Vauvan kello

Sanotaan, että pieni vauva nukkuu paljon ja syö usein. Vauva voi syödä parin tunnin välein, monta kertaa tunnissa tai useamman tunnin yhteen mittaan. Kaikki tämä on tavallista pienen ja vähän isommankin vauvan elämää.

Osalla vauvoista voi olla melko säännöllinen syömisen, nukkumisen ja seurustelun ”kolmen tunnin rytmi”. Vauvan vuorokauteen mahtuu kuitenkin hyvin erilaisia vaiheita. Vauvan ensimmäisen vuoden aikana rytmit myös muuttuvat monta kertaa.

Klo 9-16
Rytmikäs virka-ajan vauva

Vauva on melko tyytyväinen. Hän syö, on hereillä, hänen kanssaan voi seurustellakin. Kun vauva alkaa hamuilla tai itkeskellä, hänelle voi tarjota rintaa. Vauva syö, nukahtaa, herää, syö lisää ja seurustelee.

Vauva-arki tuntuu sujuvan aika mukavasti.  Vauvan kanssa voi käydä kävelyllä, kaupungilla ja vaikka perhekahvilassa. Kotona voi tehdä ruokaa valmiiksi iltaa varten. Jos väsyttää, vauvan päiväunien aikaan voi itsekin levätä.

Klo 16-19
Levoton alkuillan vauva

Kun päivä kääntyy iltaan, vauvan rytmi usein muuttuu. Hän ei oikein keskity syömiseen, nukkuminen on pätkittäistä eikä hän seurustele hyväntuulisena. Vauva ei viihdy sitterissä eikä sängyllä, mutta sylissäkin hän kiemurtelee ja itkeskelee.

Yhtäkkiä tuntuu, että vauva vain vaatii eikä mikään kelpaa. Itsellekin voi tulla tunne, ettei osaa eikä pysty. Ehkä puoliso tulee kotiin töistä eikä teillä ole hetken rauhaa jutella ja nauttia vauvasta.

Nyt on aika hyssyttää lasta. Oma mieliala voi pysyä parempana, kun tuntee tekevänsä jotain näkyvää. Ota lapsi syliin, kainaloon tai kantoliinaan ja liiku. Puuhaile jotain, mitä voit tehdä yhdellä kädellä siinä sivussa, vauva kainalossa. Käy iltakävelyllä kantoliinan kanssa. Keinuttele vauvan kanssa jumppapallon päällä. Kuuntele musiikkia.

Molemmat vanhemmat ja perheen tukena olevat läheiset voivat osallistua illan kantamistalkoisiin. Aina kun lapsi alkaa hamuta tai melkein itkeä, äiti tarjoaa rintaa, oli se sitten usein tai harvoin. Välillä rinta kelpaa, välillä täytyy vain jatkaa hytkyttämistä. Välillä vauva voi nukahtaa, mutta pitkiä unia ei tässä vaiheessa kannata odottaa. Vauva herää usein jo vartin päästä kitisemään lisää.

Iltalevottomuus on aivan normaalia vauvan käytöstä. Levottomuus ei tarkoita, että maitoa tulisi yhtäkkiä liian vähän tai omat taitosi vanhempana eivät riittäisi. Vauvakin väsyy iltaa kohden ja tarvitsee usein aikuisen apua tyyntymiseen pitkin iltaa. Vaikka väsynyttä vauvaa ei saa hyvälle tuulelle oikein millään keinolla, aikuisen läheisyys ja huolenpito tuovat hänelle turvallisen olon.

Noin klo 19-22
Maratonimetyksen aika

Vauvoille on tyypillistä viettää iltaisin rinnalla pitkiä aikoja, tunti tai kolmekin. Vauva tankkaa silloin erityisen rasvaista iltamaitoa, joka saattaa heruakin hieman hitaammin.

Maratonimetysten aikaan äiti saattaa tuntea itsensä sohvaan sidotuksi. Istuminen turhauttaa, kun vauva vain imee ja torkkuu rinta suussa. Mihinkään ei pääse, mitään ei voi tehdä! Kun muistaa, että tämä vaihe kuuluu asiaan, maratonit on helpompi kestää. Pikkuvauvan äitinä on tilaisuus olla todella hyvin perillä maailman asioista, katsoa uutisia tai lueskella. Kerrankin voit hyvällä omallatunnolla istuskella ja nauttia vaikka elokuvista tuntitolkulla.

Ilta-aikaan melatoniinin ja muiden uni-valverytmiä säätelevien aineiden määrä äidinmaidossa kasvaa. Maratonimetyksillä vauva siis mahdollistaa itselleen makoisat yöunet.

