Ensimmäisiin vuorokausiin vauvan syntymän jälkeen mahtuu paljon. Heti syntymän jälkeen vauva on usein rauhallinen ja tyytyväinen. Noin vuorokauden iässä vauvan käytös muuttuu merkittävästi, kun hän alkaa toden teolla tilata maitoa. Ensimmäiset päivät voivat tuntua vaativilta, mutta ne ovat vain lyhyt vaihe vauvan elämässä.
Ensimmäinen vuorokausi – vauva lepää
Ensi-imetyksen jälkeen vauva usein rauhoittuu ja nukahtaa. Myös vanhempien on tärkeää saada lepoa sekä syödä ja juoda hyvin.
Ensimmäisen vuorokauden aikana vauva nukkuu paljon ja herää muutaman tunnin välein imemään. Jos vauva on kovin uninen tai ennenaikaisena tai pienipainoisena syntynyt, voi olla tarpeen herätellä häntä imetyksille. Osalla vastasyntyneistä maha on täynnä lapsivettä ja se voi joskus aiheuttaa kakomista, pulauttelua ja haluttomuutta imeä rinnalla.
Ihokontaktissa lepäily on ihanaa vauvaan tutustumista. Samalla se auttaa vauvaa imemään riittävän usein. Lähekkäin ollessa on helppo huomata vauvan hennotkin nälkäviestit: vauvan kieli liikkuu, hän hamuilee suullaan ja kääntelee päätään. Anna vauvan imeä aina, kun huomaat nälän merkkejä.
Kurkkaa täältä, miltä vauvan nälkämerkit näyttävät!
Ihokontakti – hoitavaa läheisyyttä
Syntymän jälkeen vauva sopeutuu vähitellen kohdun ulkopuoliseen maailmaan. Hän nauttii ihokontaktista, joka myös edistää vauvan ja synnyttäneen vanhemman toipumista synnytyksestä. Kaikki vauvan vanhemmat tai muut läheiset aikuiset voivat pitää vauvaa ihokontaktissa.
Ihokontaktissa vauva on mahallaan iho vanhemman ihoa vasten. Vauvan vaatteeksi riittää pelkkä vaippa. Vauvalle ei tarvitse pukea pipoa ja vartalon peittely teitä molempia sopivasti lämmittävällä peitolla riittää.
Ihokontakti auttaa vauvaa pitämään kehon lämpötilan ja verensokerin tasaisina. Se lievittää molempien kipua ja vapauttaa hyvän olon hormoneja, jotka ovat tärkeitä myös imetykselle. Ihokontakti aktivoi vauvaa imemään usein ja tehokkaasti, jolloin rintamaito usein riittää vauvan ravitsemukseksi ensipäivistä lähtien. Maidoneritystä säätelevät hormoneja erittyy runsaasti, kun vauva on ihokontaktissa, koskettelee rinnan alueen ihoa ja imee tiheästi.
Toinen vuorokausi – vauva käynnistää maitotehtaan
Maidoneritys pääsee käyntiin istukan synnyttyä, mutta vauva säätelee maitomäärän lisääntymistä tiheillä imetyksillä. Heti ensimmäisen vuorokauden loppupuolella vauva virkistyy ja haluaa viettää lähes kaiken aikansa rinnalla syöden. Tiheän imun jakso kestää muutamista tunneista noin vuorokauteen. Vauva saattaa vaikuttaa tyytymättömältä, mikä on tavallista vauvan käytöstä tiheän imun kausina.
Voit auttaa vauvaa pitämällä häntä runsaasti ihokontaktissa ja rinnalla syömässä. Imetettävää rintaa kannattaa vaihtaa usein. Tämä on myös sopiva hetki etsiä hyvää imetysasentoa ja imemisotetta sairaalan henkilökunnan avustamana.
Toisen vuorokauden tiheän imun kausi tuntuu usein vanhemmista rankalta. Vauvan levottomuus ja ärtyisyys saattaa herättää huolen siitä, riittääkö rintamaito vauvalle. Vauva on kuitenkin toiminnassaan viisas. Tiheällä imemisellä vastasyntynyt antaa vanhemman keholle voimakkaan viestin siitä, että jatkossa maitoa tarvitaan enemmän.
Ensimmäiset päivät ovat harjoittelua kaikille
Ihan ensimmäisinä päivinä maitoa tulee vähän, mutta se on täydellistä vastasyntyneen tarpeisiin. Ensimaito on ravintopitoista ja tukee vauvan vastustuskyvyn kehittymistä. Se on koostumukseltaan tahmeaa ja paksua – aivan kuin tiivistettä. Tässä vaiheessa, kun vauva vasta harjoittelee syömisen ja hengittämisen vuorottelua, maidon pieni määrä ja paksu koostumus tekevät syömisen opettelusta turvallista. Ensimaitotipat riittävät terveelle, täysiaikaisena syntyneelle vauvalle yleensä mainiosti.
