Haaste lasta toivovia, odottavia, synnyttäviä ja synnyttäneitä sateenkaariperheitä hoitaville yksiköille 

Imetyksen tuki ry haastaa kaikki lasta toivovia, odottavia ja synnyttäneitä perheitä hoitavat terveydenhuollon yksiköt kouluttamaan terveydenhoitajat, kätilöt, lääkärit ja muut keskeiset perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ohjaamaan ja kohtaamaan sateenkaariperheitä  imetysasioissa.

Sateenkaariperheiden yhteydenotot Imetyksen tuki ry:n vertaistukikanaviin ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Useimmiten yhteydenottajana on naispari, jolla on toiveena yhteisimetys, tai perhe, jossa vauvan pääasiallisena hoitajana on ei-synnyttänyt vanhempi, mutta vauvalle halutaan tarjota lypsettyä rintamaitoa. Yhteydenottojen määrän kasvu kertoo, että tietoisuus  imetyksen mahdollisuuksista sateenkaariperheissä on lisääntynyt.

Imetyksen tuen vertaistukijoille sateenkaariperheiden vanhempien tukeminen ei juuri poikkea muista yhteydenotoista. Yhdistyksen perustehtävän mukaisesti tuemme jokaista yksilöllisesti, tuettavan omista toiveista lähtien ja varmistaen, että perheellä on käytössään tarvittava tieto, jonka se tarvitsee omien valintojensa lähtökohdaksi. Vertaistuki auttaa imetykseen liittyvissä tavallisissa pulmissa ja pohdinnoissa. Valtaosa sateenkaariperheiden kohtaamisista onkin vertaistukitasoista kohtaamista. 

Jos esimerkiksi yhteisimetystoive edellyttää maidonerityksen käynnistämistä toisella vanhemmalla, tarvitaan kuitenkin usein myös perehtynyttä imetysohjausta ja hormonaalista tai lääkkeellistä tukihoitoa. Normaalitapauksessa vertaistukija ohjaa perheen eteenpäin, jos hänen oma apunsa ei ole tilanteessa riittävää. Sateenkaariperheiden kohdalla ongelma on, että ei ole tahoa, joka varmuudella kohtaisi ja hoitaisi sateenkaariperheen imetystoiveen asiantuntemuksella. Tässä suhteessa sateenkaariperheiden tilanne eroaa räikeästi useimmista muista tukea hakevista vanhemmista. 

Imetysasioissa sateenkaariperheet kohtaavat terveydenhuollossa liian usein tietämättömyyttä, mitätöimistä ja vähättelyä. Usein esitetty argumentti on, ettei kannata nähdä vaivaa, kun lopputulos ei ole taattu. On totta, että esimerkiksi maidonerityksen käynnistäminen ilman edeltävää raskautta ja synnytystä ei välttämättä tuota suuria määriä maitoa. Yksilöllisessä, asiantuntevassa, tiedonantoon ja kunnioittavaan kohtaamiseen perustuvassa imetysohjauksessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään maitomääristä, vaan koko vanhemmuuden vahvistamisesta. Mitä muuta vanhemmuuskaan pohjimmiltaan on kuin vapaaehtoista vaivannäköä, vaikka lopputulos ei ole taattu. Sitä paitsi, hyvällä imetysohjauksella imetyksen sujuminen ei ole maitomäärästä kiinni.

Hyvä työkalu terveydenhuoltoon on Academy of Breastfeeding Medicinen (2020) tiivis tietopaketti: ABM Clinical Protocol #33: Lactation Care for Lesbian, Gay, Bisexual, Transgender, Queer, Questioning, Plus Patients

Muista myös monipuolinen Imetys sateenkaariperheessä -teemasivusto