Noin klo 22-24
Unen tulo

Jotkut vauvat nukahtavat maratonimuttelun päätteeksi. Toiset vilkastuvat vielä hihkumaan ja kukkumaan vähäksi aikaa kunnes hekin simahtavat. Usein parhaiten rinta suussa.

Vauvan vaipuminen syvään uneen voi kestää n. 20 minuuttia, joten jos hänet haluaa siirtää sylistä sänkyyn herättämättä, kannattaa ehkä odottaa tämän aikaa.

Tässä vaiheessa kello on jotain iltayhdeksän ja keskiyön välillä. Alkuyön vaiheeseen sijoittuu yleensä pienen vauvan ainoa pidempi unijakso, 3 – 5 tuntia yhtämittaista unta. Äidinkin kannattaa ainakin useimpina iltoina mennä pian nukkumaan, vaikka mieli tekisi hengähtää itsekseen pari tuntia. Kun äiti nukkuu vauvan kanssa, heidän unirytminsä tahdistuvat. Kun vauva herää syömään, äidilläkin on meneillään kevyen unen vaihe.

Klo 01-06
Aamuyön levottomat tunnit

Alkuyön pitemmän unijakson jälkeen vauvan uni muuttuu usein pätkittäiseksi. Jos äiti on jäänyt valvomaan, hän on usein tosi väsynyt juuri silloin kun vauva aamuyöstä aloittaa vilkkaamman yöelämänsä. Vauva tuhisee, havahtuu, syö, ihmettelee silmät avoinna. Välillä ehkä nukkuukin. Vaikka vauva nukkuisi, hän saattaa aamuyöstä kaivata rintaa tunninkin välein.

Pientä vauvaa ei voi väkisin pakottaa tiettyyn unirytmiin. Vanhempien kannattaa silloin yrittää tehdä yö itselleen mahdollisimman helpoksi. Jos vauvan ottaminen samaan sänkyyn vanhempien kanssa ei tunnu hyvältä ajatukselta, ainakin vauvan sänky kannattaa ottaa omansa viereen, käden ulottuville.

Vaikka vauva ei yöunia nukkuisikaan, kannattaa pitää valot poissa ja seurustelu minimissä. Tietysti voi ja täytyykin imettää, silitellä ja pitää vauvaa hyvänä.

Jotkut vauvat nukkuvat yöaikaan jopa kahdeksan tunnin keskeytyksettömiä unia. Jos rinnat kestävät tämän pakahtumatta, vauva kasvaa hyvin, eikä aamun ensimmäinen imetys tule rintojen pingotuksen takia liian vaikeaksi, vauvaa ei tarvitse hänen nukkuessaan syöttää. Anna vauvan nukkua ja kerää itse voimia, sillä vauvavuoden aikana voi tulla levottomampiakin öitä.

Klo 06-09
Herätys ja lisäunet

Oli vauva nukkunut tai ei, aamulla kuuden tai seitsemän aikaan hän ”herää”. Syömään tietysti ja vähän juttelemaan. Vaipan voi vaihtaa.

Jos päivän toimet eivät vielä vaadi nousemaan ylös, katkonaisen yön jälkeen voi vielä jäädä sänkyyn torkkumaan. Usein vauva vielä aamulla vetäisee yhdet tunnin tai puolentoista unet, jolloin äiti saa ihanan lepohetken.

Virka-aika alkaa taas!

Uusi päivä on alkanut ja eletään hyväntuulista virka-aikaa. Näyttää jälleen siltä, että vauvalla olisi jonkinlainen päivärytmi, kunnes illan levottomat hetken alkavat.

Elämä ei kuitenkaan ikuisesti ole tätä. Viikkojen ja kuukausien kuluessa moni asia rytmittyy, muuttuu ja helpottuu.

Tietenkään kaikki vauvat eivät ole tällaisia, yksilöllistä vaihtelua on yhtä paljon kuin vauvojakin!
Tärkeintä on tietää, että vauvan muuttuva käytös on normaalia, iltahulinoita ja maratonimetyksiä myöten. Sopeutuminen pienen vauvan tuomaan elämänmullistukseen voi olla silloin helpompaa.

Lähteet:
Alkuperäisidea IBCLC, terveydenhoitaja Ritva Kuusisto.

Arslanoglu S, Bertino E, Nicocia M, Moro GE. 2012. WAPM Working Group on Nutrition: potential chronobiotic role of human milk in sleep regulation.

Julkaistu 15.9.2017