
Lievästi ennenaikaisena syntyneellä vastasyntyneellä tarkoitetaan usein raskausviikoilla 35–37 syntynyttä vauvaa. Lievästi ennenaikaisena syntynyt vauva on useimmiten hyvinvoiva mutta uneliaampi kuin myöhemmillä raskausviikoilla syntyneet ja hän saattaa tarvita enemmän aikaa syömisen harjoitteluun. Tämä voi tehdä imetyksen käynnistymisestä ja ylläpidosta alkuun hieman työläämpää, onneksi kuitenkin vain väliaikaisesti.
Lievästi ennenaikaisena syntyneelle vauvalle tyypillistä:
- Tehoton imeminen rinnalla
- Uneliaisuus, vauvaa voi olla vaikea saada hereille syömään tai hän nukahtaa kesken syötön
- Kellastuminen tai verensokeritasapainon haasteet
Lievästi ennenaikaisena syntyneen vauvan haasteet ovat ohimeneviä. Vauva virkistyy yleensä lasketun aikansa tienoilla tai hieman sen jälkeen.
Imetyksen käynnistyminen vaatii toistoa ja rytmiä
Imetyksen käynnistyminen ja sujuva jatkuminen ensipäivien jälkeen vaatii lievästi ennenaikaisen vauvan kanssa yleensä kärsivällisyyttä ja aktiivisuutta imettävältä vanhemmalta.
Normaalisti vastasyntynyt on ensimmäiset päivät hyvin tiheästi rinnalla rinnalla ja siten kasvattaa maitomäärää nopeasti. Lievästi ennenaikaisen vauvan kohdalla haasteeksi saattavat muodostua vauvan uneliaisuus ja tehoton imu.
Koska vauva ei jaksa syödä rinnalla tehokkaasti pitkiä aikoja, lievästi ennenaikaisena syntyneen vauvan on tärkeää päästä rinnalle tiheästi, mieluiten 10 – 12 kertaa vuorokaudessa. Uneliaan vauvan imetyksessä ei voi luottaa vauvantahtisuuteen, vaan käytännössä vauvaa herätellään syömään 2 – 2,5 tunnin välein.
Toinen tärkeä tekijä on maitomäärän kasvun varmistaminen, tarvittaessa rintoja lypsämällä tai pumppaamalla. Vauvan rinnasta imemisen taidot eivät välttämättä riitä maitomäärän kasvattamiseen ja hän kaipaa siihen väliaikaisesti apua.
Hyvä imuote ja tehokas imu: mistä ne tunnistaa?
Lievästi ennenaikaisena syntyneen vauvan yleisimpiä haasteita on tehoton imu ensiviikkoina. Hyvällä ja tehokkaalla imuotteella vauva saa maitoa tehokkaasti ja imetys ei satu. Kun imuote on hyvä, näet rytmikkään leuan liikkeen ja kuulet nielemistä, eikä rinnanpäihin ei tule haavoja.
Tehottoman imun tunnusmerkkejä voivat olla:
- Levottomuus rinnalla
- Imuotteen toistuva irroittaminen
- Suusta valuva maito
- Kapea imuote, jossa suu ei ole kokonaan auki
- Imetyskipu tai haavat rinnanpäissä
- Joskus myös ongelmat imemisen ja nielemisen rytmittämisessä
Tärkein apukeino tehottomaan imuun on runsas ihokontakti. Ota vauva iholle 20 – 30 minuuttia ennen syöttöä, niin ihokontakti herättelee vauvaa rinnalle. Ihokontaktissa vauvan vaistot aktivoituvat: hän alkaa liikkua rintaa kohti, nuuhkia, lipoa huuliaan ja lopulta hakeutua rinnalle imemään. Ihokontakti vapauttaa myös vanhemmassa imetykselle tärkeitä hormoneja, sekä laskee stressitasoja teiltä molemmilta.
Kokeile imetysasennoista lievästi ennenaikaisen vauvan kanssa takanoja- tai kylkiasentoa, jotta vauva saa pään kallistumaan taakse ja suun ammolleen. Voit myös muotoilla rintaa ”hampurilaiseksi” laajaa imuotetta varten C-otteen avulla: Ota rinnasta nännipihan takaa kiinni leveällä otteella, jossa peukalo on rinnan päällä ja muut sormet alapuolella ja litistä rinnanpäätä hieman vauvan suuhun sopivammaksi.
Tutustu hyvään imuotteeseen tarkemmin täältä.
Vähän liiankin unelias – nukkuuko vauva onnensa ohitse?
Lievästi ennenaikaisena syntynyt vauva usein nukkuu enemmän kuin täysiaikaisena syntynyt vauva. Olet saattanut olla ensipäivinä ihmeissäsi siitä, kuinka vauva vain nukkuu koko ajan. Paljon nukkuvan vauvan syömisestä ei välttämättä osaa olla huolissaan, koska vauva on rauhallinen ja tyytyväinen. Uneliaisuudesta tulee kuitenkin ongelma jos vauva ei jaksa herätä syömään tai olla heräillä rinnalla ollessaan. Lievästi ennenaikaista vauvaa joutuu usein herättelemään.
Rinnalla nukkuva, unelias vauva ei ime rytmikkäästi ja tehokkaasti maitoa. Kun imeminen ei ole tehokasta, maitomäärä ei kasva vauvan tarpeiden mukaisesti.
Herättele vauvaa näin:
- Vaihda vaippaa tai riisu vaatteita.
