Työ, opiskelu ja imetys

Imettävä äiti menee töihin

Kun äiti palaa perhevapailta töihin tai opiskelemaan, imetys voi hyvin jatkua. Isomman vauvan ja lapsen imetys mukautuu yleensä elämänmuutoksiin omalla painollaan. Imetyskertoja ei välttämättä tarvitse vähentää etukäteen, sillä lapsi ymmärtää nopeasti, milloin maitoa on tarjolla ja milloin äiti on poissa. Myös rinnat sopeutuvat uusiin imetysväleihin.

Yhteinen hetki

Äidin töihinpaluu on muutos, joka tuo mukanaan arjen uudelleenjärjestelyjä ja monenlaisia tunteita niin äidille kuin lapsellekin. Paluu töihin tai opiskelemaan voi tuntua mahtavalta. Samaan aikaan lasta saattaa ikävöidä työpäivän lomassa. Imetys voi auttaa aikuista ja lasta rauhoittumaan ja rentoutumaan erossaolon jälkeen. Monet äidit ovat kuvailleet, että imetys työpäivän jälkeen on ihana, läheinen hetki, joka lievittää kummankin ikävää ja lataa lapsen akkuja loppupäivän puuhia varten.

Muutokset arjessa heijastuvat usein imetykseen. On luonnollista, että uuteen rytmiin ja sosiaaliseen ympäristöön sopeutuva lapsi saattaa haluta rinnalle aiempaa useammin päivä- tai yöaikaan. Tämä on yleensä ohimenevä vaihe. Varhaiskasvatuksen aloittaneelle lapselle imetyshetki ennen hoitopäivän alkua ja pian sen päätteeksi voi olla erityisen tärkeä.

Imetys, rinnat ja työpäivä

Jos imetys on ollut vielä tiheää, ensimmäisinä päivinä ja viikkoina voi olla hyvä varautua lypsämään suurimmat pingotukset pois rinnoista työ- tai opiskelupäivän lomassa. Jos lapsi on kotihoidossa ja työmatka lyhyt, lasta hoitava aikuinen voi myös tuoda lapsen pienelle imetyshetkelle äidin tauon aikana. Suomessa ei ole lakisääteisiä imetys- ja pumppaustaukoja, mutta asiasta voi keskustella työnantajan kanssa, jos normaalit tauot eivät alkuun riitä pumppausväleiksi.

Lypsetyn maidon voi usein säilyttää henkilökunnan jääkaapissa ja viedä päivän päätteeksi kotipakastimeen tai heti käytettäväksi. Rinnat sopeutuvat melko nopeasti pidempiin imetysväleihin. Maidontuotanto pysyy käynnissä niin pitkään, kun imetyskertoja vielä on. Imetys voi jatkua niin kauan kuin äiti ja lapsi haluavat, vaikka lapsi kävisi rinnalla vain kerran päivässä tai muutaman kerran viikossa.

Täysimetys ja työssäkäynti

Jos äiti palaa töihin tai opiskelemaan täysimetyksen aikana, vauvan riittävän maidonsaannin voi turvata pumppaamalla äidinmaitoa erossaolohetkien ajaksi ja imettämällä muuten sopivan tiheästi. Yöimetykset (tai yövuorossa työskentelevillä pumppaukset) voivat olla hyvä apu maitomäärän pitämisessä riittävällä tasolla. Täysimetetyn, alle puolivuotiaan vauvan maidontarve on noin 700-1000 ml vuorokaudessa.

Äidinmaidon merkitys

Äidinmaidon ravintopitoisuus säilyy tutkitusti hyvänä myös isomman vauvan ja taaperon kohdalla. Imetys suojaa lasta etenkin sairaalahoitoa vaativilta hengitystie- ja suolistoinfektioilta. Valtaosa lapsista sairastelee varsinkin päivähoitoa aloitellessa, mutta imetyksen ansiosta taudit voivat olla lievempiä ja kestoltaan lyhyempiä. Kun lapsi sairastaa vähemmän, hänelle tulee myös vähemmän katkoksia päivähoitoon osallistumisessa, mikä helpottaa uuteen arkeen sopeutumisessa.

Imetys ja varhaiskasvatus

Asiantuntijat suosittelevat päivähoidon aloittamista imetyksen suojissa äidinmaidon antaman infektiosuojan takia.

Uskomus siitä, että imetys olisi hyvä lopettaa ennen varhaiskasvatuksen aloitusta, ei oikeasti pidä paikkaansa. Lapsi sopeutuu päivähoitoon omassa tahdissaan, riippumatta siitä imetetäänkö häntä vai ei. Muita lapselle suuria muutoksia, kuten imetyksen päättämistä tai uusia nukkumisjärjestelyjä, ei kannata ajoittaa päivähoidon aloituksen kanssa lähekkäin. 

Sivuiltamme löytyy tulostettava tietopaketti imetyksestä ja varhaiskasvatuksesta, jonka voi viedä esimerkiksi oman päiväkodin henkilökunnalle.

 

Kuva: iStock/Drazen_