Imetyksen tuen historia 1970-luvulta vuoteen 2018.
Varhainen imetystukitoiminta
Varhaisimmat vertaistukea imetykseen antaneet ryhmät olivat Suomessa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkupuolella samanikäisten vauvojen äideistä muodostuneita vapaamuotoisia ryhmiä. Ensimmäisen varsinaisen Keravan neuvolassa toimineen vertaistukiryhmän aloitti Ritva Kuusisto vuonna 1982. Epävirallisia imetystukiryhmiä toimi 1990-luvun aikana ainakin Helsingissä, Espoossa, Porissa ja Jyväskylässä. Epävirallisen toiminnan vuosina tärkeimmät toimintamuodot olivat imetystukiryhmien kokoontumiset sekä sähköpostilista nimeltä Imetystukilista.
Vauvamyönteisyys ry:n perustaminen ja nimenmuutos Imetyksen tueksi
La Leche League on kansainvälinen imetysjärjestö, jonka alaisten imetystukiryhmien perustamista harkittiin ensin 1990-luvun lopulla. Tuon ajan aktiivien ryhmällä päädyttiin kuitenkin oman suomalaisen imetystä edistävän järjestön perustamiseen. Vauvamyönteisyys ry rekisteröitiin yhdistykseksi 22.5.1998. Yhdistykselle valittu nimi viittaa WHO:n vauvamyönteisyysohjelmaan.
”Vamy”-lempinimellä yhdistys ehti tulla tutuksi viiden aktiivisen toimintavuoden ajan. Yhdistys järjesti imetystukiryhmien ja imetystukipuhelimen lisäksi muun muassa Pohjoismaisen imetysviikon tapahtumia, osallistui Vauvamessuille, esittäytyi Kätilöpäivillä sekä järjesti kesäisin perhepiknikejä. Ensimmäiset www-sivut yhdistykselle avattiin vuonna 2000. Imetysaktivismi, nykytermein laktivismi, kuului Vamy:n toimintaan olennaisena osana. Yhdistys liittyi vuonna 2003 International Baby Food Action Network (IBFAN) -järjestöön ja toimi Suomessa WHO:n äidinmaidon korvikkeiden markkinointia rajoittavan korvikekoodin aktiivisena esiin nostajana.
Kesäkuussa 2003 pidetyssä ylimääräisessä jäsenkokouksessa Vauvamyönteisyys-nimestä päätettiin luopua. Nimi oli tuottanut hämmennystä sen suhteen, liittyykö yhdistyksen toiminta vauvojenhoitoon ylipäänsä, vai nimenomaan imetykseen. Uudeksi nimeksi päätettiin tuolloin Imetyksen tuki ry, Amningshjälpen rf, jotta nimi kertoisi yhdistyksen yksiselitteisen linjan imetysasioihin keskittymisestä. Nimenmuutos astui voimaan vuonna 2004.
Koulutukset ja materiaalit imetystukiäideille
Ensimmäisen kurssivihkon imetyksestä kiinnostuneille ja imetystukiäidiksi haluaville tarkoitetuille perustietokursseille teki Pia Ruohotie WHO:n imetysohjaajamateriaalin sekä ulkomaisen kirjallisuuden pohjalta. Kurssin sisältö ja 18-tuntinen kesto suunniteltiin siis vastaamaan WHO:n imetysohjaajakoulutusta. Kätilönä Ruotsissa ja Suomessa toiminut Katja Koskinen toi yhdistyksen hallituksen jäsenenä koulutuksiin korkeaa asiantuntemustaan 2000-luvun alkuvuosina. Jatkokoulutusta oli ryhmänvetäjäkurssi, joka suunniteltiin sisällöltään ja kestoltaan vastaamaan WHO:n imetysohjaajakouluttaja-kurssia. Imetystukiryhmästä tuli virallinen yhdistyksen ryhmä, kun vetäjä oli käynyt ryhmänvetäjäkurssin ja vahvistanut sitoutuvansa noudattamaan yhdistyksen eettisiä sääntöjä.
Sittemmin peruskurssin materiaalit on päivitetty useaan kertaan, kurssi on laajennettu nelipäiväiseksi ja varattu suuren kysynnän vuoksi vain imetystukiäidiksi aikoville. Ryhmänvetäjäkurssin nimi on muutettu imetystukiäitikurssiksi ja myös sen sisältöjä on päivitetty. Lisäksi yhdistys järjestää nykyään myös yhdistyksen sisäisiä kouluttajakoulutuksia ja pilotoi keväällä 2017 ensimmäistä kertaa mentor-koulutuksen, jolla koulutetaan kokeneista imetystukiäideistä vapaaehtoisia tukihenkilöiltä toisille imetystukiäideille.
Varhaisin versio tukiäideille tarkoitetusta materiaalipaketista oli ryhmänvetäjän kansio, jota kopioitiin ja sitä sai tilata postitettuna. Vuonna 2012 julkaistiin Tukiäidin/Laktivistin opas.
Toimintamuotojen laajentuminen
Vuosina 1998-1999 erään imetystukiäidin lankapuhelinnumero oli ilmoitettuna puhelinluettelossa imetystukipuhelimen numeroksi. Sitten hankittiin niin sanottu city-liittymä ja vuodesta 2001 lähtien Vauvamyönteisyys ry virallisena imetystukipuhelimena toimi normaali matkapuhelin. Nykyaikaisemmaksi aidoksi puhelinpalveluksi imetystukipuhelinta päästiin kehittämään vuosina 2005-2009, kun RAY antoi kaksi peräkkäistä projektirahoitusta imetystukipuhelimen kehittämiseen.
