Satakunnan Kansa ja Aamulehti julkaisivat imetysviikolla 2020 artikkelin vauvaa korvikkeella ruokkivien äitien kokemuksista. Julkaisusta saattoi muodostua virheellisiä käsityksiä imetystä koskien. Imetyksen tuki painottaa, että kaikessa terveysviestinnässä ja -journalismissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota faktojen tarkistukseen ja journalistin ohjeisiin.

Satakunnan Kansa julkaisi 7.10. Imetyksen tuen vastineen lyhennettynä. Julkaisemme vastineemme tässä kokonaisuudessaan.

Imetyksen tuki ry:n vastine artikkeliin Korvikeäidit ovat jatkuvan kiusaamisen kohteena: Äidinmaidolle allerginen Mathilda-vauva tarvitsee elääkseen korviketta – silti tuntemattomat painostavat äitiä imettämään (SK 3.10.2020)

Vastakkainasettelu ja virheellinen tieto imetyksestä vahingoittavat pikkulapsiperheiden hyvinvointia

Viime viikolla vietettiin kansallista Imetysviikkoa. Viikko nostaa esille monenlaisia tunteita – myös niiden äitien kohdalla, joilla imetys ei ole sujunut toiveiden mukaan. Satakunnan Kansan 3.10. julkaisema juttu kertoo yhden tällaisen tarinan. 

Imetyksen tuki ry:lle jutussa kuvattu kokemus on tuttu kohtaamisista lukuisten äitien kanssa ja joka kerta tunnemme aitoa surua siitä, että luotettava tieto sekä imetykseen annettava ohjaus ja tuki ei edelleenkään tavoita äitejä heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla. 

Imetyksen tuki ry toivoo, että jokainen äiti saisi uuden elämän ensipäivien äärellä ja myös sen jälkeen tukea ja kannustusta omiin valintoihinsa. Syyllistäminen ja tuomitseminen ei ole hyväksyttävää, eikä auta työtä imetyksen edistämiseksi tai perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tätä ei auta myöskään tarkoituksellinen vastakkainasettelu, johon juttu sortuu.

Tiedämme, että korvikkeen käytön takaa, kuten jutun äiti kuvaa, löytyy usein suuri määrä yrityksiä ja pettymyksiä. Tuemme tukikanavissamme viikoittain juuri tämän kokeneita äitejä. Vastoin yleistä luuloa, kunnioitamme vilpittömästi myös niiden äitien valintaa, jotka eivät halua imettää lainkaan. Yksi imetysviikon teeseistämme olikin tänä vuonna: “Imetys ei ole äitiyden mittari”.

Vahingollisen vastakkainasettelun lisäksi juttu voi jättää lukijoiden mieliin myös virheellisiä käsityksiä, joista yksi on, että vauva on allerginen äidinmaidolle. Tosiasiassa vauva on allerginen lehmänmaidolle. Vauva voi altistua äidinmaidon kautta äidin syömien ruoka-aineiden proteiineille – yleisimmin juuri lehmänmaidolle. Osa vauvoista voi hankalien oireiden takia tarvita maidottoman erityiskorvikkeen, osalla riittää, että äiti karsii allergiaoireita vauvalle aiheuttavan ruoka-aineen omasta ruokavaliostaan.

Jutussa mainitaan myös sisäänpäin kääntyneet rinnanpäät imetyksen esteenä. Sisäänpäin kääntynyt nänni voi aiheuttaa vastasyntyneelle haasteita tarttua rintaan ja imeä tehokkaasti. Rinnanpään muoto ei kuitenkaan itsessään vaikuta maidon muodostumiseen tai poistumiseen. Laadukas imetysohjaus imetyksen ensipäivinä on näissä tilanteissa oleellisen tärkeää.

Virheellinen uskomus siitä, ettei lapselleen korviketta antavalle äidille tarjota sairaalassa ruokaa liittyy tilanteeseen, jossa lapsi – ei äiti – on sairaalassa potilaana. Kaikki synnyttäneiden osastolla olevat äidit saavat ruoan riippumatta siitä, imettääkö äiti vai ei. Vastasyntyneiden osastolla potilaana on lapsi, joten sairaala on velvollinen järjestämään hänelle ruoan. Jos lasta imetetään, eikä hän tarvitse muuta ravintoa, ruokaetu voi siirtyä äidille. Korviketta tai kiinteää ruokaa syövän lapsen kohdalla sairaala tarjoaa ravinnon, eikä äiti ole oikeutettu ruokaan. 

Imetys koskettaa ja herättää tunteita. Imetyksestä puhuttaessa peräänkuulutamme luotettavaa tietoa sekä kykyä asettua toisen asemaan. Ei tuomita, vaan tuetaan. 

Saija Ohtonen-Jones
toiminnanjohtaja
Imetyksen tuki ry

Niina Mäkinen
koulutuskoordinaattori, kätilö, imetyskouluttaja
Imetyksen tuki ry

Jaa tämä juttu