Odotusaikana rinnat valmistautuvat imetykseen ja vauvan syntymän jälkeen synnyttäneen vanhemman maidoneritys käynnistyy hormonien ansiosta. Maidoneritys on kuitenkin mahdollista myös ilman raskautta ja synnytystä. Tällöin puhutaan maidonerityksen käynnistämisesta eli indusoidusta laktaatiosta, jos henkilö ei ole aiemmin imettänyt tai relaktaatiosta eli maidonerityksen uudelleen käynnistämisestä.
Maidoneritys on mahdollista sukupuolesta riippumatta
Ennen murrosikää kaikilla lapsilla on samanlaiset rinnanalut, joissa on myös rintarauhaskudosta. Murrosiässä hormonaaliset muutokset saavat toisten rinnat kehittymään naistyyppisiksi rinnoiksi, jolloin rintarauhaskudos kasvaa. Raskaus saa rintarauhaskudoksen määrän kasvamaan merkittävästi ja oikeanlainen hormonialtistus saa rauhaskudoksen erittämään maitoa. Koska kyse on hormoneista, raskauden ja synnytyksen läpikäyminen eivät ole välttämättömiä maidonerityksen käynnistämiseksi. Kehon hormonaalinen tasapaino on mahdollista muuttaa myös keinotekoisesti rintarauhaskudosta stimuloivaksi.
Yksilötasolla rakenteelliset ja hormonaaliset ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä maidonerityksen käynnistäminen ja ylläpitäminen vaatii. Helpointa se on juuri synnyttäneelle. Istukan irtoaminen vauvan synnyttyä muuttaa hormonierityksen automaattisesti. Myös aiemmin imettäneellä maidoneritys yleensä käynnistyy mukavasti, jos rintoja stimuloidaan rintapumpulla lypsämällä. Synnyttämättömällä ja sellaisella, joka ei ole koskaan imettänyt, maidonerityksen käynnistäminen vaatii lypsämisen lisäksi usein lääkehoitoa.
Lähteet:
Wambach, Karen & Spencer Becky 2019: Breastfeeding and Human Lactation. Sixth Edition.
Wilson-Clay, Barbara: Induced Lactation.
Julkaistu 29.4.2020