Yhdistyksen julkaiseman lehden ensimmäinen numero vuodelta 1998 oli nimeltään Ituja, mutta se muutettiin pian nykypäivään asti säilyneeseen muotoon Imetysuutisia. Imetysaiheisia artikkeleita ja uutisia sisältävä lehti on ilmestynyt vaihtelevalla tiheydellä, nykyään kahdesti vuodessa.
Nettisivut perustettiin yhdistykselle vuonna 2000. Vuonna 2003 Imetyksen tuen aktiivien keskuudessa huomattiin, että monikansalliset äidinmaidonkorvikkeita myyvät yhtiöt ovat varanneet joitakin suomenkielisiä imetykseen liittyviä domaineja. Imetyksen tuelle päätettiin nopeasti varata domain imetys.fi, joka tuli käyttöön vuodesta 2004 alkaen. Yhdistyksen nettisivuista kasvoi reilun 10 vuoden aikana laajin suomenkielinen kokonaisuus sisältäen muun muassa imetystietoartikkeleita, tulostettavia ojenteita, yhteystietoja ja linkkejä sekä ammattilais- että vertaistuen tietolähteisiin ja palveluihin. Vuosien varrella sivuille on tehty pariin kertaan suurempia ilmeen ja sisällön uudistuksia, viimeisin vuoden 2016 lopussa.
Internetissä tarjottavan imetyksen vertaistuen antamiseksi Maitolaituri-keskustelufoorumi perustettiin 2000-luvun alussa suosituksi nouseelle phpbb-keskustelualustalle keväällä 2005. Maitolaituri kasvoi 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa hyvin vilkkaaksi imetyksen vertaistuen kohtaamispaikaksi ja yhdistyksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän alustaksi. Maitolaiturin ylläpitoa ja hallinnointia hoidettiin pääosin vapaaehtoisvoimin. Yhdistyksen Facebook-ryhmän perustamisen jälkeen Maitolaituri on hiljentynyt eikä sen kautta anneta enää vertaistukea. Uusin verkkotuen muoto on keväällä 2017 avattu imetystuki-chat, jonne Internetissä annettava imetystuki on määrä keskittää asteittain vuoden 2017 aikana.
Rahoituspohjan kasvu ja työntekijöiden palkkaus
Yhdistyksen virallisesta perustamisesta lähtien yhdistyksen keskeinen rahoitustapa on luonnollisesti ollut jäsenmaksut. Eri imetystukiryhmät ovat saaneet pieniä paikallisia avustuksia, esimerkiksi Jyväskylän imetystukiryhmä Jyväskylän kaupungilta ja Imetyksen tuki ry Helsingin kaupungilta.
Imetyksen tuki käynnisti RAY:n tukemana imetystukipuhelimen kehitysprojektin ”Maanlaajuinen maitopiiri” v. 2005. Tähän projektiin palkattiin osa-aikainen työntekijä vuosille 2005-2006. RAY-projektirahoituksella ”Imetyksen kuumalinja” palkattiin vuodelle 2007 kaksi osa-aikaista työntekijää ja Terveyden edistämisen keskuksen projektirahoituksella ”Imetyksen tietoverkko ja tukipaketti” osa-aikaiseksi vielä kolmas työntekijä. Tässä vaiheessa vuonna 2007 yhdistykselle myös hankittiin työntekijöitä varten toimistohuone, jonka vuokrasi yhdistystä muutenkin tukenut Sexpo ry.
Vuodesta 2010 lähtien ITU on ollut RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen piirissä. Toiminta-avustuksen avulla työntekijämäärä on nostettu kahdesta nykyiseen neljään.
Viranomais- ja järjestöyhteistyö
RAY-rahoituksen piiriin pääsemisen myötä myös ITU:n yhteistyöverkostot ovat laajentuneet. Nyt 2010-luvulla tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on ollut Ensi- ja Turvakotien Liitto, jonka doulien imetyskoulutuksesta ITU on vastannut yhteistyöprojektissa ”Imetys ilman stressiä”. Paikallistasolla Mannerheimin Lastensuojeluliitto toimii yhä useammalla paikkakunnalla imetystukiryhmien kanssa yhteistyössä järjestäen esimerkiksi perhekahviloita, joissa päivystää paikalla myös ITU:n kouluttama imetystukiäiti. Yhdessä Kätilöliiton ja Terveydenhoitajaliiton kanssa ITU toteutti vuonna 2015 Lisämaitojen purkukampanjan, jossa luotiin materiaaleja lisämaidon turvallisesta vähentämisestä ammattilaiskäyttöön sekä ojenteina asiakkaille.
ITU otettiin mukaan Sosiaali- ja Terveysministeriön ensimmäisen Imetyksen edistämisohjelman laatimiseen. Yhdistys on Sosiaalialan työnantajaliiton, Naisjärjestöjen keskusliitto ry:n, Kultti ry:n, Soste Suomen sosiaali- ja terveys ry:n sekä kansainvälisten imetysjärjestöjen WABA:n, IBFAN: jäsen. Yhdistys kuuluu myös PuhEet-neuvottelukuntaan (Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta).
Vuonna 2018 Imetyksen tuki ry:n 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistiin Katri Pääkkö-Matilaisen kirjoittama historiikki Imetyksen tuen historiasta.