
Kirjoitimme vastineen YLE:n vauvamyönteisyysohjelmaa kritisoivaan artikkeliin
Ylen artikkelissa “Pakko imettää” (11.9.2024) väitetään synnytyssairaaloiden vauvamyönteisyysohjelman ja kätilöjohtoisen hoitokulttuurin johtavan vastasyntyneiden vajaasyöttöön lapsivuodeosastoilla.
Artikkeliin nostetut vanhempien kokemukset painostavasta ilmapiiristä ja siitä, etteivät he ole tulleet kuulluksi, on tärkeää ottaa todesta. Kielteisten kokemusten syynä ei kuitenkaan ole vauvamyönteisyysohjelma, vaan synnytyssairaaloiden resurssipula. Lapsivuodeosastoilla ei ole riittävästi aikaa eikä osaamista tuoreiden perheiden kohtaamiseen ja yksilölliseen tukemiseen vauvamyönteisyysohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Normaalitilanteessa imetys lähtee sujumaan omalla painollaan, kun vauva ja vanhempi saavat olla synnytyksen jälkeen ihokontaktissa ja imetystä toteutetaan vauvantahtisesti, eli vauvan viestejä tulkiten. Usein kuitenkin unohtuu, että valtaosalla synnyttäjistä tilanne ei ole imetyksen käynnistymisen kannalta normaalitilanne. Esimerkiksi synnytysinterventiot, kuten puudutukset, oksitosiini-infuusio, käynnistys ja sektio, sekä nopeasti yleistynyt raskausdiabetes, heijastuvat ensipäiviin heikentäen vastasyntyneen ja vanhemman fysiologisia valmiuksia imetykseen. Imetysohjaus vaatii silloin vankkaa osaamista, aikaa ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Vastasyntyneen ruokintaa koskeva ohjaus lapsivuodeosastolla on erityisosaamista, joka ei sisälly millään ammattiryhmällä peruskoulutukseen, vaan edellyttää toimintayksiköltä jatkuvaa lisäkouluttamista. Ikävä kyllä juuri näistä asioista on synnytyssairaaloissa säästetty.
WHO:n ja UNICEF:n vauvamyönteisyysohjelma on vahvaan tutkimusnäyttöön pohjautuva toimintaohjelma. Se perustuu ajatukselle, että vanhemmilla on oltava mahdollisuus tehdä tietoon perustuva päätös vauvan ruokinnasta ja saada tukea ja ohjausta toivomalleen ruokintatavalle. Vanhempi, joka ei halua imettää, saa ohjausta pulloruokintaan. Jos lisämaitoa tarvitaan imetyksen lisäksi lääketieteellisestä syystä tai vanhemman toiveesta, vauvamyönteisyysohjelman mukainen imetysohjaus varmistaa, että lisämaito annetaan tavalla, joka tukee imetyksen käynnistymistä ja lisämaidosta luopumista tarpeen päättyessä. Nykytilanteen ongelmana on, että vaikka vanhemmista valtaosa toivoo imetystä ja hyvää tukea siihen, sairaalasta kotiudutaan liian usein lisämaidon ja imetysongelmien kanssa. Imetysohjauksen riittämättömyys näkyy myös imetystilastoissa, joiden mukaan vastasyntyneen lisämaidot jäävät pysyviksi yli kolmasosalla imetetyistä vauvoista.
Synnytyssairaaloiden imetysohjauksen laatu on suoraan yhteydessä täysimetyksen toteutumiseen ja imetyksen kestoon. Imetyksen edistäminen on eräs vaikuttavimpia terveyden edistämisen keinoja, jolla voidaan vähentää lasten ja vanhempien sairauksia ja kuolemia ja säästää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksissa. Imetys myös tukee varhaista vuorovaikutusta ja vahvistaa vanhemmuutta. Vauvamyönteisyysohjelma on vaikuttava toimintaohjelma imetyksen edistämiseen, mutta sen toteuttaminen ei ole mahdollista heikoilla resursseilla. Sen sijaan, että valtion ja hyvinvointialueiden säästöleikkureita kohdistetaan synnytyssairaaloihin ja vauvoihin, tulisi ymmärtää, miten helposti näihin kohteisiin satsattu lisäraha maksaisi itsensä takaisin.
Vastineen ovat laatineet Imetyksen tuki ry ja Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry