kiirehtiä. Vauvan suolisto kypsyy vähitellen ja on valmis vastaanottamaan kiinteitä ruokia aikaisintaan 4 kuukauden iässä. Kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan aina vauvan yksilöllisten valmiuksien ja tarpeiden mukaan aikaisintaan 4–6 kuukauden iässä. Lapsi on motoriselta kehitykseltään valmis syömään kiinteitä ruokia, kun hän pystyy istumaan tuettuna, hallitsemaan pään liikkeitä sekä koordinoimaan silmien ja käden yhteistyötä ruokia tavoitellessaan.

Kiinteiden ruokien aloitusta jo 4 kuukauden iässä perustellaan joskus allergiariskin pienenemisellä. Väitteelle ei kuitenkaan tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella ole näyttöä. Sen sijaan on näyttöä, että suosituksenmukainen täysimetys vähentää allergisten sairauksien riskiä, samoin monipuolinen kiinteiden ruokien tarjoaminen puolen vuoden iästä lähtien ja imetyksen jatkaminen muun ruoan ohella ainakin 1-2 vuoden ikään. Lapsen allergiariskiä kasvattaa liian varhainen (alle 4 kk) tai viivästynyt (yli 6 kk) kiinteiden ruokien aloittaminen sekä äidinmaidonkorvikkeen käyttö ensimmäisinä kuukausina.

Maisteluannoksia aloittelijalle

Kiinteitä ruokia tarjotaan aluksi pikkuisina maisteluannoksina (lusikankärjellisestä muutamaan teelusikalliseen). Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen, eikä niiden ole tarkoitus vähentää imetyskertojen määrää. Maistelun voi aloittaa myös kokonaan sormiruoilla. Pikkuhiljaa annoskoko saa kasvaa, kun syömiseen tulee rutiinia ja vauvan taidot kasvavat. Jos vauva saa äidinmaidon lisäksi äidinmaidonkorviketta, sen määrää voi vähentää kiinteiden ruokien aloituksen myötä ja säilyttää imetyskerrat entisellään.

Kiinteiden ruokien lisäksi yli puolivuotias vauva tarvitsee äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta noin 6 dl vuorokaudessa. Imetetty vauva saa tarvitsemansa maitomäärän noin 3–5 imetyskerralla. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään tai äidin ja lapsen niin halutessa pidempäänkin.

Uusia makuja ja yhteisiä ateriahetkiä

Kun kiinteät ruoat aloitetaan puolen vuoden iässä, vauva saa maistella alusta asti uusia ruokia monipuolisesti. Hidas totuttelu yksittäisiin, uusiin ruoka-aineisiin ei ole nykysuosituksen mukaista. Vauvan suolisto on 5–6 kuukauden iässä valmis vastaanottamaan jo kaikenlaisia ruoka-aineita, maitotuotteita lukuunottamatta. Maitotuotteisiin tutustumisen voi aloittaa 10 kuukauden iässä hapanmaitotuotteilla.

Kiinteisiin ruokiin tutustuva vauva kannattaa ottaa alusta saakka mukaan perheen yhteisiin ruokailuhetkiin. Vauva voi maistella samoja ruokia kuin muukin perhe, kunhan vältetään runsassuolaisia ja -sokerisia ruokia. Tarvittaessa vauvan ruoka annoksen voi ottaa erilleen jo valmistusvaiheessa ennen suolan lisäämistä.

Karkeammat soseet ja puurot, isot imeskeltävät sormiruoat sekä pikkuiset, pinsettiotteen käyttöä vaativat ruokapalat harjaannuttavat suun motoriikkaa sekä silmien ja käden yhteistyötä. Sileärakenteiset soseet ja vellit voi unohtaa. Kun vauva saa harjoitella syömistä itse sormin ja ruokailuvälineisiin tutustuen, tulee ruokailuhetkiin iloa ja tekemisen meininkiä. Sotkuakin tietysti syntyy, mutta kuka nyt olisi seppä syntyessään. Ei ole tärkeää miten paljon tai taitavasti vauva syö.

taulukko_ravitsemus

Taulukko on Imetyksen tuki ry:n tuottamasta Vauvaikäisen ravitsemus -esitteestä.
Tarkistanut neuvolatoiminnan osastonhoitaja, imetysohjaajakouluttaja Pia Seivo, Espoo.

Oppiiko vauva syömään lusikasta, jos aloitan kiinteät vasta puolivuotiaana?

Kyllä oppii. Kiinteiden ruokien syöminen on yksilöllistä tutustumista ja opettelua. Kiinteitä ei tarvitse aloittaa alle puolivuotiaana treenaamisen takia.

Paranevatko yöunet, kun kiinteät aloitetaan?

Tutkimusten mukaan kiinteiden ruokien määrä ei ole selkeästi yhteydessä yöunien pituuteen. Enemmän yöuniin vaikuttavat vauvan kehityksen eri vaiheet.
Toisille vauvoille iltapuuro tuo paremmat yöunet, toisille vain vatsavaivoja. Aiemmin suositeltiin kokeilemaan vellejä helpottamaan öitä, mutta nykytiedon mukaan velleistä ei ole hyötyä ravitsemuksellisesti ja ne vievät tilaa äidinmaidolta.

Vauvan kasvutahti on hidastunut, aloitammeko kiinteät aikaisemmin?

Vauvan tulee kasvaa noin 150g/vko. On tavallista, että ensi kuukaudet hän kasvaa nopeasti ja tahti rauhoittuu, kun puoli vuotta alkaa lähestyä. Yksittäisen punnitustuloksen perusteella ei voi päätellä kiinteiden ruokien tarvetta, joten ensimmäiseksi tehostetaan imetystä ja sovitaan neuvolaan uusi punnituspäivä. Vauvan kasvunseuranta tapahtuu neuvolassa, josta saat myös yksilölliset ohjeet vauvan ravitsemukseen.

Vauva söisi kiinteitä vaikka kuinka paljon?

Yli puolivuotias vauva saa syödä kiinteitä monipuolisesti. Jos kiinteät vievät kiinnostukset imetykseltä, voi olla hyvä hidastaa tahtia. Äidinmaito on vauvan pääasiallista ravintoa yksivuotiaaksi saakka.

Vauva syö kiinteitä vain hyvin vähän?

Kiinteiden ruokien syöminen on vauvalle vielä opettelua ja jokainen vauva kehittyy siinä omaan tahtiinsa. Monipuoliset maut ja positiiviset, säännölliset ruokailuhetket ovat ruokamääriä tärkeämpiä.

Lue lisää: Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016

Julkaistu 13.12.2016