Kuuluu asiaan, että vauvan paino laskee hieman syntymän jälkeen. Jos vanhempi on saanut synnytyksessä runsaasti suonensisäistä nesteytystä, nestettä voi kertyä myös vauvaan. Vauva pissaa reilusti ylimääräisen nesteen poistamiseksi ja painonlasku saattaa olla tavallista suurempaa. Tällöin imetyksen sujumista on tarpeen arvioida erityisen huolellisesti, jotta saadaan luotettava käsitys vauvan maidonsaannista.
Ensimmäiset päivät ovat täynnä uuden opettelua myös vanhemmille. Välillä homma voi tuntua haastavalta tai turhauttavalta. Silloin on hyvä muistuttaa itseään, että te vasta opettelette imetystä yhdessä. Teille sopivat tavat imetykseen ja vauva-arkeen löytyvät kokeilemalla ja harjoittelemalla. Kysy rohkeasti apua sairaalahenkilökunnalta, neuvolasta tai imetyksen vertaistukijoilta.
Kolmas ja neljäs vuorokausi – maitomäärä lisääntyy
Maidoneritys perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin: mitä enemmän vauva imee rinnalla tehokkaasti hyvällä imuotteella, sitä enemmän rinnat tuottavat maitoa. Voimakkaampi maitomäärän lisääntyminen tapahtuu yleensä 2-4 päivän kuluttua syntymästä, joskus hieman myöhemminkin.
Imemisen ja imemisotteen harjoittelu on vauvalle helpompaa ennen kuin maitomäärä lisääntyy. Maitomäärän lisääntyminen saattaa aiheuttaa rintojen pingotusta. Silloin vauvan rintaan tarttumista voi auttaa painelemalla nännin ympäriltä sormenpäillä muutaman minuutin ajan. Käytännön vinkkejä ensipäivien haasteisiin löytyy täältä.
Muutama päivä syntymän jälkeen imettävän vanhemman mieli voi olla herkillä ja olo itkuinen. Turvonneilla rinnoilla imettäminen voi tuntua haastavalta ja rinnat voivat olla aristavat. Lievä lämmönnousu on myöskin melko tyypillistä. Kaikki nämä tuntemukset liittyvät hormonimuutoksiin kehossa ja helpottavat jo pian. Tässä vaiheessa lähipiirin lempeä tuki on korvaamatonta.
Imetystä tukevat vauvan hoitokäytännöt
Vastasyntyneelle on tarpeellista imeä rinnalla usein, vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa. Joillakin vauvan hoitokäytännöillä voi olla vaikutusta imetyskertojen määrään. Runsas ihokontakti ja vauvan nukuttaminen vanhemman lähellä tukevat vauvantahtista imetystä. Vältettäviin käytäntöihin kuuluu kapaloiminen, koska tiukasti kapaloituna vastasyntynyt voi unohtaa herätä syömään riittävän usein.
Varhaista tutin käyttöä ei suositella, koska tutin käyttö ensimmäisten kahden viikon aikana voi vähentää imetyskertojen määrää ja siten vaikuttaa maitomäärän lisääntymiseen ja imetyksen kestoon kielteisesti. Tutin voi imetyksen näkökulmasta ottaa turvallisesti käyttöön 4-6 viikon jälkeen. Lyhytkestoisena apuna tuttia voi käyttää aiemminkin. Siitä voi olla apua vauvan rauhoitteluun esimerkiksi tilanteissa, joissa nälkäinen vauva on liian kiihtynyt rauhoittuakseen rinnalle.
Ihokontaktin hyödyt eivät häviä
Ihokontaktista hyötyy myös vauva, jota ei imetetä. Erityisen tärkeää iholla pitäminen on ennenaikaisena syntyneille vauvoille. Heidän kohdallaan puhutaan kenguruhoidosta, jolloin ihokontakti toimii ikään kuin kohtuajan jatkeena.
Ihokontaktia kannattaa jatkaa myös ensipäivien jälkeen. Monet vauvat viihtyvät ihokontaktissa ja se rauhoittaa heitä. Lisäksi vanhemman synnytyksestä toipuminen on nopeampaa ja imetys todennäköisesti kestää pidempään. Ihokontaktista voi myöhemminkin olla apua lähes kaikenlaisiin imetyshaasteisiin.
