Sateenkaariperheiden imetystoiveet ja -kokemukset Suomessa

StockPlanets / iStock

Sateenkaariperheet ry kartoitti alkuvuodesta 2020 suomalaisten sateenkaariperheiden ajatuksia ja kokemuksia imetykseen liittyen. Kyselyyn vastasi 365 henkilöä.

Vastaajista 3,6% oli kokemusta siitä, että vauvaa oli imettänyt joku muu kuin synnyttänyt vanhempi. Usein kyseessä olivat naisparin perheet, joissa lapset olivat syntyneet puolisoille vuorotellen, kohtalaisen pienellä ikäerolla.


”Imetin vauvaa, jonka puolisoni synnytti, en niinkään ravinnon takia, vaan saadakseni vauvan rauhoittumaan ja luodakseni läheisempää suhdetta häneen. Olen synnyttänyt aiemmin, joten imetys oli jo tuttua, mutta maitoa ei enää juurikaan tullut. Jos maitoa olisi tullut enemmän, olisin imettänyt enemmän myös ruokkiakseni vauvaa, joten tuossa vaiheessa tieto siitä, miten maidontuloa voi lisätä, olisi ollut hyödyksi.”

”Lapset ovat  syntyneet pienellä ikäerolla ja molemmat vanhemmat (äiti ja mamma) ovat voineet imettää molempia lapsia”


Parilla vastaajalla oli kokemusta myös maidonerityksen käynnistämisestä. Prosessista oli hankittu itse tietoa ja käytössä oli pumpulla stimuloinnin lisäksi lääke- tai luontaisvalmisteita.


”Minä synnytin lapsen ja me molemmat puolisoni kanssa  imetimme. Hän otti asiasta itse selvää, tietoa oli aika vaikeaa saada. Hän käytti itse tilaamiaan yrttivalmisteita imetyksen käynnistämiseen.
Asiaan oli hyvin vaikeaa saada asiantuntevaa tukea tai riittävää keskusteluapua yhtä neuvolan imetysneuvojalla käyntiä lukuun ottamatta. Olisin itse tarvinnut emotionaalista tukea ja infoa asiaan.”

”Yritin imettää esikoistamme sosiaalisena äitinä. Sain hankittua maidontuotantoa lisäävän lääkityksen, mutta se jouduttiin lopettamaan sivuvaikutusten vuoksi. Mekaaninen stimulointi ei saanut aikaiseksi kuin tipottaista maidontuotantoa, mutta osallistuin lapsen imetykseen imetysapulaitteen ja puolison pumppaaman maidon avulla. Lapsi oli mielellään rinnalla myös ilman laitetta, vaikka nälkää en voinutkaan tyydyttää.”


Kiinnostusta imetysaiheeseen oli huomattavasti useammalla kuin kokemuksia. Vastaajista yli viidesosa toivoi saavansa tietoa sateenkaariperheen imetysmahdollisuuksista ja 15% vastaajista oli kiinnostusta siihen, että perheen vauvaa voisi imettää myös ei-synnyttänyt vanhempi.

Kyselyn vastauksissa toistuu kokemus, että tietoa ja tukea sateenkaariperheiden imetysvalintoihin on vaikea saada terveydenhuollosta. Vastaajat kertovat jääneensä pitkälti oman tiedonhaun varaan. Vain yksi vastaaja kertoo saaneensa lääkityksen maidonerityksen käynnistämisen tueksi. Heikosta tuesta huolimatta joukossa on paljon onnistumistarinoita. Vastausten perusteella yhteisimetys koetaan positiiviseksi asiaksi vauvaperheen arjessa, sellaiseksi, jota halutaan jatkaa tulevienkin lasten kohdalla.


”Sosiaalinen äiti sai sairaalassa perhepedissä lapsen myös rinnoilleen ja eritti maitoa muutaman tipan, mutta imetystä ei käytännön syistä edes pyritty jatkamaan. Lisätieto aiheesta olisi kuitenkin ollut tarpeen, mikäli esimerkiksi biologisella äidillä ei olisi imetys onnistunut”

”Ensimmäiseksi synnyttänyt vaimoni jatkoi imetystä yli toisen lapsen syntymän (jonka minä synnytin) ja imetti toista lasta ajoittain vauva-aikana. Nyt olen itse jatkanut imettämistä, jotta voin imettää kolmatta lastamme, jonka vaimoni vuorostaan synnyttää. Mitään tukea ei ole siten tarvittu.”

 

Lähteet:
Sateenkaariperheet ry 2020: Jäsenkysely

 

Julkaistu 29.4.2020