Esa Mäkisen kolumnissa (HS 8.1.2021) imettävän vanhemman jaksamisen ja tasa-arvoisen vanhemmuuden tueksi ehdotetaan äidinmaidonkorviketta. Vanhempien jaksaminen on asia, josta tulee kantaa huolta. Suojelevathan ja hoivaavat vanhemmat yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimpia – lapsia. Suomalaiset vanhemmat ovat 42 maan kansainvälisessä vertailussa seitsemänneksi uupuneimpia.

On totta, että erityisesti ensiviikkoina imetys voi olla haastavaa, väsyttävää ja aikaa vievää. Imetyksen käynnistyminen ja vakiintuminen vie aikaa ja vaatii harjoittelua jokaiselta uudelta vauvalta ja vanhemmalta. Tämän vuoksi oikea-aikainen, riittävä ja yksilöllinen tuki ja ohjaus, joka lähtee aidosti perheiden omista toiveista ja tarpeista, on tärkeää. Valitettavasti suomalaisten perheiden imetykseen saama tuki ja ohjaus on kuitenkin usein riittämätöntä.

Täysimetys tai pitkään jatkuva imetys eivät estä tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista. Toinen vanhempi voi osallistua vauvan hoitoon monin eri tavoin ja vauvalle tärkeää läheisyyttä voi tarjota muutoin kuin imettämällä. Imetystä ei myöskään pitäisi nähdä vain imettävän vanhemman vastuulla olevana tehtävänä, koska puolison tuki on imetyksen jatkumisen tärkein turvaaja. Imetysohjausta tulisikin antaa koko perheelle, myös imetystä tukevalle vanhemmalle.

Kun imetys sujuu perheen toivomalla tavalla ja mahdolliset haasteet on ratkaistu, perheet kokevat sen tavallisesti arkea helpottavana ja jaksamista tukevana tekijänä. Maito on aina mukana, sopivan lämpöistä ja heti tarjottavissa. Tutkimusten mukaan täysimettävät vanhemmat myös saavat keskimäärin enemmän ja syvempää unta.

Vanhempien tulee toivoessaan ja tilanteen sitä vaatiessa saada ohjausta myös äidinmaidonkorvikkeen käyttöön. Suomessa asetukseen sisällytetyn korvikekoodin vuoksi ohjausta antaa terveydenhuollon henkilökunta kohdennetusti sitä tarvitseville. Tästä syystä korvikkeesta ei puhuta yleisellä tasolla esimerkiksi perhevalmennuksissa tai vauvan hoitoa ja ravitsemusta koskevissa materiaaleissa. Ohjaus on rajattu terveydenhuollon henkilöstölle, jotta se on aina luotettavaa ja jotta siihen eivät pääse vaikuttamaan korvikeyhtiöiden kaupalliset intressit.

Yksilöllisen ja riittävän tuen lisäksi vanhempien jaksamista voidaan tukea yhteiskunnan vauvamyönteisyydellä. Ei ole yhdentekevää, millaisena vauva-aika näyttäytyy esimerkiksi mediassa ja millaisia odotuksia sille annetaan. Tiedetään, että vanhemmat, joilla on tietoa siitä, mikä on normaalia ja vauvan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää, suhtautuvat vauvan muuttuviin rytmeihin ja tarpeisiin empaattisesti ja mukautuen, mikä tukee vanhempien jaksamista.

Suomalaisten vanhempien uupumus tulee ottaa vakavasti ja syyt siihen selvittää. On kuitenkin liian yksinkertaistettu ajatus, että imetys olisi hyvinvoivan vanhemmuuden este ja korvikeruokinta siihen ratkaisu. Imetyksen pitkäkestoiset terveyshyödyt, sekä sujuvan imetyksen äidin masennusta ja lasten kaltoinkohtelua vähentävät vaikutukset ovat perheen ja koko yhteiskunnan näkökulmasta niin merkittäviä, ettei imetystä tule perusteettomasti leimata vanhemman jaksamista yksinään uhkaavaksi tekijäksi.

Jaa tämä juttu