Kun perheessä tehdään imetykseen liittyviä suunnitelmia, tulee pohdittavaksi sekin, onko tavoitteena täysimetys vai osittaisimetys. Täysimetetty vauva saa ainoastaan rintamaitoa, osittaisimetetty vauva taas saa rintamaidon lisäksi äidinmaidonkorviketta. Kaikki vauvat ovat osittaisimetettyjä, kun kiinteät ruoat tulevat mukaan ruokavalioon. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään, mutta myös osittaisimetyksestä on vauvalle valtavasti hyötyä, jos täysimetys ei ole mahdollista tai perheen toiveissa. Lue lisää imetyksen hyödyistä täältä.
Osittaisimetys vaatii erilaista suunnittelua onnistuakseen kuin täysimetys. On tavallista, että sekä rinnasta että pullosta maitoa saava vauva alkaa suosia toista tapaa ja kieltäytyä toisesta. Tuttipullo saattaa myös hankaloittaa vastasyntyneen vauvan tarttumista rintaan, koska pulloa imiessä imuote on ihan erilainen. Ilmiölle on kuvaava nimi, nännihämmennys.
Osittaisimetyksen haasteet on kuitenkin mahdollista ennakoida ja välttää. Pullon sijasta korvikkeen voi antaa vauvalle imetysapulaitteella, jolloin vauva saa äidinmaidonkorviketta samaan aikaan, kun hän imee rinnalla. Jos taas vauva syö pullosta, vauvantahtinen pulloruokintatekniikka on helppo tapa vähentää imetyksen ja pulloruokinnan erilaisuutta. Vauvantahtinen pulloruokinta myös tukee vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Osittaisimetettylle vauvalle voi antaa pienen määrän äidinmaidonkorviketta juuri ennen imetystä, jolloin vauva saa palkitsevan kylläisyydentunteen hetken päästä rintaa imiessään. Jos äidinmaidonkorvikkeen antaa aina imetyksen jälkeen, vauva voi alkaa uskoa, että nälkä lähtee paremmin pullolla. On myös mahdollista, että vauva saa osalla aterioista maidon pullosta, osalla rinnasta. Tälloin kannattaa välttää liian suuria kerta-annoksia. Rinnasta vauva syö usein, mutta melko pieniä määriä kerrallaan. Osittaisimetetyn vauvan pulloruokinnassa on hyvä noudatella samaa linjaa, että vauva pysyy motivoituneena myös rinnan imemiseen. Osittaisimetyksestä löydät lisää tietoa täältä.
Julkaistu 29.4.2020