Vauva-, äiti- ja perhemyönteisyys kulkevat käsi kädessä

Vastine Ylen artikkeliin ”Imetyksen nimeen” 26.8.2018.

Imetys on luonnollista ja todistetusti hyväksi sekä vauvan että äidin terveydelle. Imetys ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa, kuten Ylen artikkelissa tuodaan esille. Monen huonon kokemuksen taustalla on tuen puutetta ja tunnistamatta jääneitä imetyksen riskitekijöitä.

Imetyksen tuki ry tunnistaa artikkelissa ja sen kommenteissa esiin nostetut huolenaiheet. Yhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset vertaistukiäidit kuulevat jatkuvasti perheiden kokemuksia yksin jäämisestä, epävarmuudesta ja vaikeuksista saada apua imetyksen tavallisimpinkiin haasteisiin.

Imetyksen tuki ry korostaa, että niin vauvoilla kuin äideillä on oikeus riittävään ja yksilölliseen tukeen synnytyksen jälkeen. Pienen vauvan hyvinvoinnin ja kehittymisen edellytys on ympärivuorokautinen hoiva. Monelle perheelle vauvan hoidon vaativuus ja sitovuus tulee ymmärrettävästi yllätyksenä. Sopeutumiseen ja selviytymiseen tarvitaan läheisten ja ammattilaisten apua sekä läsnäoloa.

Vauvamyönteisyys ei vaaranna

Vaikka artikkelissa esiin nostetut huolet ovat tärkeitä, siinä luotu kuva WHO:n Vauvamyönteisyysohjelmasta on virheellinen ja vastuuton. Vauvamyönteisyysohjelma on toimintaohjelmakokonaisuus, joka pyrkii edistämään vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen toteutumista synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa. Artikkeli antaa Vauvamyönteisyysohjelman kriteereistä harhaanjohtavan kuvan väittäessään, että sertifioidun sairaalan tulisi yltää 75 prosentin täysimetyslukuun. Todellisuudessa 75 prosentin tavoite kattaa täysimetetyt ja lääketieteellisestä syystä lisämaitoa saaneet. 

Vauvamyönteisyysohjelmaan sitoutuminen ei sulje pois lääketieteellistä hoitoa, kuten lääketieteellisin perustein annettua lisämaitoa. Lääketieteellisen hoidon tarpeen arviointi on keskeinen ja jatkuva osa hoitotyötä. Lisämaidon tarvetta arvioidaan tarkkailemalla virtsaamista ja ulostamista, ruumiinlämpöä, ihon väriä, painonkehitystä, vauvan yleistä vointia ja imetystilanteiden sujumista. Lisäksi kaikilla sairaaloilla on tehostettu seuranta esimerkiksi matalan verensokerin tai hyperbilirubinemian riskiryhmille.

Yksi lääketieteellisen lisämaidon perusteista on luonnollisesti se, että vauvaa ei imetetä. Äideillä on oikeus myös tähän valintaan. Perhe voi niin halutessaan antaa vauvalle lisämaitoa myös ei-lääketieteellisin perustein. Henkilökunnan tulisi keskustellen varmistaa, että perheellä on riittävästi asianmukaista tietoa päätöksenteon tueksi. Vauvamyönteisessä sairaalassa joka neljäs vauva voi saada lisämaitoa ilman lääketieteellistä perustetta ilman, että sertifikaatin kriteerit jäävät täyttymättä.

Haasteet jäävät usein tunnistamatta

Ylen artikkeli peräänkuuluttaa myös imetyksen riskeistä kertomista perheille. Imetys itsessään on riski vain hyvin harvoin. Riskit, joista perheiden olisi tärkeä olla tietoisia, liittyvät synnytyksen hoitokäytäntöihin ja vastasyntyneen luontaisia imemisvalmiuksia ja vauvantahtista imetystä häiritseviin tekijöihin.

Imetyksen ensipäivien sujumiseen vaikuttaa synnytyksen kulku. Lääkkeellinen kivunlievitys ja supistustoiminnan vauhdittaminen synteettisellä oksitosiinilla voivat häiritä vastasyntyneen imemistaitoja ja vaikuttaa äidin kokemukseen imetyksestä ja ihokontaktista negatiivisesti. Myös äidin saama suonensisäinen nesteytys hankaloittaa imetystä lisäämällä rintojen alueen turvotusta, salpaamalla herumisrefleksiä ja vääristämällä imetyksen turvamerkkejä.

Vaikka erilaisten lääketieteellisten interventioiden hyödyntäminen on synnytyksen hoitokäytännöissämme normi, imetyksen käynnistymisen näkökulmasta nämä vauvat ja heidän äitinsä tarvitsevat tehostettua tukea. Imetyksen haasteet tulisi tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja ratkaista äitiä lannistamatta ja vastasyntynyttä hämmentämättä.

Imetyksen kärkimaa tukee perheitä ja heidän valintojaan

Imetyksen tukeminen vaatii runsaasti aikaa ja läsnäoloa. Laadukas imetysohjaus ja hoitotyön arkea kaikkialla leimaava kiire ovat usein mahdoton yhtälö.

Imetyksen tuki ry on huolissaan siitä, ettei terveydenhuollolle ole annettu riittävästi resursseja turvaamaan imetyksen alkua ja jatkumista. Riittävä resurssi tarkoittaisi hoitohenkilökunnan lisäämistä synnytyssairaaloihin ja neuvoloihin sekä riittävästi vastaanottoaikoja imetysohjaukseen. Vauvaperheiden kanssa työskentelevän henkilökunnan imetyskoulutus kaipaa yhtenäistämistä ja jatkuvaa päivittämistä.

Imetyksen sujuminen on vauvaperheen arkeen ja jaksamiseen merkittävällä tavalla vaikuttava asia. Imetyksen hyödyt ovat niin suuret, että sen onnistuminen tulisi mahdollistaa. Suomen tavoite olla imetyksen kärkimaa on niin kansanterveydellisesti, taloudellisesti kuin kestävän kehityksen kannalta todella hyvä.

 

Ylen artikkeli osoitteessa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/26/elias-vauvan-verensokeri-laski-vaarallisen-alas-kun-katilo-kieltaytyi-antamasta