Synnytyksen jälkeinen masennus on haastava tilanne koko perheelle.
Synnytyksen jälkeinen masennus ei estä imetystä. Kun imetys sujuu vanhemman toiveiden mukaisesti, imetys voi vaikuttaa mielialaan positiivisesti ja ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta. Imetys voi myös tuntua masentuneesta vanhemmasta haastavalta.
Synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa monia vanhempia
Synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä. Arvioiden mukaan noin 9–16 prosenttia suomalaisista vanhemmista sairastuu siihen. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan, kun masennus alkaa vuoden kuluessa synnytyksestä tai jatkuu raskauden ajalta synnytyksen jälkeiseen aikaan.
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi sairastua kumpi tahansa vanhemmista.
Miten synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee?
Synnytyksen jälkeinen masennus voi ilmetä esimerkiksi mielialan alentumisena, vaikeutena kokea mielihyvää, ruokahalun muutoksina, väsymyksenä tai univaikeuksina. Siihen voi liittyä myös keskittymiskyvyn heikkenemistä, alentunutta itseluottamusta, ahdistusta ja joskus itsetuhoisia ajatuksia. Masentuneena voi olla vaikeaa suoriutua vauvan hoitamisesta ja päivittäisistä askareista.
Synnytyksen jälkeinen masennus voi herättää itsessä vaikeita ajatuksia ja tunteita, kuten pettymystä vauvaa tai omaa vanhemmuutta kohtaan. Masennuksen aikana vanhemmuus voi tuntua hyvin erilaiselta kuin mitä etukäteen oli odottanut. Joskus synnytyksen jälkeiseen masennukseen saattaa liittyä ajatus vauvan satuttamisesta tai vauvaan on vaikeaa kiintyä.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen syyt ovat moninaisia
Synnytyksen jälkeiselle masennukselle voi monia syitä. On usein vaikeaa yksiselitteisesti sanoa, mistä se johtuu. Esimerkiksi aikaisemmin sairastettu masennus tai vaikea elämäntilanne voi osittain selittää synnytyksen jälkeisen masennuksen syntyä. Siihen voivat vaikuttaa osaltaan myös imetysongelmat, joihin on tärkeää saada apua ja tukea.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamiseen on kuitenkin vaikea itse vaikuttaa: kuka tahansa voi sairastua. Masennukseen sairastuttua on tärkeä tiedostaa, että siitä voi toipua ja jokaisella on oikeus saada apua ja tukea.
Jos epäilet itselläsi synnytyksen jälkeistä masennusta tai kamppailet vaikeiden ajatusten kanssa, ota asia puheeksi esimerkiksi neuvolassa terveydenhoitajan kanssa. Myös läheiselle kannattaa kertoa hankalista tunteista.
Sujuva imetys voi suojata synnytyksen jälkeiseltä masennukselta
Kun imetys sujuu mukavasti, se voi suojata synnytyksen jälkeiseltä masennukselta. Imetyksen haasteisiin kannattaa pyytää apua, sillä positiiviset imetyskokemukset voivat vähentää masennuksen riskiä.
Imetykseen saatu hyvä tuki voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta tai lieventää sen oireita. Riittämätön tai negatiiviseksi koettu tuki voi vaikeuttaa imetyksen onnistumista ja sen myötä edistää masennuksen kehittymistä.
Imetyksellä on runsaasti positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Imetys ja sen aikainen ihokontakti lievittävät stressiä ja ahdistusta. Imetys vaikuttaa myös myönteisesti unen laatuun. Riittävä uni auttaa puolestaan jaksamaan paremmin, mikä osaltaan edistää imetyksen onnistumista.
Hoitamattomat imetyksen ongelmat kuormittavat vanhempia
Aina imetys ei suju suunnitelmien mukaan. Joskus imetyksessä voi olla haasteita, kuten imetyskipua, ongelmia imuotteessa ja maidon erityksessä tai huolta maidon riittävyydestä. Nämä haasteet voivat lisätä imettävän vanhemman uupumista, ahdistusta sekä epäonnistumisen tunteita. Haasteisiin olisi tärkeää saada apua niin imetyksen kuin vanhemman jaksamisen vuoksi.
