Vauva totuttelee ensimmäisinä viikkoina elämään kohdun ulkopuolella. Etenkin alussa vauvan mielestä rinnalla ja iholla on kaikkein ihaninta olla: vanhemman tuoksu ja läheisyys rauhoittavat vauvaa. Vauvalle ei voi antaa liikaa läheisyyttä ja vauva saa myös nukahtaa rinnalle syötyään.
Ensimmäisinä viikkoina syntymän jälkeen vauvan tärkeimmät tehtävät ovat syöminen, kasvaminen ja rintojen maidonerityksen käynnistäminen. Vastasyntynyt myös nukkuu paljon, mutta pätkissä. Kun pidät vauvaa paljon lähelläsi, alat huomaamaan oman vauvasi nälän hennot ensimerkit. Vähitellen opit vastaamaan vauvan tarpeisiin ja tunnistamaan muutoksia vauvan olossa.
Miten usein vauva syö?
Pieni vauva tarvitsee ruokaa tiheästi sekä päivällä että yöllä. Jos toiveena on täysimetys, imetyskertoja olisi hyvä olla vuorokaudessa ainakin 8-12. Tiheillä imetyksillä on tärkeä merkitys: rinnat alkavat tuottaa yhä enemmän maitoa vauvan tarpeisiin. Mitä tiheämmin ja mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä enemmän maitoa myös valmistuu.
Imetyskerrat eivät yleensä ajoitu tasaisesti pitkin vuorokautta. Vauva saattaa syödä kolmen tunnin välein, kolme kertaa tunnissa tai vaikka kolme tuntia yhteen putkeen. Joskus imetyskerrat ovat lyhyitä, joskus pitkiä. Kaikki tämä on normaalia, kunhan vauvan paino nousee normaalisti. Vauvan kasvaessa imetyskertojen määrä ja rytmi muuttuvat monta kertaa.
Kuinka pitkään yksi imetyskerta kestää?
Moni miettii, kuinka pitkiä imetyskertojen tulisi olla. Kestoa tärkeämpää on tunnistaa, milloin vauva imee maitoa tehokkaasti. Tehokkaasti imevän vauvan imu tuntuu napakalta, imeminen on rytmikästä ja vauva nielee maitoa. Tehottomasti imevä vauva taas saattaa niellä maitoa harvakseltaan tai imeä rintaa vain muutaman kerran, ennen kuin nukahtaa.
Kun tehokasta imemistä tapahtuu pitkin päivää ja vauvan paino nousee normaalisti, voi vauva myös nautiskella rinnalla rauhassa vanhemman läheisyydestä rinta suussa torkkuen. Jos taas vauvan paino nousee hitaasti, ei pelkkä rinnalla torkkuminen auta maitomäärää kasvamaan. Siihen tarvitaan myös tehokasta imemistä.
Ensimmäiset viikot rinnalla
Etenkin ensimmäisten kuuden viikon aikana vauva käy tiheästi rinnalla. Tällä tavalla hän varmistaa riittävän maidontuotannon koko imetysajalle. Aluksi vauvan tahtiin asettuminen voi tuntua vieraalta ja haasteelliseltakin. Omat tarpeet joutuvat välillä odottamaan ja imetyshetket saattavat olla pitkiä.
Ensiviikkoja voi helpottaa, kun jo etukäteen valmistautuu laskeutumaan vauvantahtiseen elämään ja tietoisesti rauhoittaa arkea. Kun vauvan tarpeita oppii pikkuhiljaa hieman ennakoimaan, mahtuu päiviin helpommin muutakin ohjelmaa. Intensiivinen ja vauvalle todella merkityksellinen ensiviikkojen aika on lopulta vain lyhyt hetki aikuisen elämässä.
Paras tapa vauvan ruokkimiseen on teille sopiva
Imetys on toiveena useimmilla perheillä eikä syyttä. Sujuessaan täysimetys on ensiviikkojen harjoittelun jälkeen varsin vaivatonta. Vauvaa voi ruokkia perheen toiveiden ja tilanteiden mukaisesti myös kokonaan tai osittain korvikkeella.
Erityisesti osittaisimetyksen toteutukseen on hyvä tutustua huolellisesti etukäteen, koska tuttipullon käyttö imetyksen ohella aiheuttaa helposti haasteita maitomäärään tai vauvan kieltäytymistä rinnasta.
Ensiviikkojen selviytymisvinkit
Imetyshetkistä kannattaa tehdä itselleen mahdollisimman mukavia, koska alkuun ne vievät paljon aikaa. Jos perheessänne on isompia sisaruksia ja arki pyöritettävänä, kotiin voi järjestää apua ensipäivien ajaksi, jos mahdollista.
Pakastimen ja jääkaapin voi täyttää valmiilla ruoka-annoksilla, jotka voit valmistaa nopeasti lämmittämällä ja syödä yhdellä kädellä. Terveelliset naposteltavat, kuten pähkinät ja välipalakeksit auttavat myös imetykseen joskus liittyvään herkkuhimoon.
Imetys janottaa. Varaa vettä tai muuta juomista aina käden ulottuville. Jos imetät makuuasennossa, pilli helpottaa juomista paljon!
Sängylle tai sohvan nurkkaan voi rakentaa imetyspisteen, jossa on valmiina tyynyjä tueksi ja harsoja suojaksi. Käden ulottuvilla voi olla mukava pitää pientä välipalaa, vesipulloa, luettavaa sekä laturia ja kaukosäädintä.
