Satakunnan Kansa julkaisi imetysviikolla 6.10.2020 pääkirjoituksen koskien korvikekoodia. Julkaisusta saattoi muodostua virheellinen käsitys äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodista. Imetyksen tuki painottaa, että kaikessa terveysviestinnässä ja -journalismissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota faktojen tarkistukseen ja journalistin ohjeisiin.

Satakunnan Kansa julkaisi 7.10. Imetyksen tuen vastineen lyhennettynä. Julkaisemme vastineemme tässä kokonaisuudessaan.

Korvikekoodi suojaa lasta ja perheitä

Imetyksen tuki haluaa korjata Satakunnan Kansan 6.10. julkaiseman pääkirjoituksen väitteitä korvikekoodista.  Toisin kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää, Suomi ei ole ratifioinut kansainvälistä äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodia eli tuttavallisemmin korvikekoodia. Pieni osa korvikekoodin sisällöstä on sisällytetty asetukseen äidinmaidonkorvikkeesta ja vieroitusvalmisteesta. 

Pääkirjoitus antaa virheellisen kuvan korvikekoodin ja Suomessa korvikevalmisteita säätelevän lain sisällöistä, joilla molemmilla on samat tavoitteet: toisaalta suojella imetystä korvikemarkkinoinnin haitoilta ja toisaalta varmistaa markkinoilla olevien korvikevalmisteiden laadukkuus.

Korvikemarkkinoinnin säätely varmistaa, että perheet saavat ohjausta vauvan korvikeruokintaan koulutetulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Ei korvikeyhtiöltä, jolla on tavoitteena myynnin edistäminen. Korvikekoodi ei siis kiellä korvikkeista puhumista, vaan päinvastoin velvoittaa terveydenhuollon siihen, että korvikeruokintaan saa ohjausta ja että ohjaus on yksilöllistä jokaisen vauvan tarpeisiin ja perheen tilanteeseen.

Lisäksi korvikekoodi ja lainsäädäntö takaavat, että kaikki markkinoilla olevat korvikevalmisteet ovat keskenään samanlaisia ja testatusti turvallisia. Kyseessä kun on hyvin haavoittuvan ihmisryhmän usein pääasiallinen ravinto. 

Korvikemarkkinoinnin säätelyn merkitystä on vaikea käsittää meillä, jossa korvikevalmistajien rooli pysyy säätelyn ja valvonnan ansiosta maltillisena. Päivittäistavarakaupoissa ei näy korvikemaistiaisia ja neuvoloista ei jaeta ilmaisia näytepakkauksia. Maailmassa on kuitenkin paljon maita, jossa korvikekoodin sisällöllä ei ole lainvoimaa tai lakia ei valvota. Säätelyn puute näkyy aggressiivisena ja harhaanjohtavana korvikemarkkinointina ja korvikevalmisteiden epätasalaatuisuutena ja jopa haitallisuutena.