iStock/Halfpoint
Kannanotto uutisointiin perheiden haasteista ja ohjauksen puutteesta vastasyntyneiden vauvojen ravitsemuksen kohdalla (YLE 22.1.2020)
Imetyksen varhaisesta tukemisesta ei kannata säästää. Siihen sijoittaminen on yksi tehokkaimmista tavoista edistää terveyttä sekä yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Synnyttänyt perhe täytyy voida kotiuttaa ja hoitaa Suomessa niin, että heillä on riittävät tiedot ja taidot huolehtia vauvastaan. Kysymys ei ole vain imetyksestä, vaan koko tuoreen perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Imetys käynnistyy ja vakiintuu harvoin ilman ammattilaisen ohjausta ja tukea. Aiemmat huonot imetyskokemukset, synnytysiän kohoaminen, synnyttäjien lisääntyneet perussairaudet ja lääketieteellinen kivunlievitys synnytyksissä mutkistavat imetyksen käynnistymistä, jolloin äiti ja vauva tarvitsevat imetyksen alkuun osaavaa, tiivistä ohjausta. Sille on synnytyssairaalassa yhä vähemmän aikaa hoitajaresurssien leikkausten ja sairaanhoidollisten tehtävien lisääntymisen takia. Laadukasta ohjausta paikataan välillä kiireessä pikaratkaisuilla, kuten lisämaidoilla tai imetyksen apuvälineillä, jotka voivat olla riski imetyksen jatkumiselle vauvan kasvaessa.
Imetyksen tuki ry:n vertaistukipalvelujen yhteydenotoissa näkyy päivittäin tuoreiden perheiden ahdinko tilanteessa, jossa he eivät saa apua pienen vauvansa ravitsemukseen liittyviin vaikeuksiin. Synnytyssairaalasta kotiudutaan usein noin kahden päivän iässä, jolloin perheet joutuvat pärjäämään yksin, kun imetys mullistuu maidonerityksen kasvaessa 3-4 päivän kohdalla. Jos vauva ei saa rinnasta kunnon otetta, hän ei kasva riittävästi tai jokainen imetyshetki on kivulias, perhe kokee voimakasta huolta ja stressiä. Nämä haasteet olisivat ehkäistävissä tiiviillä perustason imetysohjauksella. On kohtuutonta perheitä kohtaan ja riski vauvan hyvinvoinnille, ettei noin viikon mittaista jaksoa kotiutumisen ja lastenneuvolan ensikäynnin välillä turvata riittävän hyvin tästä näkökulmasta.
Ensimmäisen viikon kestävä, helposti saatavilla oleva ohjaus ja tuki varmistaisi valtaosalla perheistä imetyksen käynnistymisen sekä lisäisi vanhempien taitoa ja varmuutta huolehtia vauvastaan. Jokainen perhe tarvitsisi kotiutumisvaiheessa selkeän suunnitelman siitä, miten ja kuinka usein vauvaa imetetään, mistä tunnistaa vauvan riittävän tehokkaan imun ja mistä saa asiantuntevaa apua nopeasti. Ilman tätä moni imetys vaikeutuu tai päättyy vauvan ensiviikkojen aikana.
Imetyksessä on kysymys lapsen laadukkaasta varhaisravitsemuksesta. Puutteellinen imetysohjaus on hoidon laiminlyöntiä ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia niin lapsen kuin äidinkin terveydelle. Imetys ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja lasten sairaalahoitoa vaativia infektioita, joiden hoito tuottaa tälläkin hetkellä yhteiskunnalle suuria kustannuksia.
Lisätietoja:
Saija Ohtonen-Jones, toiminnanjohtaja, Imetyksen tuki ry
044 522 5032, saija.ohtonen-jones@imetys.fi
Anna Groundstroem, vertaistukikoordinaattori, Imetyksen tuki ry
044 522 5038, anna.groundstroem@imetys.fi