Perheessä, jossa on isompia sisaruksia, lapsille voi tehdä imetyskorin. Sen voi nostaa esiin imetyshetkien ajaksi, jolloin korin kirjat, pelit ja puuhat jaksavat kiinnostaa ainakin osan aikaa.
Lepää ja torku, kun vauvakin nukkuu. Hänellä ei yleensä vielä ole selkeää vuorokausirytmiä. Unen syklit ovat lyhyempiä kuin aikuisella ja hän heräilee kesken unienkin syömään.
Käy suihkussa ja syö, kun vauva nukahtaa hetkeksi tai joku toinen pitelee häntä sylissä. Hieman pidempiä taukoja saa lähettämällä jonkun toisen vaunulenkille vauvan kanssa.
Nautinnollisen pitkiä omia hetkiä ei ensiviikkoina voi ehkä viettää. Ne ovat onneksi mahdollisia taas myöhemmin. Elämään tulee ennustettavuutta noin 2-3 kuukauden kohdalla.
Miksi pieni vauva syö niin monta kertaa päivässä?
Ihmisvauvan kasvu ja kehitys edellyttävät alkuun tiheää ravinnonsaantia. Ihmislajin maito poikkeaa esimerkiksi suurten kasvinsyöjien, kuten lehmien, maidosta siinä, että se on räätälöity tukemaan suurten aivojen kehitystä ja oppimista. Rintamaidon valmistusaineet ovat erittäin hyvin sulavia ja mukana on myös vauvan ruoansulatusta edistäviä entsyymejä, minkä ansiosta vauva voi tankata maitoa usein. Pienelle vauvalle nukkuminen lyhyissä pätkissä on kätkytkuolemalta suojaava turvatekijä.
Vaikka nykymaailmassa ajatus ihmisestä nisäkkäänä tuntuu monesta vieraalta, vauvan syntymään ja imetykseen liittyy myös ihmisellä runsaasti vaistomaista toimintaa ja reagointia. Vastasyntynyt vauva taitoineen ja vaistoineen on ennen kaikkea nisäkkään poikanen: hän toimii kuten ihmisvauvat ovat aina toimineet. Ihokontaktissa rintakehän päällä makoillessa vauva lähtee vaistomaisesti hakeutumaan rinnalle.
Myös vanhempien herkistyminen vauvan tarpeille, valppaus havainnoida vauvan viestejä ja uudenlaiset reaktiot tuttujakin asioita kohtaan ovat meihin koodattua käytöstä. Jos omat tuntemukset ennen ja jälkeen vauvan syntymän hämmästyttävät sinua tai läheisiäsi, ei hätää. Elät aivan erityistä aikaa ja mielesi valmistautuu uuteen tehtävään: vanhemmuuteen. Tunteiden aallokko tasaantuu aivan varmasti.
Miten imetys muuttuu kun vauva kasvaa?
Vauvan ensimmäiset viikot ovat ainutlaatuista aikaa. Päivät ja yöt tuntuvat pitkiltä, mutta taaksepäin katsoessa viikot hurahtavat ohi hetkessä. Intensiivisyyttä vanhemmuudesta ei tule puuttumaan tulevinakaan vuosina, mutta vauvan syömisen vaativuus vähenee muutamassa viikossa huomattavasti.
Imetys eri ikävaiheissa
2-3 kk
Tiheän imetyksen alkuvaihe ei kestä ikuisesti. Noin 2-3 kuukauden iässä imetysvälit alkavat pidentyä ja imetyskertojen kesto lyhenee. Jonkinlaista rytmiä esimerkiksi päiväuniin syntyy usein jo tässä vaiheessa.
4-6 kk
Kun vauvan näköaisti kehittyy, hän alkaa havainnoida ympäristöä enemmän noin 3-4 kuukauden iässä. Imetyshetkiin voi tarvita enemmän rauhaa, koska ympärilleen katseleva vauva ei aina malta keskittyä syömään. Puolen vuoden iässä vauva alkaa harjoitella kiinteiden ruokien syömistä. Imetys jatkuu muun ruoan rinnalla ja vauva hyötyy rintamaidon ravinteista ja vasta-aineista.
7-12 kk
Yli puolivuotias vauva harjoittelee liikkumista monin eri tavoin. Emotionaalisen kehityksen eteneminen tuo mukanaan muun muassa eroahdistusta. Imetyshetkiin rauhoittuminen saattaa päiväsaikaan olla vaikeaa. Sen sijaan ikäkaudelle on tyypillistä, että yöheräilyt ja yöimetykset lisääntyvät.
1 vuotta ja siitä eteenpäin
Yli vuotiaan taaperon imetyshetket ovat usein iso helpotus väsyneenä kiukuttelevaa taaperoa tyynnyttäessä ja nukkumaan rauhoittaessa. Rintamaito antaa taaperolle tärkeää infektiosuojaa, sillä pieni ihminen tutkii maailmaa kaikilla aisteilla.
Imetystä voi jatkaa niin kauan, kuin haluatte. Isomman vauvan ja lapsen imetys sopeutuu helposti elämänmuutoksiin, kuten varhaiskasvatuksen aloitukseen ja töihin paluuseen. Yksivuotiaan yövieroittaminen onnistuu usein helpommin kuin alle vuoden ikäisen vauvan.
Muualla sivustolla