Negatiiviset tunteet voivat heikentää itseluottamusta ja luoda vanhemmalle riittämättömän olon. Nämä tunteet ovat normaaleja ja myös niistä olisi tärkeää voida keskustella esimerkiksi neuvolassa ammattilaisen kanssa.
Kuuntele omia toiveitasi ja jaksamistasi
Imetyksestä keskusteleminen on monille vanhemmille tärkeää, sillä imetykseen voi liittyä paljon odotuksia ja erilaisia tunteita.
Masentuneen vanhemman on tärkeintä kuunnella omia toiveitaan ja jaksamistaan.
Jos imetys on positiivinen asia, se on usein arkea helpottava voimavara ja vahvistaa myös suhdetta vauvaan. Jos taas imetys tai sen haasteet kuormittavat paljon, voi miettiä, voisiko jokin toinen tapa ruokkia ja hoivata vauvaa parantaa koko perheen hyvinvointia. Jos toiveena on imetyksen sijaan korvikeruokinta, siihen on tärkeää saada ohjausta neuvolasta.
Hyvä tuki vauvan ruokintaan on tärkeää
Jokaisella vanhemmalla on oikeus saada apua ja tukea imetykseen. Jo raskausaikana on hyvä pohtia vauvan ruokintaan liittyviä toiveita. Neuvolassa voi terveydenhoitajan kanssa jutella imetykseen liittyvistä toiveista, odotuksista tai mahdollisista huolista. Ammattilaisen apu on erityisen tärkeää silloin, kun imetyksessä ilmenee ongelmia tai se tuntuu vaikealta.
Pyydä apua imetysongelmiin synnytyssairaalasta tai neuvolasta heti kun koet imetyksessä ilmenevän haasteita. Myös vertaistuki imetysongelmiin ja imetyksen aiheuttamiin haastaviin tunteisiin on arvokasta. Vertaistukea voit saada koulutetuilta imetystukivanhemmilta tai esimerkiksi muilta vanhemmilta. Oma kumppani, läheiset ja ystävät ovat myös olennaisessa roolissa.
Pyydä apua myös arjen asioihin, jos omat voimavarat ovat vähissä. Lähipiirin apu haastavissa tilanteissa on kullanarvoista. Jos kamppailet mielialan haasteiden kanssa, on tärkeää, ettet jää ajatustesi kanssa yksin.
Tukea imetykseen imetystukivanhemmilta.
Uskalla pyytää apua
Hae apua neuvolasta tai terveysasemalta jo varhain, jos koet mielialasi kanssa haasteita. Synnytyksen jälkeistä masennusta epäiltäessä neuvolasta tai terveysasemalta saa lähetteen lääkärille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai neuvolapsykologille. Lisäksi sosiaalipalvelut tarjoavat perheelle erilaisia tukimuotoja, kuten lapsiperheiden kotipalvelua. Vakavaa masennusta hoidetaan erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikalla.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollinen lääkitys on yleensä mahdollista valita imetyksen kanssa yhteensopivaksi. Masennuksen hoitoon käytetään myös psykoterapiaa.
Kun tarvitset apua vaikeisiin tunteisiin nopeasti
Tärkeintä on, ettet jää vaikeiden tunteiden ja ajatusten kanssa yksin. Keskusteluapua tarjoavat terveydenhuollon lisäksi myös muut tahot.
- Arvokasta tukea voit saada Äimä ry:ltä, joka tarjoaa vertaistukipalveluita synnytyksen jälkeistä masennusta sairastaville vanhemmille.
- Voit soittaa myös ympäri vuorokauden päivystävään Mieli ry:n kriisipuhelimeen, jossa voit puhua mieltä painavista asioista kriisipäivystäjän kanssa. Kriisipuhelimen numero on 09 2525 0111.
- Jos olet akuutissa hädässä tai koet itsetuhoisia ajatuksia, hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112.
Artikkeli perustuu Diakonia-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden Johanna Aron ja
Riia Chamorron keväällä 2024 julkaistuun opinnäytetyönä tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen ”Synnytyksen jälkeisen masennuksen, imetyksen ja imetystuen väliset yhteydet”.
Julkaistu 21.11.2024