Useat paikallislehdet (ainakin Helsingin Uutiset, Aamuposti, Vantaan Sanomat) ovat julkaisseet saman, lastenlääkäri Liisa Rovamon haastatteluun perustuvan artikkelin, joka sisältää tutkimustiedon vastaista ja pahimmillaan haitallista tietoa imetyksestä ja vauvan kasvusta. Tapaus on ikävä esimerkki siitä, kuinka paikkansapitämättömät väitteet voivat levitä mediassa laajalle, jos faktojen todenperäisyyttä ei missään vaiheessa tarkisteta. Artikkeli on herättänyt turhaa huolta lukuisissa vauvaperheissä.
Jotta artikkelin oikaisu tavoittaisi yhtä laajan levikin kuin alkuperäinen artikkeli, julkaisemme Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n laatiman, 30.4. Helsingin Uutisissa julkaistun vastineen myös Imetyksen tuki ry:n kanavissa.
Vastine (Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry 27.4.2022)
Lastenlääkäri kumoaa vauvojen syöttämiseen liittyvän myytin – Helsinkiläisäiti luotti
neuvolan ohjeisiin, mutta lopulta itkut loppuivat täyskäännöksellä: Poika on kuin eri vauva – kaipaa oikaisua ja artikkelin antama tieto ei perustu tutkimusnäyttöön eikä kansallisiin suosituksiin.
Suomessa neuvolatyö pohjautuu neuvolatyöstä annettuun asetukseen ja THL:n ohjeistuksiin. Lisäksi neuvolatyössä noudatetaan WHO:n/Unicefin vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukaisia hoitokäytäntöjä ja henkilökunnan antama ohjaus perustuu laajaan, kansainväliseen tutkimusnäyttöön.
Normaali, terve vastasyntynyt saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon ikään mennessä, ei kuukauden, kuten artikkelissa viitattiin. Imeväisikäisen painonkehityksessä on paljon normaalivaihtelua ja toiset pikkuvauvat saavat erityisesti ensikuukausina painoa nopeasti. Imetetty vauva ei voi olla lihava. Imetetyn vauvan painonkehitys alkaa tasaantua yleensä puolen vuoden ikään mennessä. Vauvoilla (sekä imetetyillä että äidinmaidonkorvikkeella ruokituilla) on tiheän imemisen kausia, jolloin he lisäävät maitomäärää ja vaativat tiheämmin maitoa. Tätä taustaa vasten vauvan dieetille laittaminen ei ole millään tavalla perusteltua, vaan on imetyksen perusperiaatteita vastaan ja vaarantaa vauvan kasvuun ja kehitykseen tarvitseman riittävän maitomäärän. Lisäksi veden juottaminen alle neljän kuukauden ikäiselle vauvalle ei ole ravitsemuksellisesti tarpeen, vaan jopa suorastaan haitallista.
Rovamo on oikeassa siinä, että välillä neuvolassa asioi vauvoja, joilla on itkuisuutta ja vatsavaivaa, joka johtuu hyvin runsaan maitomäärän haasteista. Usein tämä on vauvan ensikuukausien ongelma, kun maitomäärä on hormonaalisista tekijöistä johtuen runsas ja alkaa tasaantua kysynnän ja tarjonnan lain mukaiseksi hiljalleen vauvan kuuden viikon iän jälkeen. Tässä kohtaa on tärkeää, että neuvolassa tunnistetaan vauvan kasvunseurannan lisäksi, mistä muu vauvan syömiseen liittyvä oireilu johtuu ja varmistetaan, että perhe saa tilanteeseen tarvitsemaansa tukea. Asianmukaisella imetysohjauksella ja esimerkiksi Rovamonkin artikkelissa viittaamalla suihkutissihoidolla voidaan usein saavuttaa paljon
helpotusta tilanteeseen.
Nostamme myös esiin sen, että vauvalle imetys on muutakin kuin ravitsemusta. Imetys on vauvalle rakkautta, lohtua, läheisyyttä, turvaa, syliä ja varhaista vuorovaikutusta. Moni äiti voi kokea raskaana ja syyllistävänä sen, että äidille osoitetaan vauvan vatsavaivaisuuden johtuvan hänen maidostaan. Tässä kohtaa annettu ohjaus tuleekin olla erityisen sensitiivistä ja perheen tarpeista lähtevää. Vauvan vatsavaivoihin ja itkuisuuteen löytyy apua ja neuvolassa voidaan yhdessä perheen kanssa etsiä sopivia, näyttöön perustuvia keinoja helpottaa tilannetta. Imetysohjauksen saaminen tuleekin olla perheille turvattua palvelua koko maassa.
Helsingissä 27.huhtikuuta 2022
Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry
Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajien yhdistys koostuu vauvamyönteisyysasiantuntijois