Työ, opiskelu ja imetys

Imettävä vanhempi menee töihin

Kun imettävä vanhempi palaa perhevapailta töihin tai opiskelemaan, imetys voi hyvin jatkua. Yli puolivuotiaan vauvan ja taaperon imetys mukautuu yleensä elämänmuutoksiin omalla painollaan. Imetyskertoja ei välttämättä tarvitse vähentää etukäteen, sillä lapsi ymmärtää nopeasti, milloin maitoa on tarjolla. Myös rinnat sopeutuvat pian uusiin imetysväleihin.

Perhevapaauudistuksen myötä yhä useampi vanhempi palaa töihin imetysaikana. Jos töihin palaaminen tapahtuu täysimetysaikana, sujuva siirtymä uusiin käytäntöihin vaatii vähän enemmän suunnittelua. Täysimetykseen tarvittavan maitomäärän ylläpitämiseksi työpäivän aikana on yleensä pumpattava maitoa.

Suomessa ei ole lakisääteisiä imetys- ja pumppaustaukoja, mutta asiasta voi keskustella työnantajan kanssa, jos normaalit tauot eivät alkuun riitä pumppausväleiksi. Keskustelua voidaan myös tarvita siitä, missä työpaikalla on hyvä pumpata ja säilyttää maidot.
Imetysmyönteisen työpaikan kehittämiseen löytyy  opas työnantajille.

Arki muuttuu ja imetys mukana

Töihin paluu on muutos, joka tuo mukanaan arjen uudelleenjärjestelyjä ja monenlaisia tunteita niin vanhemmalle kuin lapsellekin. Paluu töihin tai opiskelemaan voi tuntua mahtavalta. Samaan aikaan lasta saattaa ikävöidä työpäivän lomassa. Imetyshetki voi auttaa molempia erossaolon jälkeen. Monet vanhemmat ovat kuvailleet, että imetys työpäivän jälkeen on ihana, läheinen hetki, joka lievittää kummankin ikävää ja lataa lapsen akkuja loppupäivän puuhia varten.

Vauvan temperamentti vaikuttaa siihen, millä tavalla hän reagoi arjen muutoksiin. Yleensä vauvat sopeutuvat kuitenkin nopeasti uusiin rutiineihin, eikä imetyksen jatkaminen hidasta sitä. Imetyksen jatkaminen ei myöskään tarkoita, että vauvan hoitaminen olisi vaikeampaa kotiin jäävälle toiselle vanhemmalle tai muulle hoitajalle.  Vauva luo ihan ikiomia, yhteisiä juttuja myös toisen vanhemman kanssa.

Muutokset arjessa heijastuvat kuitenkin usein imetykseen. On luonnollista, että uuteen rytmiin, vanhemman poissaoloon ja isomman lapsen kohdalla päiväkodin sosiaaliseen ympäristöön sopeutuva lapsi saattaa haluta rinnalle aiempaa useammin työpäivän jälkeen tai yöaikaan. Tämä on yleensä ohimenevä vaihe, joka kestää jonkun aikaa. Varhaiskasvatuksen aloittaneelle lapselle imetyshetki ennen hoitopäivän alkua ja pian sen päätteeksi voi olla erityisen tärkeä. 

Imetys, rinnat ja työpäivä

Jos imetys on ollut vielä tiheää, ensimmäisinä päivinä ja viikkoina voi olla hyvä varautua lypsämään suurimmat pingotukset pois rinnoista työ- tai opiskelupäivän lomassa. Alle vuoden ikäisen vauvan kohdalla maitomäärää saa ylläpidettyä työpäivän aikana säännöllisillä pumppaustauoilla. Jos lapsi on kotihoidossa ja työmatka lyhyt, tai työssä on mahdollisuus etätyöhön, lasta hoitava vanhempi tai muu hoitaja voi myös tuoda lapsen pienelle imetyshetkelle imettävän vanhemman tauon aikana.

Lypsetyn maidon voi usein säilyttää henkilökunnan jääkaapissa ja viedä päivän päätteeksi kylmälaukussa kotipakastimeen tai heti käytettäväksi. Rinnat sopeutuvat melko nopeasti pidempiin imetysväleihin. Maidoneritys pysyy käynnissä niin pitkään, kun imetyskertoja vielä on. Imetys voi jatkua niin kauan kuin vanhempi ja lapsi haluavat, vaikka lapsi kävisi rinnalla vain kerran päivässä tai muutaman kerran viikossa.

