
Joulunvietto ja vauva-arki voivat nostaa mieleen monenlaisia kysymyksiä. Moni imettävä vanhempi pohtii, voiko joulupöydästä syödä mitä haluaa ja pitääkö sukulaisille perustella omaa imetystä. Oman lähipiirin kanssa voi olla hyvä miettiä, mikä olisi vauvaperheen kannalta helpoin tapa viettää joulua: kotona vai kyläillen.
Vilinää ja vilskettä, entä imetys?
Vauvan syömisrytmeistä kannattaa pitää kiinni myös joulun tohinoissa. Mitä pienemmästä vauvasta on kyse, sitä tärkeämpää on huolehtia, etteivät imetysvälit veny liian pitkiksi. Joskus imetysvälit pitenevät kuin huomaamatta, jos halukkaita vauvan sylittelijöitä on paljon tai joulun aikaan siirrytään paikasta toiseen.
Tutusta imetysrytmistä huolehtiminen takaa vauvan riittävän ravinnonsaannin. Se ehkäisee myös rintojen altistumista tiehyttukoksille ja sen myötä rintatulehdukselle. Pitkien automatkojen aikana on hyvä huolehtia, ettei turvavyö paina rinnan aluetta. Pitempikestoinen paine turvavyöstä, laukun hihnasta tai rintaliiveistä voi joskus aiheuttaa rintaan tiehyttukoksen.
Tavallisesta poikkeavat asiat voivat heijastua lapsen reaktioihin ja tarpeisiin. Pienet vauvat saattavat olla sukujoulun vilinästä ja ihmisistä ihmeissään ja reagoida siihen itkuisuudella. Rinnalla syömiseen keskittyminen voi olla osalle vauvoista hankalaa. Vauvaa voi auttaa rauhoittumaan siirtymällä rauhallisempaan tilaan ja etenemällä hänen tahdissaan. Toiset vauvat voivat reagoida vilinään nukkumalla tavanomaista enemmän. Uudet paikat ja tilanteet voivat saada myös taaperon kaipaamaan syliin ja rinnalle tavallista tiheämmin.
Mitä voin syödä ja juoda?
Imettävä vanhempi voi yleensä syödä kaikkia joulupöydän antimia. Imetysaikana kiellettyjä ruoka-aineita ovat korvasienet, öljypitoiset siemenet isoina annoksina sekä hauki. Jos vauva ei ole erityisen herkkävatsainen, jouluruokia ei tarvitse vältellä vauvan vatsanväänteiden pelossa. Jos itse nauttii kaikista ruuista maltilla, se auttaa myös vauvaa.
Suklaa sisältää kofeiinia, joten runsasta suklaan syöntiä ei kannata yhdistää runsaaseen kahvin ja kolajuomien juontiin. Energiajuomissa kofeiinia on myös runsaasti. Tumma suklaa sisältää enemmän kofeiinia (55 mg/100 g) kuin maitosuklaa (17 mg/100 g). Imettävän vanhemman kofeiinin saantisuositus on 200 mg vuorokaudessa, eli aamukahvin ja maitosuklaarasian jälkeen voi olla hyvä hieman jarrutella loppupäivän ajan. Osalle vauvoista kofeiini voi aiheuttaa levottomuutta, itkuisuutta ja vatsanväänteitä.
Alkoholinkäytön turvallista rajaa imetysaikana ei ole voitu määritellä, joten alkoholin nauttimista imetysaikana ei suositella. Vauvaa ei saa koskaan käsitellä päihtyneenä. Vauva voi myös kokea päihtyneen aikuisen pelottavana. Jos imettävä vanhempi nauttii alkoholia, vauvalla tulee olla turvallinen, selvä aikuinen hänestä huolehtimassa. Alkoholista ja imetyksestä voit lukea lisää täältä.
Mitä ruokia isommalle vauvalle joulupöydästä?
Jos vauva syö jo kiinteitä ruokia, joulupöydästä voi antaa hänelle sopivia, vähäsuolaisia ruokia kuten keitettyjä perunoita, porkkanoita, kananmunia sekä kypsennettyä kalaa. Riisipuuron voi keittää veteen tai kookosmaitoon ja antaa vauvalle ennen suolan lisäämistä. Esimerkiksi nitraattipitoiset kasvikset, raaka kala tai puuron päälle ripoteltu kaneli eivät vielä kuulu vauvan ruokavalioon. Voit tarkistaa imeväis- ja leikki-ikäisten kohdalla vältettävät ruoat täältä.
Missä voin imettää?
Vauvaa voi imettää missä vain, joulunakin. Pienen vauvan imetyshetket vievät aikaa, joten joulupöydässä imettäminen mahdollistaa niin vanhemman kuin vauvan osallistumisen joulun viettoon yhdessä muiden kanssa. Jos vanhempi kaipaa imetysrauhaa tai vauva on herkkä ärsykkeille, imettää voi jossakin rauhallisemmassa paikassa tarpeen mukaan. Jos jouluperinteisiin kuuluu kirkkohetki, myös kirkossa imettäminen on sallittua.
Joulunajan imetyshetkiin voi varautua mukavilla, kätevillä imetysvaatteilla, joissa syömishetki onnistuu helposti. Vauvan vaihtovaatteiden lisäksi myös imettävälle vanhemmalle voi olla hyvä varata mukaan vaihtopaita. Joskus pukluvahinko tai maitosuihku yllättävät kesken sukuloinnin.
Mitä jos imetystäni kommentoidaan?
Jos imetys ei ole jouluvieraille tuttu asia, heille voi ystävällisesti kertoa imetys- ja vauva-arkeen liittyvistä asioista. Suositukset ovat muuttuneet useasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Imetyksen terveyshyödyistä ei ole ollut aiemmin niin paljon tietoa kuin nykyään. Imetyksestä liikkuu myös vahvoja uskomuksia ja urbaanilegendoja, jotka eivät aina pidä paikkaansa.
Kun nykyiset isovanhemmat olivat itse tuoreita vanhempia, vauvoja ei välttämättä imetetty yhtä tiheästi tai kauan kuin nykyään. Vauvantahtinen imetys tai taaperon rinnalla käyminen voi sen takia herättää joskus kummastusta. Vauvantahtisuus kuitenkin takaa riittävän maidonsaannin vauvalle ja taaperoa imetys suojaa muun muassa infektioilta. Nykyiset tavat hoitaa vauvaa runsaasti sylitellen ja vuorovaikutukseen panostaen voivat myös olla ihmetyksen aihe. Nykytiedon mukaan läheisyys ja lapsen tarpeisiin vastaaminen luo hänelle hyvää perusturvallisuuden pohjaa.
Imetykseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät ja on tärkeintä että jokainen perhe löytää itselleen parhaat imetyksen ja vauvanhoidon ratkaisut. Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita ja imetys on aina kunkin perheen oma, yksityinen asia.
Lue lisää imettävän perheen ruokasuosituksista sekä imetyssuosituksista Syödään yhdessä -julkaisusta.
Jos tarvitset tukea vanhemmuuteen, jaksamiseen tai yllättävään elämäntilanteeseen, keskusteluapua on tarjolla myös jouluna. Lue lisää täältä.
Lähteet:
Syödään yhdessä – Ruokasuositukset lapsiperheille
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyskirjasto: Kofeiini ja terveys
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01123
Ruokavirasto: Turvallisen käytön ohjeet
https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet