Vanhempien roolit imetetyn vauvan kanssa ovat usein ensimmäisinä kuukausina erilaiset. Jos toiveena on täysimetys, ei kaikkea voi jakaa alusta asti aivan tasan, koska vauva ruokailee rinnalla. Toisaalta ei-imettävä vanhempi voi ottaa isomman vastuun jostakin muusta vauvan hoitoon liittyvästä asiasta. Vauvan kasvaessa vanhempien roolit muuttuvat. Kun vauva alkaa syömään kiinteitä ruokia viimeistään puolen vuoden iässä, vanhemmat pääsevät tasavertaisesti mukaan myös vauvan syöttämiseen.
Vanhemmuus on tiimityötä
Kun vauva on ihan pieni, imetys vie paljon aikaa. Siksi ei-imettävä vanhempi saattaa kokea jäävänsä ulkopuoliseksi. Tunnetta voi helpottaa vanhemmuuden ajatteleminen tiimityönä: roolit eivät aina ole samanlaisia, vaan toisiaan täydentäviä. Imettävä vanhempi ottaa aluksi enemmän vastuuta vauvan ruokailuista.
Ei-imettävä vanhempi taas voi muutoin hoivata vauvaa enemmän. Vauva tarvitsee paljon läheisyyttä ja vuorovaikutusta. Ei-imettävän vanhemman ja vauvan välinen ainutlaatuinen suhde muodostuu vauvaa hoitamalla ja sylittelemällä, ihokontaktissa lepäilemällä ja yhteisissä seurusteluhetkissä.
Ei-imettävän vanhemman korvaamaton rooli
Ei-imettävän vanhemman turvallinen läsnäolo on lapselle ja imettävälle vanhemmalle tärkeää. Hän on usein korvaamaton apu esimerkiksi hyvien imetysasentojen löytämisessä ja imetystiedon etsimisessä. Imettävän vanhemman tukeminen imetyksen hyvissä ja huonoissa hetkissä on tärkeää imetyksen jatkumisen kannalta.
Ei-imettävä vanhempi saattaa kokea olonsa keinottomaksi, jos vauva tuntuu rauhoittuvan vain rinnalle. Rohkeasti vauvaa hoitamalla ja hänen kanssaan aikaa viettämällä jokainen vanhempi löytää kuitenkin varmasti omat keinonsa rauhoitella häntä. Vauvalle itku ei ole vaarallista, kun hän on vanhemman turvallisessa hoivassa.
Toisaalta on täysin sallittua rauhoitella vauvaa enemmän rinnalla silloin, kun hän tuntuu sitä kaipaavan. Vauva kasvaa nopeasti ja ymmärtää koko ajan paremmin, keneltä rintamaitoa voi saada. Silloin muutkin rauhoittelukeinot alkavat toimia paremmin.
Vauvavuoden aikana erilaiset vaiheet vaihtelevat nopeasti ja elämä on aina jo muutaman viikon kuluttua erilaista kuin vähän aiemmin. Todennäköisesti lapsen elämässä eteen tulee myös vaihe, jolloin ei-imettävä vanhempi on lapsen mielestä suositumpi ja kaivatumpi.
Täysimetys vai osittaisimetys
Moni perhe miettii jo odotusaikana, miten vauvaa ruokitaan. Osa perheistä toivoo täysimetystä. Osa taas suunnittelee osittaisimetystä, jolloin vauva saa osan maidosta esimerkiksi pullolla. Perheen arvot, elämäntilanne tai suunnitelmat työhönpaluusta voivat vaikuttaa toiveisiin. Osa vauvoista tarvitsee äidinmaidonkorviketta kasvun tueksi imetyksen ohella.
Sujuessaan täysimetys on usein vaivaton tapa ruokkia vauvaa. Varsinkin ensimmäisen vauvan kanssa imetyksen vakiinnuttaminen vaatii kuitenkin ensimmäisinä viikkoina harjoittelua ja panostamista. Vaivannäkö palkitaan, sillä imetetyn vauvan kanssa helppo liikkua missä vaan, kun ruokintaan ei tarvitse välineitä tai erityistä varautumista. Imetys myös säästää rahaa.
Osittaisimetyksen ylläpitäminen on vaativampaa ja edellyttää mahdollisten riskien ennakointia. Joskus lisämaidon antaminen ilman lääketieteellistä syytä lisää imetysongelmia. Osalle vauvoista sopii hyvin syödä maitoa sekä rinnasta että pullosta. Toisille se on haastavaa, jolloin vauva saattaa parin-kolmen kuukauden iässä alkaa suosia pulloruokintaa. Osittaisimetetyillä vauvoilla rintaraivarit ja lakkoilu on tavallisempaa. Äidinmaidonkorvikkeen antaminen vaikuttaa myös oman maidon riittävyyteen. Tällaiset haasteet saattavat johtaa imetyksen päättymiseen perheen toiveen vastaisesti.
Täältä voit lukea lisää vauvantahtisesta pulloruokinnasta
Perhevapaiden jakaminen
Perhevapaita voi jakaa vanhempien kesken eri tavoin. Vapaiden jakamista ja omia toiveita kannattaa miettiä jo odotusaikana. Ajatukset ja toiveet saattavat kuitenkin muuttua vauvan synnyttyä. Lopulliset päätökset perhevapaiden jakamisesta on usein helpointa tehdä vasta sitten, kun näkee, millaista arki oman vauvan kanssa on. Imetys mukautuu hyvin erilaisiin muutoksiin arjessa.
Vauvan ikä vaikuttaa siihen, millaisena imetys jatkuu imettävän vanhemman palatessa töihin. Moni kokee, että imetetyn vauvan hoitaminen on vaivattominta, kun vauva syö jo mukavasti kiinteitä ruokia ja alkaa pärjäillä työpäivän ajan ilman maitoa. Tämä tapahtuu yksilöllisesti noin 6-9 kuukauden iässä. Alle puolivuotiasta vauvaa imettävän on yleensä tarpeen myös pumpata maitoa työpäivän aikana maidonerityksen ylläpitämiseksi.
Imetyksen ja työhönpaluun yhdistämisen sujuvuus riippuu myös siitä, millaista työtä vanhemmat tekevät. Ensimmäisinä kuukausina synnyttänyt vanhempi tarvitsee aikaa raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen ja imetyksen käynnistymiseen. Imetyksen jatkaminen ja lepotauot on helpompi järjestää etätyössä tai osa-aikatyössä kuin työpaikalla tehtävässä kokopäivä- tai vuorotyössä.
Suomessa imetyksen jatkumista työhön paluun yhteydessä turvaavaa lainsäädäntöä on vasta varsin vähän. Tästä huolimatta imetyksen ja työnteon yhdistämiseen löytyy yleensä keinoja työstä riippumatta. Myös työnantaja hyötyy imetyksen jatkumisesta. Imetys antaa lapselle infektiosuojaa ja myös vanhemmalle merkittäviä, pitkäaikaisia terveyshyötyjä.
Lue lisää imetyksen ja töihinpaluun tai opiskelun yhdistämisestä eri-ikäisten vauvojen kanssa.
