12.2.2019 julkaistu kannanotto löytyy täältä.
Miten korvikkeita sitten tulisi tutkia, jos ei nyt julkisuudessa esitetyllä tavalla?
Vauvat ovat aivan erityisen herkkä ihmisryhmä, jolla ei ole vaikutusmahdollisuutta omiin asioihinsa, joten heillä tehtyjen tutkimusten tulee olla viimeisen päälle perusteltuja ja eettisesti kestäviä.
Äidinmaidonkorvikkeita tulisi tutkia siten, että tutkimusjoukkoon otettaisiin vain lapsia, joilla äidinmaidonkorvikkeen käyttö on joka tapauksessa välttämätöntä eli esimerkiksi vauvoja, joiden äidit eivät halua tai pysty imettämään tai joilla on pysyvä lääketieteellisen lisämaidon tarve.
Tutkimuksen toimintatapana ei missään nimessä voi olla se, että mukaan kalastellaan lehti-ilmoituksella imetettyjä lapsia ja vieläpä sellaisia, joiden terveydelle suosituksen mukainen imetys olisi erityisen tärkeää (tässä tapauksessa kohonneen allergiariskin lapsia). Tutkimukseen haetaan alle 28 vuorokauden ikäisiä lapsia, eli vastasyntyneitä. Siinä vaiheessa useimpien äitien kohdalla on täysin realistista lisätä oman maidon määrää imetystä tehostamalla, mikäli vauva ei kasva riittävästi.
Eikö Imetyksen tuki ry pidä äidinmaidonkorvikkeiden turvallisuutta tärkeänä?
Imetyksen tuki ry sekä muut kannanoton allekirjoittaneet tahot pitävät äidinmaidonkorvikkeiden turvallisuutta ja saatavuutta äärimmäisen tärkeänä asiana.
EU:n ja sitä myöten myös Suomen lainsäädännössä äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksesta on säädelty erittäin tarkasti, eikä siinä juuri ole liikkumavaraa (Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus äidinmaidonkorvikkeesta ja vieroitusvalmisteesta ja liitteet I-IX). Korvikkeiden turvallisuuden ja sen valvonnan vaatimukset tulevat EU-direktiiveihin suoraan WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisestä markkinointikoodista. Koostumus- ja turvallisuusvaatimukset ovat niin tiukat, ettei niissä käytännössä ole liikkumavaraa, eikä markkinoille tai tutkittavaksi ole mahdollista tuoda valmistetta, joka ei olisi turvallinen vauvoille.
Miksi kannanoton kohteena olevaa tutkimusta tehdään?
EU tiukentaa korvikkeiden markkinoinnissa luvallisten terveysväitteiden käyttöä 2021. Tällä hetkellä erityiskorvikkeiden markkinoinnissa on luvallista käyttää termiä “hypoallergeeninen”. Väitettä tukee vain heikko tutkimusnäyttö, minkä vuoksi EU kieltää kyseisen terveysväitteen käytön helmikuusta 2021 alkaen, mikäli korvikevalmistajilla ei ole uutta, vahvaa näyttöä eri korvikkeiden eroista allergiariskin suhteen. Siksi valmistajilla on nyt kiire tuottaa tutkimusnäyttöä. Monilla korvikeyhtiöillä on käynnissä vastaavia tutkimuksia äidinmaidonkorvikkeiden yhteydestä allergisiin sairauksiin. Näillä tutkimuksilla on tarkoitus todistaa pitkälle pilkottua proteiinia sisältävien äidinmaidonkorvikkeiden vähentävän allergian ja atopian riskiä.
Kyseessä olevan EU-dokumentin voit lukea täältä.
Tutkimuksen tilaaja on lastenruokayhtiö HiPP ja toteuttajana suomalaiset yksityislääkärit, joiden molempien intressit tutkimuksen tekoon ovat vahvasti taloudellisia. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena ei ole äidinmaidonkorvikkeiden turvallisuuden parantaminen, vaan korvikefirman markkinointimahdollisuuksien edistäminen.
Miksi on huono asia, että tutkimukseen värvätään kohonneen allergiariskin vauvoja?
Tutkimusnäyttöä haetaan kannanoton kohteena olevassa tutkimuksessa keinoilla, jotka eivät kestä eettistä tarkastelua. Tutkimukseen etsitään nimenomaan kohonneen allergiariskin lapsia. Osalle heistä annetaan tutkimuksen kohteena olevaa erityiskorviketta ja osalle tavallista äidinmaidonkorviketta. Tilaajan, eli äidinmaidonkorvikevalmistaja HiPPIn näkökulmasta tutkimus onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän allergiaa puhkeaa nimenomaan verrokkiryhmän tavallista korviketta saavilla lapsilla. Hinnan siitä maksavat ne perheet, joiden lapsi saa tutkimuksen seurauksena allergiaoireita. Ja se hinta on kyseisille perheille kova.
