Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan äidinmaidonkorviketta saaneilla vastasyntyneillä oli suolistossaan noin 70 prosenttia enemmän antibioottiresistenttejä bakteereja kuin vauvoilla, joita on ruokittu vain äidinmaidolla. Väitöstutkimuksen on tehnyt Helsingin yliopiston mikrobiologian laitoksen tohtorikoulutettava Katariina Pärnänen.
Viimeistään tämän tutkimuksen tulisi herättää neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden resursseista päättävät, jotta perheet saisivat aidosti mahdollisuuden imettää. Maailman terveysjärjestö WHO pitää antibioottiresistenssiä tällä hetkellä yhtenä suurimmista uhista maailmanlaajuiselle terveydelle ja ruokaturvallisuudelle.
Järjestömme tukikanaviin ottaa yhteyttä yli 20 000 perhettä vuosittain. Suuri osa heistä kokee, ettei ole saanut terveydenhuollosta riittävää ohjausta imetyksen jatkumisen turvaamiseksi.
Jotta yhä useampi vauva saisi äidinmaitoa, neuvoloihin, synnytyssairaaloihin ja lastenosastoille on välttämätöntä saada lisää henkilökuntaa ja imetyskoulutusta.
THL:n vastikään julkaiseman uutisen mukaan äitiysneuvoloista puuttui vuonna 2019 yli neljännes ja lastenneuvolapalveluista lähes puolet suosituksen mukaisesta henkilökunnan määrästä. Epidemia-aika on heikentänyt tilannetta entisestään. Terveydenhuollon ammattilaiset haluaisivat tukea perheitä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta siihen ei anneta mahdollisuutta.
Imetyksessä ei ole kyse vain vanhemman ja lapsen yhteisestä hetkestä. Se vaikuttaa kahden sukupolven terveyteen pitkäaikaisesti. Imetys vähentää riskiä sairastua eri syöpiin, diabetekseen ja infektioihin. Väitöstutkimuksen myötä tiedämme nyt, että se vähentää myös antibioottiresistenttien bakteerien määrää lapsen suolistossa.
Lue Ylen Uutisten artikkeli ja Katariina Pärnäsen haastattelu!
Tutustu Katariina Pärnäsen väitöskirjaan ”Interconnected resistomes and the accumulative antibiotic resistance crisis”