Maidonerityksen käynnistäminen

Maidonerityksen voi käynnistää myös vanhempi, joka ei itse synnytä lasta. Tavallisimpia tilanteita ovat naisparin yhteisimetys ja adoptiolapsen imetys. Maidonerityksen käynnistämisen prosessi on periaatteessa yksinkertainen mutta edellyttää suunnittelua ja motivaatiota. Aiheeseen kannattaa perehtyä huolellisesti etukäteen ja aloittaa lypsäminen hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää.

Maidonerityksen käynnistäminen on useita viikkoa kestävä prosessi, jossa rintoja stimuloidaan rintapumpulla lypsämällä kasvattamaan maitorauhaskudosta ja erittämään maitoa. Toiset tarvitsevat maidonerityksen käynnistämisen tueksi lisäksi hormoni- ja/tai lääkehoitoa. Maidonerityksen käynnistäminen on yleensä helpompaa, jos on aiemmin ollut raskaana tai imettänyt.

Etukäteen on hyvä tarkentaa myös omaa toivetta tulevasta imetyksestä, koska se vaikuttaa valmistautumiseen. Täysimetykseen vaadittavan maitomäärän saavuttaminen ilman raskautta ja synnytystä on epävarmempaa ja vaatii isomman työn kuin pienemmän maitomäärän tavoittelu. Jos toiveena on että maidonerityksen käynnistävä imettää vauvaa pari kertaa päivässä tai tarjoaa vauvalle lähinnä huvi- tai lohtuimemistä, pienempikin maitomäärä riittää.

Rintapumpulla lypsäminen maidonerityksen käynnistämiseksi

Rintojen stimulointi pumpulla maidonerityksen käynnistämiseksi vaatii aikaa ja sitoutumista.
Rintoja lypsetään päiväsaikaan 2-3 tunnin välein ja 1-2 kertaa myös yön aikana. Yhteensä lypsykertoja tarvitaan vuorokauteen  8 – 12 eli yhtä monta kuin täysimetetty vauva tarvitsee. Yhteen lypsykertaan voi käyttää 20 – 30 minuuttia.

Ajan säästämiseksi ja rintojen saaman stimulaation maksimoimiseksi sähkökäyttöinen tuplapumppu, jolla voi lypsää molemmat rinnat yhtä aikaa, voi olla fiksu valinta. Tehokkaita, sairaalatasoisia pumppuja on mahdollista myös vuokrata. Jos tavoitteena ei ole täysimetykseen tarvittava maitomäärä, pelkkä lypsäminen ilman lääkkeellisiä tukihoitoja voi mainiosti riittää tavoitteen saavuttamiseen.

Lisävinkkejä sujuvaan lypsämiseen löydät täältä.

Maidonerityksen käynnistämisen lääkkeellinen tukeminen

Rintojen lypsäminen eli kysynnän luominen on maidonerityksen aloittamisessa kaikkein oleellisinta. Prosessiin on erilaisia ohjeita, joissa hyödynnetään yleensä myös hormoni- ja/tai lääkevalmisteita. Hormonivalmisteista tarkoitukseen käytetään yhdistelmäehkäisypillereitä. Varsinaisia maidonerityslääkkeitä ei ole olemassa, vaan käytössä on muutamia sellaisia valmisteita, joiden sivuvaikutuksena on havaittu maidoneritystä. Lääkevalmisteiden teho on epävarma ja ongelmana voivat olla muut sivuvaikutukset.

Suomalaisessa terveydenhuollossa on toistaiseksi vain vähän kokemuksia maidonerityksen käynnistämisestä, minkä vuoksi lääkehoitoa maidonerityksen tueksi toivovan on hyödyllistä olla itse perehtynyt aiheeseen hakeutuessaan asiakkaaksi imetystoiveineen. Erilaisiin vaihtoehtoihin voi perehtyä lähinnä englanninkielisillä tietosivustoilla, esimerkiksi Canadian Breastfeeding Association on koonnut sivustolleen Pohjois-Amerikassa käytettyjä ohjeita maidonerityksen käynnistämiseen

Mitä kehossa tapahtuu, kun maidoneritys käynnistetään?

Kun säännöllinen lypsäminen on aloitettu, alkaa tapahtua maitorauhaskudoksen kasvua. Maitorauhaskudoksen kasvu voi tuntua esimerkiksi aristuksena tai painontunteena. Rinnan ulkonäössä voi tapahtua muutoksia: kasvua, verisuonituksen lisääntymistä ja nännipihassa olevien pienten pahkuroiden, Montgomeryn rauhasten, suurenemista. Rinnasta tai Montgomeryn rauhasista voi tihkua nestettä lypsäessä jo ennen, kuin maidoneritys käynnistyy.

On yksilöllistä, miten nopeasti lypsäminen alkaa tuottaa saaliiksi maitoa. Useimmiten maitorauhaskudoksen valmisteluun kuluu kuitenkin useampi viikko – ihan kuten raskausaikanakin.

Onko maito erilaista, jos maidoneritys on käynnistetty?

Käynnistetyssä maidonerityksessä maito ei poikkea raskauden jälkeen käynnistyneen imetyksen aikaisesta maidosta muuten kuin siten, että rinta ei eritä kolostrumia eli ensimaitoa, vaan maito on heti ns. kypsää maitoa. Kypsäksi maidoksi kutsutaan sitä maitoa, jota rinnat erittävät sen jälkeen, kun ”maito nousee” synnytyksen jälkeen. Maitoon ei erity synteettisiä hormoneja, vaikka niitä olisi maidonerityksen tueksi käytetty.

Käynnistetty maidoneritys vauvan syntymän jälkeen

Kun vauva syntyy tai adoptiolapsi saapuu perheeseen, lypsämisen rinnalle tulevat ihanat, odotetut imetystreenit.  Teidän perheen toiveisiin sopivaa lisätietoa siitä, miten maidonerityksen käynnistämisestä jatketaan imetykseen tai yhteisimetykseen löydät Erilaisia imetysvalintoja sateenkaariperheessa -tietopaketistaemme. 
Onnea matkaan!

 

Lähteet:

Boniata, Kelly 2018: Relactation and adoptive breastfeeding – the basics.

Canadian Breastfeeding Foundation 2002: Breastfeeding your adopted or surro baby.

Estradiol use while breastfeeding. Medically reviewed by drugs.com. 2020.

Griggs Kellie M, Waddill Colette B, Bice April & Natalie Ward 2021: Care During Pregnancy, Childbirth, Postpartum and Human Milk Feeding for Individuals Who Identify as LGBTO+

La Leche League International: Breastfeeding without giving birth.

Wambach, Karen & Spencer Becky 2019: Breastfeeding and Human Lactation. Sixth Edition.
WHO 1998: Relactation. Review of experience and recommendations for practice.

 

Päivitetty 26.4.2024