Hallitus suunnittelee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen myöntämiin STEA-avustuksiin kymmenien prosenttien leikkauksia. Tämä on aiheuttanut suurta huolta koko järjestökentällä. Riittävä rahoitus on elintärkeää niin Imetyksen tuki ry:n kuin monen muun kansalaisten hyvinvointia ylläpitävän järjestön toiminnalle.
– Suunnitellut leikkaukset ovat massiivisia. Ne tulevat väistämättä vaikuttamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksiin tarjota tukea sitä tarvitseville, toteaa Imetyksen tuen toiminnanjohtaja Heidi Kervinen.
Arviolta puolet vauvaperheistä käyttää Imetyksen tuen palveluja
Imetyksen tuki on yli 25 vuoden ajan ollut odottavien ja lapsen saaneiden perheiden tukena imetyksessä ja vanhemmuudessa. Yhdistyksen koulutetut vapaaehtoiset tukevat vuosittain noin 20 000 vanhempaa. Suomessa syntyi vuonna 2023 hieman yli 43 000 lasta.
Vauvaperheiden tarpeet tunnetaan Imetyksen tuessa hyvin, joten tukipalvelut on rakennettu heille mahdollisimman hyvin saavutettaviksi. Imetystukea saa joustavasti ja nopeasti silloin, kun perhe sitä tarvitsee. Erityisesti pienen vauvan kanssa tukea on saatava heti, ilman viiveitä. Yhdistyksen vertaistuki on saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin esimerkiksi neuvolan palvelut ovat kiinni.
Imetyksen tuen imetys.fi -sivusto on noussut Suomen suosituimmaksi imetyssivustoksi, jonka tutkittua, turvallista tietoa päivitetään jatkuvasti vastaamaan perheiden tarpeita. Sivustolla on vuosittain 7 miljoonaa katselukertaa ja yli 600 000 yksittäistä kävijää. Myös neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden henkilökunta käyttää sivustoa työnsä tukena.
Imetystuki tukee vanhemmuutta ja hyvinvointia
Ilman Imetyksen tuen palveluja monet vanhemmat jäisivät haastavien tunteiden ja tilanteiden kanssa yksin. Uusia vanhempia kuormittavat epätietoisuus siitä, miten toimia vauvan kanssa sekä vauvan syöttämiseen liittyvät haasteet, kuten jokaisella imetyskerralla toistuva kipu. Apu ja tuki oikeaan aikaan edistää merkittävästi vanhemman jaksamista, vähentää kuormitusta ja tukee mielenterveyttä. Tämä kaikki heijastuu positiivisesti koko perheen hyvinvointiin.
Terveydenhuollon resurssit eivät riitä vanhempien tukemiseen
Imetyksen tuki ry:n verkkotuen tavoittaneista 7000 tukikontaktista 40 prosenttia kokee terveydenhuollon imetysohjauksen riittämättömäksi. Synnytyssairaalasta kotiutuminen tapahtuu nopeasti, ohjausta ei ehditä sairaalassa antaa ja kotiutumisen jälkeen aikoja imetysohjaukseen saadaan perheen kannalta liian pitkällä viiveellä.
Terveydenhuolto ei pysty tarjoamaan riittävästi imetysohjausta johtuen jatkuvasta ja kasvavasta resurssipulasta. Järjestöjen tehtävä ei ole korvata julkisen terveydenhuollon palveluja, mutta perheiden kokemukset kertovat järjestöjen toiminnan tarpeellisuudesta.
Imetyksen tuen vertaistukitoiminta on arvioitu viimeksi keväällä 2024 rahoittaja STEAn mittareilla erittäin tulokselliseksi. Järjestö on kyennyt tarjoamaan vertaistukea ja imetystietoa oikea-aikaisesti ja sellaisella tavalla, jonka perheet kokevat olevan heille avuksi. Lisäksi kohderyhmää on tavoitettu etukäteen suunnitellulla tavalla.