Jos perheenjäsenellä on todettu allerginen sairaus tai atopia, myös vauvan riski on kohonnut. Allergian ja varhaisravitsemuksen yhteyttä on tutkittu paljon ja ainoastaan täysimetyksellä on allergiaa ja atopiaa vähentävä vaikutus. Esimerkiksi vaikutusvaltainen American Academy of Pediatrics, jonka suosituksia on hyödynnetty myös Suomessa voimassa olevan Imetyksen edistämisen toimintaohjelman teossa, suosittelee kohonneen allergiariskin lapsille 6 kk:n täysimetystä.
Riskiryhmässä olevien vauvojen perheille tulisi kohdistaa tehostettua tukea imetyksen käynnistymiseen ja jatkamiseen. Kannanoton kohteena olevan tutkimuksen lehti-ilmoituksessa äidinmaidonkorvike esitellään kuin ensisijaisena vaihtoehtona imetyksen haasteisiin.
Miksi on huono asia, että tutkimukseen värvätään vauvoja, joiden äidit haluavat imettää ja/tai ovat jo aloittaneet imetyksen?
Äidinmaidonkorvikkeen käyttö imetyksen ohella on tilastojen valossa tärkein syy siihen, miksi imetys päättyy ennen aikojaan vastoin äidin toiveita. Sujuva osittaisimetys vaatii tietoa ja toimivia käytäntöjä. Pulmia voivat aiheuttaa korvikkeen määrän jatkuva kasvaminen epäedullisen pulloruokintatekniikan ja -käytäntöjen seurauksena, vauvan hämmennys rinnan ja pullon välillä ja lopulta rinnalla raivoaminen ja lakkoilu, mikä voi helposti johtaa imetyksen päättymiseen. Vauvat ovat yksilöllisiä siinä, millaisilla keinoilla osittaisimetys saadaan toimimaan toivotulla tavalla niin, että lisämaidon antaminen tukee imetystä. Usein siihen tarvitaan paljon asiantuntevaa imetysohjausta ja tukea. Voidaan kysyä saako sellaista tukea tutkimustiimin lääkäriltä, joka perheitä tapaa?
Paheksuuko Imetyksen tuki ry niitä äitejä, jotka käyttävät äidinmaidonkorviketta? Eikö Imetyksen tuki tue äitien ja perheiden valinnanvapautta lasten ravitsemukseen liittyen?
Kannanoton tarkoituksena ei ole hyökätä kenenkään valintoja kohtaan tai arvottaa erilaisia perheitä vaan nostaa esille kyseisen korviketutkimuksen toteutuksen ja taustojen epäeettisyyttä.
Kannanotolla emme missään tapauksessa paheksu äidinmaidonkorviketta käyttäviä vanhempia. On pelkästään hyvä asia, että jokaisessa perheessä voidaan tehdä vauvan ravitsemuksen suhteen juuri omalle perheelle ja vauvalle sopivia valintoja. Äidinmaidonkorvikkeen käytölle on useissa tilanteissa myös aivan tosiallinen tarve.
Imetyksen tuki ry tukee äitejä kaikenlaisissa imetykseen liittyvissä valinnoissa, oli sitten kysymyksessä imetyksen aloitus tai lopetus, täysimetys tai osittaisimetys. Imetyksen vertaistuen keskiössä on äitien yksilöllinen tukeminen ja äidin omien imetystoiveiden mahdollistaminen. Myös vapaaehtoisissa imetystukiäideissä on äitejä kaikenlaisilla imetystaustoilla.
Miksi Imetyksen tuki ry ottaa kantaa tutkimukseen?
Imetyksen tuki ry on vuonna 1998 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii Suomessa valtakunnallisesti. Imetyksen tuki ry:n perustehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa, ja että jokainen äiti voisi imettää toiveidensa mukaisesti.
Imetyksen tuki ylläpitää ja kehittää laadukasta imetyksen vertaistukea sekä tuottaa luotettavaa ja tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia imetyksen tueksi.
Imetyksen tuki ry tekee yhteistyötä neuvoloiden, synnytyssairaaloiden ja muiden imetykseen liittyvien terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useilla paikkakunnilla imetystukiäidit toimivat yhteistyössä paikallisten neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kanssa. Järjestöyhteistyötä yhdistys tekee eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja lapsiperhetoimijoiden kanssa. Lisäksi Imetyksen tuki ry toimii vertaistuen asiantuntijana imetyksen edistämisen työryhmissä.
Imetyksen tuki ry ottaa keskusteluun nousseeseen tutkimukseen kantaa perustehtäväänsä (yllä) ja tutkittuun tietoon nojaten. Järjestönä se pyrkii lisäämään tietoisuutta imetyksen edistämisen tärkeydestä ja keinoista suuren yleisön ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Muut tahot vievät asiaa eteenpäin virallisia reittejä.
Missä on todettu, että äidinmaidonkorvikkeen käytöllä on yhteys kohonneeseen allergiariskiin?
Lähteitä korvikkeen ja allergiariskin suhteesta löytyy esimerkiksi: