Imetyksen tuki on lähettänyt tärkeitä terveisiä kaikille keväällä 2023 eduskuntaan valituille kansanedustajille. Toivomme, että tulevissa päätöksissä otetaan huomioon myös kaikkein pienimmät ja haavoittuvassa asemassa olevat kansalaiset: vauvat.
Imetys linkittyy moniin lapsiperheitä koskeviin asioihin: terveyteen ja hyvinvointiin, lapsiperheköyhyyden vähentämiseen, neuvola- ja synnytyspalvelujen resursseihin, työelämän lainsäädäntöön ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Vauvat ovat aivan erityisen haavoittuva, oma ryhmänsä myös silloin, kun keskustellaan lapsiin ja nuoriin liittyvistä asioista. Lapsivaikutusten arviointia on tärkeää tehdä aina, kun päätetään lapsiperheisiin kohdistuvista ja heijastuvista asioista.
Toivotamme uusille kansanedustajille mitä parhainta menestystä tehtäviin!
1. Neuvola- ja synnytyspalvelujen resursseihin on panostettava
Nykyiset henkilöstömäärät ja palvelupolut eivät turvaa riittävästi vauvaperheiden hyvinvointia. Perheet ovat muun muassa imetysohjauksen saatavuuden suhteen eriarvoisessa asemassa riippuen asuinpaikasta. Vähäinen imetys nostaa terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Imetys vähentää tutkitusti lasten ja äitien syöpäsairauksia, diabetesta sekä lasten sairaalahoitoa vaativia infektioita. Kun imetysohjaukselle annetaan riittävät resurssit, se pidentää imetyksen kestoa eli säästää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia sairastavuuden vähentyessä.
Tavoitteena tulee olla vauvamyönteisyysohjelman (WHO:n ja Unicefin käynnistämä, imetystä turvaava toimintaohjelma) jalkauttaminen kaikkien hyvinvointialueiden neuvoloihin ja synnytyssairaaloihin. Imetysvastaanottojen tulee olla odotusajasta lähtien saatavilla perheille, jotka tarvitsevat imetysohjauksellista erityisosaamista. Kaikille hyvinvointialueille tarvitaan vauvamyönteisyys- ja imetyskoordinaatiota ja laadun omavalvontaa.
2. Lapsiperheköyhyys on pysäytettävä
Jo 130 000 suomalaista lasta elää tilanteessa, jossa perheen rahat eivät riitä edes minimikulutukseen. Köyhyys tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi, kuin sen korjaaminen. Köyhyys on merkittävä terveysriski.
Myös imetys jää kestoltaan lyhyemmäksi perheillä, joilla on heikommat sosioekonomiset lähtökohdat. Imetyksen terveyshyödyt jäävät siis saamatta niillä lapsilta ja vanhemmilta, joilla on sosioekonomisen aseman takia muutenkin eniten terveysriskejä. Tilannetta on mahdollista kohentaa osoittamalla lisäresursseja imetysohjaukseen erityistä tukea tarvitseville perheille.
Imetys on edullisempaa kuin korvikeruokinta, jonka kustannukset ovat yhtä vauvaa kohden noin tuhat euroa vuodessa. On kestämätöntä, että korvikeruokinnan kustannukset kasautuvat jo valmiiksi heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville perheille.
3. Vauvat ja vauvaperheet edustavat erityistä ryhmää, joka ei saa jäädä näkymättömiin
Vauvojen näkökulma jää usein unohduksiin julkisessa päätöksenteossa, vaikka ensimmäinen vuosi on merkittävä lapsen kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Vauvat ovat turvattomia tilanteessa, jossa vanhempien voimavarat ovat vähissä. Yksinäisyys ja jaksamisen haasteet näkyvät yhä vahvemmin perheiden arjessa. Vauvat ovat erityisen haavoittuva ryhmä, jonka kasvun, kehityksen ja terveyden turvaaminen tulee varmistaa kaikissa oloissa.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista lapsivaikutusten arviointia on tärkeää tehdä aina, kun päätetään lasten elämään ja kehitykseen heijastuvista resursseista ja lainsäädännöstä.
Suomen varautumissuunnitelmissa tulee huomioida vauvojen turvallisen ravitsemuksen turvaaminen. Suosituksen mukaisen imetyksen mahdollistaminen on välttämätön ja suojaava tekijä mahdollisissa tulevaisuuden poikkeustilanteissa. Rintamaito on turvallista, hygieenistä ja vastustuskykyä lisäävää ravintoa lapselle.
4. Työelämää koskevaa lainsäädäntöä tulee uudistaa perhevapaauudistuksen myötä
Työelämää koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa, jotta se turvaa työn ja perhe-elämän sujuvan yhteensovittamisen ja terveyttä edistävän varhaisravitsemuksen toteutumisen. Perhevapaauudistus astui voimaan 1.8.2022. Perhevapaauudistus tavoittelee perhevapaiden tasa-arvoista jakamista vanhempien kesken siten, että imettävät vanhemmat palaavat töihin useita kuukausia ennen suositusten mukaisen imetyksen vähimmäiskeston täyttymistä.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn äitiyssuojelusopimuksen määräykset imetys- ja pumppaustauoista ja työaikajoustoista imetysaikana työelämään palanneelle vanhemmalle tulee ratifioida osaksi myös Suomen lainsäädäntöä. Lisäksi työnantajille tarvitaan informaatiota imetyksen jatkumisen tukemisesta ja sen hyödyistä.