- Vaihda imetysasentoja ja rintaa tiheästi
- Sivele vauvaa esimerkiksi korvista tai jalkapohjista
Herättelylle on tarvetta vain ensimmäisinä päivinä tai viikkoina. Kun imetys alkaa sujua ja maitomäärä kasvaa, vauva voimistuu ja virkistyy. Kun vauva vaatii itse rinnalle vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa ja imetyksen muutkin turvamerkit täyttyvät, herättelystä voi siirtyä vauvantahtiseen imetykseen.
Lypsä ja pumppaa fiksusti: säännöllisyydellä parhaat tulokset
Kun imu on vielä tehotonta tai vauva kovin unelias, varhaisen ja säännöllisen lypsämisen tai pumppaamisen merkitys korostuu. Lievästi ennenaikainen vauva ei välttämättä ensiviikkoina ihokontaktista ja herättelykeinoista huolimatta jaksa tilata maitoa riittävästi, joten rintojen pumppaaminen on usein tarpeellista.
Ajoita rintojen lypsäminen tai pumppaus imetyksen jälkeen ja pumppaa säännöllisesti aina kun syötön yhteydessä pystyt, lyhytkin aika on parempi kuin ei mitään! Jos imetys sujuu jo hyvin, voit myös pumpata toista rintaa vauvan ollessa toisella rinnalla. Mitä enemmän maitoa rinnoilta tilataan, sitä helpompi vauvan on ruokailla suoraan rinnalta imuhaasteista tai uneliaisuudesta huolimatta.
Maitomäärän kasvattamiseksi tehty työ maksaa itsensä takaisin myöhemmin, eikä pumppaaminen ole ikuista. Vauva vain tarvitsee hieman apua maidon tilaamisessa alkuun päästäkseen.
Vinkit pumpun valintaan ja huoltamiseen, sekä pumppaamisen sujuvoittamiseen löydät täältä.
Joskus vauva tarvitsee lääketieteellisestä syystä lisämaitoa
Verensokeritasapainon haasteet ja keltaisuus, jotka ovat lievästi ennenaikaiselle vauvalle tavallisia, aiheuttavat usein ohimenevää lisämaidon tarvetta. Näissä tilanteissa lisämaito toimii kuin lääkekuuri, jota tarvitaan jonkin aikaa.
Lääketieteellisistä syistä määrätyn lisämaidon tavoitteena on turvata vauvan jaksaminen ja kasvu. Sopivasti annostellun lisämaidon ansiosta vauva jaksaa myös harjoitella rinnalla imemistä. Usein lievästi ennenaikaisena syntyneen vauvan lisämaidon tarvetta on vain ensipäivinä tai -viikkoina ja se voidaan vauvan virkistyttyä jättää pois. Lisämaitona voidaan antaa myös omaa, pumpattua maitoa. Mitä suurempi osa lisämaidosta on omaa, sitä helpommin lisämaidoista luopuminen yleensä onnistuu. Voit tutustua lisämaitojen vähentämiseen täältä.
Lisämaidon antotavoissa on tuttipullon lisäksi useita muita vaihtoehtoja, voit tutustua niihin täältä.
Imetys voi jatkua, vaikka joutuisitte palaamaan sairaalaan
Lievästi ennenaikaisilla vauvoilla on täysiaikaisiin vauvoihin verrattuna suurempi todennäköisyys palata sairaalaan esimerkiksi keltaisuuden tai syömisvaikeuksien vuoksi. Jos näin kävisi ja vauvan rinnalla olo sairaalassa vähenisi, ei se kuitenkaan tarkoita että imetyksen on loputtava.
Muista sairaalassa ollessa:
- Pidä vauvaa ihokontaktissa edelleen runsaasti ja mikäli vauva jaksaa olla rinnalla, voit yleensä häntä imettää
- Pumppaa säännöllisesti maitomäärän ylläpitämiseksi, sairaalasta saat yleensä pyydettäessä tehokkaan rintapumpun käyttöösi
- Hengitä syvään sisään ja ulos, tämä on vain yksi vaihe ja te pääsette kyllä takaisin kotiin
Vauva voi palata rinnalle ongelmitta jopa useamman päivän täyden imetystauon jälkeen. On kuitenkin tärkeää on ylläpitää maitomäärää vauvan puolesta rintoja säännöllisesti tyhjentämällä.
Alussa tehty työ palkitaan
Ensiviikkojen jälkeen lievästi ennenaikaisen vauvan imetys helpottuu ja yksinkertaistuu vauvan virkistyessä. Alku voi vaatia työtä, mutta imetyksen ja pumppaamisen sitovuus on väliaikaista ja kantaa hedelmää pitkälle tulevaan.
Muistilista lievästi ennenaikaisen vastasyntyneen imetykseen:
- Tiheä rytmi! Herättele vauvaa päivällä rinnalle parin tunnin välein, jos vauva ei herää itse. Lievästi ennenaikainen vauva ei usein jaksa alkuun syödä riittävästi perinteisellä kolmen tunnin syöttövälillä. Tavoittele 10–12 syöttöä vuorokaudessa.
- Ihokontakti! 20–30 min ennen syöttöä virkistää vauvaa ja auttaa sinua varhaisten nälkämerkkien havaitsemisessa.
- Lypsä tai pumppaa! Vauva saattaa tarvita apua maitomäärän kasvattamiseen, jos imeminen on vielä tehotonta tai vauva on kovin unelias. Lypsämällä säännöllisesti saat parhaan tuloksen.
- Turvamerkit! Seuraa imetyksen turvamerkkejä. Jos jokin mietityttää, ota yhteys neuvolaan. Tulostettavan turvamerkkipäiväkirjan löydät täältä!
Artikkelin on kirjoittanut Veera Morri osana terveydenhoitajaopintojen kehittämistehtävää.