Työssäkäynti täysimetysaikana

Jos imettävä vanhempi palaa töihin tai opiskelemaan täysimetyksen aikana, vauvan riittävän maidonsaannin voi turvata pumppaamalla äidinmaitoa erossaolohetkien ajaksi ja imettämällä muuten sopivan tiheästi. Täysimetyksen kannalta turvallisena imetys- ja pumppauskertojen yhteismääränä pidetään 8 – 12 vuorokaudessa. Yleensä on tarpeen pumpata myös työpäivän aikana, sillä rintojen toistuva pakkautuminen voi johtaa maitomäärän vähenemiseen. Yöimetykset – tai yövuorossa työskentelevillä yöpumppaukset – voivat olla hyvä apu maitomäärän pitämisessä riittävällä tasolla.

Työnantajan kanssa on hyvä keskustella pumppaustaukojen tarpeesta ja niiden merkityksestä omalle perheelle ja vauvalle. Monella työpaikalla on mahdollista säilyttää pumpattu maito jääkaapissa ennen kotiinlähtöä. Muita tapoja voi olla esimerkiksi pieni kylmälaukku ja kylmäkallet, joiden kanssa maito säilyy viileässä myös työmatkan ajan.

Täysimetetyn, alle puolivuotiaan vauvan maidontarve on noin 700-1000 ml vuorokaudessa. On mahdotonta tietää, kuinka paljon määrästä vauva saa imetyskerroilla, mutta vauvantahtisesti imetetty vauva osaa itse säädellä syömänsä maidon määrää.

Pumpatun maidon voi antaa vauvalle tuttipullosta, imetysapulaitteella, mukin reunasta – mikä onkin juuri teille sopiva tapa. Vauvaa työpäivän aikana hoitavan aikuisen kannattaa tutustua vauvantahtiseen pulloruokintaan. Tekniikka on erityisen sopiva osittain maitonsa pullosta saavalle, imetetylle vauvalle. Vauvantahtinen pulloruokinta mahdollistaa sen, että vauva voi itse vaikuttaa pullosta syömänsä maidon määrään. Imetetyn vauvan kanssa on hyvä huomioida, että vauva on tottunut syömään melko usein. Siksi voi olla hyvä idea antaa myös pullosta maitoa mieluummin hieman pienempiä annoksia useammin kuin koko pullollista kerralla. Tämä tahti tukee myös imetyksen jatkumista.

Työpäivän jälkeen vauvaa voi imettää vauvantahtisesti. Hän saattaa kaivata tiheitä imetyshetkiä ja paljon läheisyyttä etenkin sopeutuessaan uuteen tilanteeseen. Muutos voi heijastua myös öihin ja yöimetykset saattavat lisääntyä joksikin aikaa. Täysimetysaikana vauva on liian pieni yövieroitukseen ja yöimetykset ovat muutenkin tehokas tapa pitää maitomäärää riittävällä tasolla. Jos vauvan tarve olla rinnalla on niin suuri, että se alkaa verottaa omaa jaksamista päiväaikaan, yöaikaista hoitovastuuta ja syöttöjä voi esimerkiksi jakaa toisen vanhemman kanssa. Yöheräämisten ja unirytmien vaihtelu on vauvavuonna hyvin tavallista, koska vauvan monet kehitysvaiheet heijastuvat nukkumiseen. Vauvan kanssa kannattaa mennä unille ainakin osana öistä samaan aikaan, koska yleensä ensimmäinen yöunipätkä on vauvoilla pisin ja silloin saa itsekin pitemmän pätkän katkeamatonta unta.

Työssäkäynti isomman vauvan kanssa

Perhevapaiden jakaminen alkaa olla jo melko helppoa noin 7-8 kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Hän on saanut harjoitella jo hetken aikaa kiinteiden ruokien syömistä. Kiinteiden ruokien määrä ruokavaliossa alkaa kasvaa yleensä ihan luonnostaan, kun imettävä vanhempi on poissa. Kiinteiden ruokien syömistä kannattaakin keskittää erityisesti imettävän vanhemman työpäivän ajalle. Työpäivän jälkeen voi imettää lapsentahtisesti.

