Kuva: Shutterstock
Ensi-imetysasentona tuttu takanoja (biological nurturing) on parhaita asentoja imetyksen alkumetreillä ja mainio apu moneen imetyspulmaan. Se mahdollistaa vauvan omatoimisen hakeutumisen rinnalle, mikä tukee parhaalla mahdollisella tavalla hyvän imuotteen löytymistä – yhtä lailla imetyksen ensipäivinä kuin myöhemminkin, jos imuotteen kanssa on haasteita. Imettävälle vanhemmalle asento on rento ja vaivaton toteuttaa.
Takanoja-asentoon on helppoa ja hyödyllistä yhdistää ihokontakti, joka osaltaan aktivoi vauvan vaistoja. Etenkin vastasyntyneelle vauvalle ja juuri synnyttäneelle vanhemmalle ihokontaktista on valtavasti hyötyä. Ihmeellisestä ihokontaktista voit lukea lisää täältä.
Maha mahaa vasten
Takanoja-asennossa vanhempi on puoli-istuvassa asennossa mukavasti tyynyillä tuettuna. Sopiva paikka voi olla sohvannurkka, nojatuoli tai sänky. Tyynyjä voi kokeilla asetella selän taakse ja lisäksi käsivarsien alle vartalon viereen. Vauvan on asennossa mahallaan aikuisen vatsan tai rintakehän päällä. Vauvaa ei tarvitse juurikaan osata asetella, sillä hänellä on taito hakeutua sopivaan asentoon ihan itse. Keisarileikkauksen jälkeen vauva voi pötkötellä vanhemman rintakehän päällä poikittain, jolloin haava-alue on turvassa pienten jalkojen potkuilta.
Takanoja-asennossa vauva on koko kehonsa mitalta tukevasti vanhemman vartalon päällä, eikä hän juurikaan tarvitse kannattelua. Kevyt tuki pepun alta estää vauvaa valumasta liian alas, mutta ei rajoita rinnalle hakeutumista. Kun vanhemman käsivarsiensa alle on aseteltu tyynyt, hartiat pääsevät rentoutumaan ja käsivarret muodostavat samalla laidat, joiden ohi vauva ei pääse kierähtämään. Jos rinnat ovat suuret ja tuntuvat valuvan kohti kainaloita, niille voi taitella lisätueksi vaikka pienen pyyhkeen tai harson.
Refleksit ohjaavat rinnalle
Mahallaan pötkötellessä vauvan rinnalle hakeutumisen vaistot aktivoituvat. Vastasyntyneellä on yli kaksikymmentä refleksiä, jotka mahdollistavat rinnalle pääsyn ja imemisen. Muun muassa hassu askellusheijaste, jonka ansiosta vauva “kävelee” kun jalkapöytä osuu alustaan, on olemassa nimenomaan varten rinnalle ryömimistä varten.
Vastasyntyneen refleksit toimivat parhaiten silloin, kun vauva saa olla mahallaan aikuisen vartalon päällä. Imetysasennoissa, joissa vauva on vanhemman käsivarsien kannattelemana, samat refleksit saattavat hankaloittaa imetystä, kun aloittelevan imetettävän huitovat kädet ja potkivat jalat työntävät häntä kauemmas rinnasta. Kovasti häseltävän ja päätään pyörittelevän vauvan eleet saatetaan myös virheellisesti tulkita rinnasta kieltäytymiseksi, vaikka vauva vain hakee hyvää asentoa.
Takanoja-asennossa sen sijaan huomaa helposti, miten tarkoituksenmukaisia vauvan liikkeet ovat. Käsillään vauva tunnustelee maastoa, haistelee ja maistelee. Pienet jalat työntävät häntä kohti nänniä ja kasvojen alueen monet heijasteet saavat hänet tarttumaan rintaan juuri niin kuin pitääkin. Takanoja-asennossa myös imettävä vanhempi auttaa vauvaansa vaistomaisesti oikein, pienillä eleillä tukien ja äänellään kannustaen.
Hiljaa hyvä tulee
Vastasyntynyt saattaa käyttää ikuisuudelta tuntuvan ajan rinnanpään nuolemiseen ja puristeluun ennen kuin hän alkaa imeä. Vauva myös saattaa tarttua rintaan ja päästää irti – kerta toisensa jälkeen. Aikuisen näkökulmasta käytös voi vaikuttaa siltä, että vauva kaipaisi apua imuotteen kanssa. Vauvalla on kuitenkin syynsä kiireettömyydelle. Lipomalla hän valmistelee rinnanpäätä ja itseään imetystä varten. Vauva ei aio tyytyä huonoon imuotteeseen, vaan harjoittelee ja testailee hamuilemalla. Kun hän lopulta haukkaa rinnanpään suuhunsa, imuote on mitä todennäköisimmin hyvä ja tehokas. On huomattu, että vauvoilla, jotka ovat saaneet edetä ensi-imetyksessään omaan tahtiinsa ja ilman puuttumista, imevät jatkossakin ongelmitta.
Takanoja auttaa monessa
Takanoja-asento on monelle tuttu vain ensi-imetysasentona. Se toimii kuitenkin mainiosti monessa muussakin tilanteessa. Takanoja-asento tukee hyvän imuotteen löytymistä erinomaisesti ja sitä kannattaa kokeilla aina, jos imetys on kivuliasta huonon imuotteen takia. Vauvan vaistonvaraista toimintaa aktivoivasta takanojaisesta asennosta on apua myös silloin, kun imetyksen aloitus on viivästynyt imettävän vanhemman tai vauvan voinnin takia, tai kun pulloruokailuun tottunutta vauvaa houkuttelee rinnalle. Ennenaikainen tai väsähtänyt vastasyntynyt imee tehokkaammin takanoja-asennossa, etenkin kun hän saa olla samalla ihokontaktissa.
Asentoa voi hyödyntää myös silloin, kun maito suihkuaa ja vauvan on vaikea hallita syömistä. Takanojassa imetettäessä maan vetovoima hillitsee maitosuihkun voimakkuutta ja imetyshetket voivat rauhoittua. Myös mahavaivoista kärsivät vauvat viihtyvät takanoja-asennossa, jossa maha saa mukavasti hierontaa, ilmaa päätyy syönnin aikana vähemmän mahaan ja myös poistuu sieltä ilman varsinaista röyhtäyttämistä.
Hyviä imetysasentoja on toki muitakin ja kokeilemalla löytyy parhaiten toimivat. Tutustu muihin asentovinkkeihin täällä.
Päivitetty 11.1.2024
