Iltalehti uutisoi 24.4.2019 Journal of Nutritionissa julkaistusta tutkimustuloksesta, jonka mukaan kuuden kuukauden iässä syöttämällä lohdutetut ja rauhoitetut lapset olivat painoindeksin perusteella lihavampia kuusivuotiaina.
Uutinen ja sen taustalla oleva tutkimus herätti runsaasti keskustelua Imetyksen tuen Facebook-ryhmässä. Imetyksen tuen toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones kommentoi keskustelua seuraavasti:
”Tutustuimme jutun taustalla olevaan tutkimukseen. Lasten ylipaino on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma. Nyt esiin nostettu tutkimus pyrkii valaisemaan syitä, joilla voi olla merkitystä lasten ylipainon kehittymiseen. Tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti merkittävä, joskaan ei hyvin vahva, yhteys lohtusyömisen ja sen välillä, että vauvaa on 6 kk iässä lohdutettu/rauhoiteltu syöttämällä. Tutkimus on laaja, mutta sen luotettavuuteen liittyy myös rajoituksia, jotka tutkijat itsekin ovat artikkelissaan nostaneet esille.
Tutkimuksessa vanhemmat ovat 6 kk iässä vastanneet kysymykseen ovatko he rauhoittamistarkoituksessa antaneet lapselleen syötävää tai juotavaa viimeisen kahden viikon aikana. Vastaus annettiin muodossa ei koskaan, joskus ja usein. Myöhemmin, 4 ja 10 vuoden iässä, lasten syömiskäyttäytymistä tutkittiin vanhempien täyttämän kyselylomakkeen avulla. Se, että vastaus annettiin yhteen, kahden viikon ajanjaksoon nojaten, jättää paljon tilaa muille muuttujille/syille, jotka ovat voineet vaikuttaa lapsen myöhempään taipumukseen lohduttautua syömällä. Kuinka luotettavat johtopäätökset voidaan vetää tämän ajanjakson perusteella? Muuttuvatko ruokailukäytännöt missä määrin sen jälkeen, kun siirrytään eteenpäin tutkimusajankohdasta, jossa ruokavalio koostuu pääasiassa maidosta ja hedelmä- ja kasvissoseista. Myös se, että vanhemmat/äidit itse kirjasivat tiedot sekä siitä, missä tarkoituksessa he ovat ravintoa tarjonneet että siitä, minkälaiset heidän lastensa myöhemmät ruokailutottumukset olivat, voi vääristää tutkimuksen tuloksia.
Imetyksen ja lapsentahtisen imetyksen hyötyjä koskeva tutkimusnäyttö on vahva ja monitahoinen, eikä se rajoitu vain ravitsemukseen. Pieni vauva saa imetyksestä myös muuta kuin tarvitsemaansa ravintoa. Vauvan tiheä rinnalla olo on ensikuukausien aikana tärkeää, jotta maidon määrä pysyy riittävänä. Imettäminen ja sen tuoma läheisyys myös tukee vauvan ja vanhemman turvallisen vuorovaikutussuhteen rakentumista ja tätä kautta lapsen psykologista kehitystä. Tästä syystä tutkimuksessa ja sen yksinkertaistetussa uutisoinnissa on ongelmallista se, että siinä nähdään vauvan rauhoittaminen syöttämällä lähinnä negatiivisena asiana. Vielä ongelmallisempaa tästä tekee se, ettei tutkimuksessa selkeästi tuoda esille, imetettiinkö lasta lohduksi ja missä määrin vai annettiinko hänelle lohduksi jotakin muuta ravintoa.
Lisäksi tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että vanhempia tulisi jo nyt saatujen tulosten pohjalta ohjeistaa hyödyntämään muita rauhoittamiskeinoja kuin syöttämistä. Tässäkään kohdin ei yksilöidä, missä määrin puhutaan imetyksestä ja missä määrin muusta ravinnosta. Tämä suositus tehdään myös, vaikka edellisessä kappaleessa on juuri todettu, että lisätutkimusta tarvitaan yllä mainittujen tutkimuksen rajoitteiden vuoksi.
Siinä, että vanhempia ohjeistetaan hyödyntämään muita rauhoittamiskeinoja kuin syöttämistä – jos puhutaan imetyksestä – on vaarana se, että vanhemmat alkavat varoa imettämistä peläten, että lohtusyöminen on lapselle myöhemmin haitaksi. Vanhemmat kun haluavat yleensä ottaen toimia lastensa parhaaksi.
Uusi tieto lasten terveyden edistämiseksi on aina tervetullutta, ja seuraamme tämänkin aihepiirin parissa tehtäviä mahdollisia jatkotutkimuksia mielenkiinnolla. Tässä kohdin ja tähän tutkimukseen nojaten ei näkemyksemme mukaan ole kuitenkaan tarvetta kyseenalaistaa tai toimia mitenkään muuten kuin mitä nykyiset imetyssuositukset ohjeistavat. Lasta voi ja kannattaa edelleen imettää, kun hän sitä kaipaa ja jos äiti ja perhe sitä toivovat. Se on tämänhetkisen tutkimustiedon valossa lapsen parhaaksi.”