Imetyksen tuki ry:n säännöt
Hyväksytty syyskokouksessa 12.11.2022
Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 22.12.2022
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Imetyksen tuki ry, Amningshjälpen rf ja sen kotipaikka on Helsinki. Ruotsiksi käytetään nimeä Amningshjälpen.
2. Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea sekä edistää, tukea ja suojella imetystä ja imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Toiminnan lähtökohta ja perusta on Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimus sekä YK:n erityisjärjestö WHO:n imetystä koskevat ohjelmat.
3. Yhdistyksen toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voittoa tavoittelematta
– järjestää ja ylläpitää vanhemmille suunnattuja imetystukiryhmiä ja verkkotukimuotoja,
– kouluttaa vanhempia ja ammattilaisia sekä lainaa kirjallisuutta,
– harjoittaa julkaisutoimintaa sekä jakaa käytännön tietämystä ja tieteellistä tutkimustietoa,
– tekee yhteistyötä synnytysyksiköiden ja äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa,
– tarkkailee Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 24:n imetystä ja lasten ravitsemusta koskevien osuuksien ja WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyysohjelman toteutumista Suomessa,
– tekee yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa imetyksen ja vauvamyönteisyyden edistämiseksi,
– tekee vaikuttamistyötä ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun imetystä ja vauvaperheitä koskevissa asioissa,
– tekee oppilaitosyhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten kanssa,
– rahoittaa imetystutkimusta,
– jakaa tunnustuspalkintoja.
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys
– kerää jäsenmaksuja, anoo apurahoja ja avustuksia, myy alaan liittyviä julkaisuja tai kannatustuotteita
– ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää rahankeräyksiä,
– järjestää maksullisia kursseja,
– järjestää tapahtumia,
– voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista omaisuutta.
4. Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Varsinaiset jäsenet ovat joko vuosittain tai kolmen vuoden välein jäsenmaksunsa maksavia tai ainaisjäseniä.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattava jäsen maksaa jäsenmaksun vuosittain.
Yhteisöjäseneksi voi liittyä yritys, yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea sitä sekä yhdistyksen toimintaa. Yhteisöjäsen maksaa
jäsenmaksun vuosittain.
Varsinaiset jäsenet, kannattavat jäsenet ja yhteisöjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallitus voi niin päättäessään olla hyväksymättä henkilöä tai oikeustoimikelpoista yhteisöä tai yritystä yhdistyksen jäseneksi.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen ei ole kalenterivuoden loppuun mennessä maksanut vuodelle määrättyä jäsenmaksua.
6. Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä, kannattavilta jäseniltä ja yhteisöjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kaikille jäsenryhmille päättää jäsenkokous.
Jäsenkokous voi varsinaisen jäsenen kohdalla määrätä myös kolmen vuoden ja ainaisjäsenmaksun suuruuden. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
Mikäli jäsen eroaa tai erotetaan yhdistyksen jäsenyydestä, jo maksettua jäsenmaksua ei palauteta.
7. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4-6 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Yhdistyksen hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet on vuorollaan erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla määrätään erovuoro arvalla.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen ulkopuolelta valituilla toimihenkilöillä ei ole hallituksen kokouksessa äänioikeutta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja tai toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä.
Yksilöityä tarkoitusta varten hallitus voi oikeuttaa henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.
9. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen jäsenkokousta.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen jäsenkokousta hallitukselle.
10. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joihin on hallituksen niin päättäessä mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä ja yhteisöjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on julkaistava kotisivuilla tai toimitettava kullekin jäsenelle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.
12. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi kaksivuotiskaudeksi
7. valitaan 2-3 hallituksen jäsentä ja 1 varajäsen erovuoroisen tilalle
8. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.