Vauva itkee äidin sylissä, isä pitää kättä hellästi vauvan päällä.

Kannanotto, julkaisuvapaa 6.2.2020

Eilen 5.2.2020 uutisoitiin, että perhevapaat tulevat kokemaan kauan kaivatun uudistuksen, joka on askel kohti perheystävällisempää Suomea. Imetyksen tuki ry näkee uudistuksessa paljon tervetulleita osa-alueita. mm. lisääntyvän joustavuuden ja yhdenvertaisuuden monimuotoisten perheiden kesken. Vauvojen laadukkaan varhaisravitsemuksen turvaamisen näkökulmasta uudistus jättää kuitenkin parantamisen varaa. Malli, josta päästiin sopuun, ei ole linjassa Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman 2018-2022 ja imetyssuositusten kanssa. Vaikka imettävä vanhempi käyttäisi kaikki vanhempainvapaapäivänsä, ei suositusten mukainen, vähintään vuoden kestävä imetys mahdollistu ilman perheessä tehtäviä erityisiä järjestelyjä.

Imetyksellä on suuri merkitys, kun vanhemmat tekevät lastensa hyvinvointia ja perheen hoivavastuun jakamista koskevia päätöksiä. Jos tätä ei tunnisteta, on vaarana, että uudistuksen keskeinen tavoite hoivavastuun tasaisemmasta jakautumisesta ei toteudu suunnitellusti. Vastaavasti voi käydä niin, että perheen toiveiden ja suositusten mukainen imetys kärsii. Monissa perheissä imetys päättyy, kun imettävä vanhempi palaa työelämään. Näin ei tarvitsisi olla. Imetys hyödyttää myös työnantajaa. Imetyksen jatkaminen lapsen varhaiskasvatuksen aloittamisen jälkeen vähentää sairaan lapsen hoidosta aiheutuvia kustannuksia.

Perhevapaauudistuksen rinnalla onkin nyt tärkeää kehittää työelämää ja työlainsäädäntöä, joiden kokonaisuutena perhe- ja imetysystävällinen yhteiskunta muodostuu. On ilahduttavaa, että tämä tarve nähdään päätöksentekijöiden taholla. Tarvitaan kuitenkin konkreettisia toimia. Työelämä voi tukea äitien töihinpaluuta mahdollistamalla imetystauot ja tilat imetykselle tai maidon pumppaamiselle ja säilytykselle. Myös työelämän yleiset joustot ja asenteet vaikuttavat siihen, miten hyvin imetys ja työssäkäynti on yhteensovitettavissa. Merkittävä edistysaskel olisi se, että Suomi lopultakin ratifioisi kansainvälisen työjärjestö ILO:n Äitiyssuojelusopimuksen. Myöhemmin voimaan tuleva EU:n työelämän tasapainodirektiivi antaa sekin mahdollisuuden imetys- ja perheystävällisyyden lisäämiseen.

Konkreettinen teko, jolla sovittua mallia olisi vielä imetyksen edistämisen näkökulmasta mahdollista parantaa, on lisätä vanhempien mahdollisuutta käyttää vapaita samanaikaisesti. Toisen vanhemman samanaikainen kotona olo tukee tutkitusti imetyksen käynnistymistä ja sujumista.

Imetystä huomioitiin uudistuksen valmistelun aikana hyvin vähän. On huolestuttavaa, ettei pienten lasten laadukkaan varhaisravitsemuksen hyvinvointivaikutuksia tai kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä edelleenkään arvosteta tai ymmärretä päätöksenteossa. WHO:n mukaan yksi imetykseen sijoitettu dollari maksaa itsensä takaisin 36-kertaisena.

Lisätietoja:
Saija Ohtonen-Jones, toiminnanjohtaja, Imetyksen tuki ry
044 522 5032, saija.ohtonen-jones@imetys.fi

Niina Mäkinen, koulutuskoordinaattori, Imetyksen tuki ry
044 522 5039, niina.makinen@imetys.fi