Vauvaperheiden tasa-arvoiset palvelut hyvinvointialueilla turvataan vauvamyönteisyysohjelman kansallisella koordinaatiolla
Kannanotto
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut luopuvansa kansallisista imetyskoordinaation ja vauvamyönteisyyden edistämisen tehtävistään. Suunnitelmana on, että nämä toiminnot siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Päätös tarkoittaa sitä, että vuosille 2018-2022 tehty tavoitteellinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma ei saa jatkoa, eikä ohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta tulla suunnitelmista huolimatta arvioimaan. Myöskään sairaaloiden ja neuvoloiden vauvamyönteisyysohjelmaa ohjaava koordinaatio sekä systemaattinen imeväisruokintatilastointi eivät Suomessa jatkossa toteudu.
Ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Sofia Virran johdolla on jätetty aiheesta kirjallinen kysymyksen, että kun imetyskoordinaation ja vauvamyönteisyyden edistämisen kansallisesta koordinaatiosta luovutaan, miten hallitus seuraa ja varmistaa, että vauvojen ja vauvaperheiden tuki ja palvelut, esimerkiksi imetys- ja muiden erityistarpeiden suhteen toteutuu yhdenvertaisesti riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella vauva asuu.
Olen hyvin yllättynyt ja pettynyt päätökseen siitä, että kansallinen koordinaatio imetys- ja vauvamyönteisyysohjelmien suhteen on valtakunnallisella tasolla päätetty lopettaa. Jokaisen vauvan tulee saada palveluita yhdenvertaisesti riippumatta siitä, mihin päin Suomea hän sattuu syntymään – nyt huoli siitä, että näin ei tule jatkossa tapahtumaan, on suuri. Valtakunnallisen vauvamyönteisyysohjelman toteuttamisella voimme varmistaa, että vauvojen ja vauvaperheiden erityistarpeet tulevat tunnistetuiksi ja tuetuiksi kaikkialla maassa. Kansallinen ohjaus helpottaisi myös vasta toimintaansa aloittelevia hyvinvointialueita huomioimaan vauva-ajan erityisyyden, Virta kommentoi.
THL:n suunnitelma tekee tyhjäksi vuosien työn vauvamyönteisyysohjelman kansallisessa jalkauttamisessa. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että alueellinen eriarvoisuus imetysohjauksen palvelujärjestelmissä sekä imetysohjauksen laadussa ja saatavuudessa lisääntyy merkittävästi, koska kansallisen, velvoittavaksi koetun toimintaohjelman puuttuessa hyvinvointialueilla on vapaat kädet imetysohjauksen toteutuksessa. THL:n päätös on erityisen huolestuttava siksi, että THL on oman selvityksensä pohjalta tuonut esille imetysohjauksen alueellisen saatavuuden epätasa-arvoisuutta yhtenä keskeisimpänä imetyksen edistämisen haasteena Suomessa.
Hyvinvointialueuudistuksen keskeisimpinä tavoitteina on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasa-arvoisempi saatavuus ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Imetyksen ja vauvamyönteisyyden hyötyjen optimaalinen saavuttaminen edellyttää kansallisen tason koordinaatiota, joka toimii myös yhteentuovana ja ohjaavana tahona muille moniammatillisille asiantuntijaverkostoille. Hyvinvointialueille tarvitaan vahvaa imetysasiantuntijuutta, mutta se ei voi korvata kansallista ohjausta ja näyttöön perustuvaa toimintaohjelmaa, jolla varmistetaan yhdenmukainen kehittämistyö kaikilla alueilla. Samalla säästetään hyvinvointialueiden resursseja.
Hyvinvointialuelainsäädännössä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä §21, toteaa yksiselitteisesti, että “sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle”. Tähän sisältyvät keskeisesti näyttöön perustuvat, kansalliset terveyden edistämisen toimintaohjelmat, joilla varmistetaan tasalaatuinen terveyden edistäminen. Imetyksen edistämistä ohjaavat lisäksi YK:n toimintasuositukset jäsenvaltioilleen. YK:n ohjauksen perustana on WHO:n ja UNICEFin Innocenti Declaration (1990), josta lähtien kansallinen imetyskoordinaatio on katsottu kulmakiveksi valtioiden vauvamyönteisyystyölle. Lisäksi tarvitaan toimintaohjelmia, lainsäädäntöä, pysyviä resursseja ja vahvaa poliittista tahtotilaa.
Imetyksen edistäminen on kustannus-vaikuttavimpia keinoja edistää sekä lapsen että äidin terveyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja sen merkitys kansantalouteen on kiistaton. Imetys voi edistää turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista ja vanhemman herkkyyttä vauvan viesteille. Sujuva imetys on yhdistetty myös vähäisempään mieliala- ja masennusoireiluun synnytyksen jälkeen. Yksilöllisellä, oikea-aikaisella ja näyttöön perustuvalla imetysohjauksella voidaan vahvistaa vanhemmuutta perustavanlaatuisesti ja tukea koko perhettä.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Kansanedustaja Sofia Virta
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän puheenjohtaja
puh. 09 432 3131
sofia.virta@eduskunta.fi
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä on eri puolueiden päättäjiä ja asiantuntijatoimijoita yhdistävä ryhmä, jonka tavoitteena on edistää vauvojen ja vauvaperheiden hyvinvointia yhteiskunnassa. Imetyksen tuki ry on ryhmässä asiantuntijajäsenenä.