Erotilanteessa ja sen jälkeen imetyksen jatkaminen on yleensä perusteltua. Vauva-aikana imetyksen jatkumisen turvaaminen tuo lapselle merkittäviä, aikuisikään asti kestäviä terveyshyötyjä. Vauvaa vanhemman lapsen imetys suojaa edelleen mm. infektioilta.
Imetys tuo turvaa muutostilanteessa
Imetystä ei suositella lopetettavaksi elämäntilanteessa, johon liittyy muutoksia tai kuormitusta lapsen elämässä, ellei se sitten ole välttämätöntä esimerkiksi terveydellisten syiden takia. Imetyksen nopea päättäminen voi myös vaikuttaa imettävän vanhemman terveyteen rintatulehdusriskin vuoksi. Rintatulehdus voi vakavimmillaan vaatia sairaalahoitoa.
Malttia aikuisilta ja ammattilaisilta
Imetys ei saisi koskaan toimia erotilanteessa lyömäaseena kumpaankaan suuntaan. Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että kumpikin vanhempi puhuu lapselle imetyksestä ikätasoisesti ja turvallisesti: ei esimerkiksi painosta imetyksen lopettamiseen, jos sen on tarkoitus vielä jatkua.
On myös tärkeää, että perheen kanssa työskentelevät ammattilaiset antavat imetyksestä perheelle vain asianmukaista, tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa ja ohjausta.
Imetyssuositukset ja terveystekijät
Suomessa suositellaan täysimetystä, eli pelkän rintamaidon antamista vauvalle kuuden kuukauden ikään saakka ja sen jälkeen imetyksen jatkamista kiinteän ruuan ohella vuoden ikään tai pidempään. Lapsella täytyy olla kiinteiden ruokien aloittamisen riittävät valmiudet.
Kiinteiden ruokien syöminen on lapselle uusi asia ja sen oppiminen vaatii harjoittelua. Maito on vauvan ruokavaliossa tärkeässä ravitsemuksellisessa roolissa koko ensimmäisen elinvuoden ajan ja myös sen jälkeen mm. rintamaidon sisältämien vasta-aineiden takia. Tämän vuoksi päivähoito suositellaan nykyisin aloitettavaksi imetyksen suojissa, jos lasta imetetään kun hän aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa.
Imetyksen terveyshyödyt lapselle:
- Vähentää sairaalahoitoa vaativia hengitystie- ja suolistoinfektioita
- Suojaa 1- ja 2-tyypin diabetekselta
- Suojaa allergioilta ja astmalta
- Suojaa lapsuusiän leukemialta
- Vähentää suun purentavirheitä
- Parantaa kognitiivisia taitoja
- Suojaa ylipainolta
Imetyksen terveysvaikutukset eivät rajoitu vain lapsuusikään vaan ulottuvat aikuisuuteen saakka. Imetys vähentää myös imettävän vanhemman riskiä sairastua rinta- ja gynekologisiin syöpiin sekä 2-tyypin diabetekseen.
Kaksi kotia, imetys jatkuu
Lapsi oppii hiljalleen kummankin kodin tapoihin. Vaikka imetys olisi toisen vanhemman luona osa iltarauhoittumisen rutiineja, hänelle ei aiheudu haittaa siitä, että toinen vanhempi nukuttaa hänet eri tavalla.
Lähempänä vuoden ikää lapsi pärjää ilman maitoakin joitain tunteja päivässä. Jos imetykseen tulee pidempi tauko, päivittäisestä maidonsaannista on tärkeää huolehtia vanhempien yhdessä sopimalla tavalla. Imetys voi hyvin jatkua, vaikka imettävä vanhempi ei olisi koko ajan läsnä ja imetykseen tulisi taukoja. Erossaolon aikana maidontuotannosta ja rintojen terveydestä on hyvä huolehtia pumppaamalla, jos tarve niin vaatii.
Pitkä imetys
Lapsen vieroittumisikä on maailmanlaajuisesti tarkastellen 2-7 vuotta. Taapero- ja leikki-ikäisten lasten imetys on Suomessakin jälleen yleistynyt myönteisemmän asenneilmapiirin ja terveydenhuollon imetysohjauksen kehittymisen myötä.
Pidempikestoinen imetys ei ole riski lapsen kehitykselle tai hänen vuorovaikutussuhteilleen kummankaan vanhemman kanssa tai kodin ulkopuolella. Imetys ei ole olennainen tekijä lapsen kyvyssä sopeutua uusiin tilanteisiin, vaan siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten temperamentti.
