ADHD:n Käypä hoito -suosituksen päivityksessä ovat mukana suositukset raskaus- ja imetysajan lääkehoidosta.

Suosituksen mukaan lääkehoitoa on mahdollista käyttää raskauden ja imetyksen aikana silloin, kun se ADHD-oireiden vaikeuden vuoksi on välttämätöntä ja kun hoidosta odotettavissa oleva hyöty on suurempi kuin sikiölle ja lapselle mahdollisesti aiheutuva riski.

Päivityksen ohjeet ovat odotettu parannus ADHD-oireisten vanhempien hoitoon. Vanhemman ADHD voi altistaa lyhyelle imetykselle, jolloin imetyksen optimaaliset terveyshyödyt lapselle ja vanhemmalle jäävät saavuttamatta. Lisäksi ADHD lisää nikotiiniriippuvuuden riskiä, minkä vuoksi moni vanhempi kamppailee raskaus- ja imetysaikana savuttomuuden kanssa. Tupakointi vauvaperheessä on riski sikiön kasvulle ja kehitykselle ja lisää kätkytkuolemariskiä. Sekä raskaudenaikainen tupakointi että lyhyeksi jäävä imetys saattavat lisätä lapsen ADHD:n riskiä, suosituksessa todetaan.

ADHD:n imetysaikaiseen lääkehoitoon voidaan käyttää metyylifenidaattia. Lääkitys saattaa vaikuttaa heikentävästi maidoneritystä säätelevän prolaktiinin määrään, joten imetyksen sujumista ja lapsen kasvua ja kehitystä on tarpeen seurata lääkityksen aikana.

Tutustu suositukseen:
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025