Riskinä terveyshyötyjä vaille jäävät vanhemmat ja lapset
Jos imetyksen vertaistukea ei olisi saatavilla, imetys jäisi monella vanhemmalla toteutumatta tai päättyisi selvästi aiemmin, kuin vanhemman oma toive on. Imetyksen vähentyessä niin vauvan kuin imettävän vanhemman ikäluokat jäävät vaille imetyksen merkittäviä, pitkäkestoisia terveysvaikutuksia.
– Imetyksen tukeminen on erittäin merkittävä teko kansanterveydelle. Imetys säästää rahaa pitkäaikaissairauksien hoitokuluissa, sillä tutkimusten mukaan imetys pienentää mm. riskiä sairastua rintasyöpään ja tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi imetys vähentää lasten infektioita. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan jokainen imetyksen edistämiseen sijoitettu dollari tuottaa 35-kertaisen taloudellisen hyödyn, Heidi Kervinen sanoo.
Järjestöjen palvelujen alasajo on resurssien ja osaamisen hukkaamista
Imetyslukujen kasvun ja myönteisten imetysasenteiden eteen on ponnisteltu terveydenhuollossa ja järjestöissä vuosikymmeniä. Järjestöjen pitkäjänteisellä työllä kerrytetty erityisosaaminen sekä kyky reagoida ja ohjata toimintaa nopeasti uuteen suuntaan on ainutlaatuista.
Järjestöt tuottavat runsaasti palveluita, joita julkinen terveydenhuolto ei järjestä. Järjestöjen leikattuja palveluja on mahdotonta korvata tarpeeksi nopeasti millään muulla toiminnalla. Jos myöhemmin todetaan, että toiminta täytyy käynnistää uudestaan, käynnistäminen vaatii sekä aikaa, että rahaa.
Järjestötoiminta lisää hyvinvointia monella tasolla
Järjestöjen tuloksellinen vapaaehtoistoiminta ei toteudu itsestään. Se tarvitsee organisointia, joka on järjestöissä mahdollista tuottaa pienillä hallinnollisilla kuluilla.
Vapaaehtoistoiminta tarjoaa ihmisille mahdollisuuden toimia merkityksellisen asian hyväksi ja luoda samalla suhteita muihin. Se tuo myös mahdollisuuksia omien taitojen ja ammatillisen osaamisen lisäämiseen, millä on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työelämän näkökulmasta.
– Suurin osa toiminnassamme mukana olevista vapaaehtoisista imetystukivanhemmista kertoo vapaaehtoistoiminnan lisäävän omaa hyvinvointia ja antavan uusia taitoja, Kervinen sanoo.
Miksi järjestöt eivät rahoita toimintaansa itse?
Suomen järjestöjen rahoitus on suurelta osin sen varassa, että yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta, yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa rahoitetaan julkisista varoista. Kun toimintaa halutaan järjestää pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti, tarvitaan rahoituksen vakautta ja ennakoitavuutta.
Koska järjestöjen tekemä työ ei tuota voittoa, ne eivät saa yleensä rahoitusta sijoittajilta. Yhdistyksen omat säännöt tai rahoittajien ohjeet voivat myös asettaa rajoja sille, millaista rahoitusta voidaan ottaa vastaan.
Vaikka hallituksen suunnittelemat leikkaukset eivät kohdistuisi suoraan Imetyksen tuen saamiin avustuksiin, on koko järjestökenttä verkosto, jossa jokaisen järjestön kohderyhmiä tavoitetaan eniten yhteistyöllä. Järjestöt vahvistavat toistensa tekemää työtä ja usean järjestön yhdessä aikaansaama vaikutus terveydelle ja taloudelle on on erillään tehdyn työn vaikutuksia suurempi.
Järjestötoiminta turvaa tulevaisuuttamme. Siitä ei saa leikata.