Isomman vauvan kohdalla imetys- tai pumppaushetket työpäivän aikana pitävät maitomäärää hyvin yllä. Juttele työnantajan kanssa taukojen tarpeesta ja niiden merkityksestä vauvan maidonsaannille. Työpäivän aikana pumpatut maidot voi säilyttää työpaikan jääkaapissa tai jos se ei ole mahdollista, pienessä kylmälaukussa. Pumpattua maitoa voi antaa vauvalle imettävän vanhemman poissaollessa pillipullosta, mukin reunasta tai tarvittaessa tuttipullosta.

Yli puolivuotias, mukavasti kiinteitä ruokia syövä vauva tarvitsee noin 3-5 tehokasta imetyskertaa vuorokaudessa, jotta hän saa riittävästi maitoa. Yli puolivuotiaan vauvan elämässä tapahtuu paljon: kehitystahti on kiivas, hän oppii uusia taitoja, hampaat puhkeavat ja eroahdistuskausiakin tulee. Nämä vaiheet sekä imettävän vanhemman töihinpaluu heijastuvat usein imetykseen. Vauva saattaa haluta olla tiuhaan rinnalla ja myös yösyöntien ja -heräilyn määrä voi joksikin aikaa kasvaa. Hän tarvitsee vanhemman läheisyyttä ja turvaa, mutta usein myös vielä jokusen syötön yöaikaan.

Jos vauvan heräily väsyttää imettävää vanhempaa, öiden hoitovastuuta voi jakaa. Vauvan elämässä kannattaa välttää useita samanaikaisia, isoja muutoksia. Jos mahdollista, esimerkiksi yövieroitusta ei kannata ajoittaa ihan samaan hetkeen työhönpaluun kanssa.

Töihinpaluu taaperoaikana

Taaperon kohdalla työelämään tai opiskeluihin palaaminen ja imetyksen jatkaminen on varsin helppoa ja luontevaa. Imetystä voi hyvin jatkaa ja rinnat sopeutuvat työpäivän aikaisiin imetystaukoihin usein nopeasti. Taaperoimetykselle on tyypillistä tiuhat rinnalla vierailut ja tämä voi korostua muutoskausina, kuten työhönpaluun yhteydessä. Imetys on kuitenkin mainio tapa levähtää yhdessä työpäivän jälkeen ja ladata taaperon akut ennen illan muita puuhia. Imetys voi jatkua pitkään hyvin harvallakin imetysrytmillä, jossa imetyskertoja on yksi tai kaksi päivässä tai muutama viikossa. Rintamaidon ravintopitoisuus säilyy tutkitusti hyvänä myös isomman vauvan ja taaperon kohdalla.

Moni taapero aloittaa kodin ulkopuolisen hoidon, kun vanhempi menee töihin. Asiantuntijat suosittelevat päivähoidon aloittamista imetyksen suojissa äidinmaidon antaman infektiosuojan takia. Valtaosa lapsista sairastelee varsinkin päivähoitoa aloitellessa, mutta imetyksen ansiosta taudit voivat olla lievempiä ja kestoltaan lyhyempiä. Kun lapsi sairastaa vähemmän, hänelle tulee myös vähemmän katkoksia päivähoitoon osallistumisessa, mikä helpottaa uuteen arkeen sopeutumisessa.

Uskomus siitä, että imetys olisi hyvä lopettaa ennen varhaiskasvatuksen aloitusta, ei oikeasti pidä paikkaansa. Lapsi sopeutuu päivähoitoon omassa tahdissaan, riippumatta siitä imetetäänkö häntä vai ei. Muita lapselle suuria muutoksia, kuten imetyksen päättämistä tai uusia nukkumisjärjestelyjä, ei kannata ajoittaa päivähoidon aloituksen kanssa lähekkäin. 

Hilla aloittaa päivähoidossa on materiaali varhaiskasvatuksen aloituksesta imetysaikana perheille ja ammattilaisille. Materiaali sisältää yhdessä lapsen kanssa luettavan tarinan sekä tieto-osuuden varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Materiaalin on tuottanut Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Klikkaa materiaali auki tältä sivulta tai tutustu saavutettavaan pdf-versioon.

 

Lue lisää varhaiskasvatuksen aloittamisesta imetysaikana!

Päivitetty 29.4.2024