Yhteisimetys tarkoittaa sitä, että vauvaa imettää enemmän kuin yksi vanhempi. Ehkä tavallisinta yhteisimetys on perheissä, joissa toinen vanhempi on synnyttänyt edellisen lapsen ja imettää isosisarusta edelleen uuden vauvan syntyessä. Tällöin hän voi halutessaan alkaa imettää vauvaa ilman erityistä valmistautumista. Jos taas perheessä suunnitellaan, että imetykseen osallistuu aiemmin synnyttämätön vanhempi, hänen on käynnistettävä maidoneritys vauvaa varten. Lue lisää maidonerityksen käynnistämisestä täältä.
Yhteisimetys vaatii ainakin alkuun suunnittelua, mutta monessa perheessä se on koettu upeaksi tavaksi jakaa vanhemmuutta ja kokea yhdessä vauva- ja pikkulapsiaikaa. Yhteisimettävien vanhempien autenttisia kokemuksia voit lukea esimerkiksi tämän artikkelin lähteistä löytyvästä tutkimuksesta.
Imetyskertoja ei voi jakaa tasan heti vauvan synnyttyä, koska vaikka maidonerityksen käynnistäneellä tai valmiiksi imettävällä vanhemmalla maidoneritys on jo hyvin vauhdissa, on se juuri synnyttäneellä vasta alkamassa. Jotta myös synnyttäneen vanhemman imetys lähtee käyntiin, on tärkeää, että hän saa imettää vauvaa lapsentahtisesti vähintään 8 kertaa vuorokaudessa. Maidonerityksen käynnistänyt vanhempi jatkaa pumppausrutiinejaan ja hänen maitoaan voi antaa vauvalle, jos tällä on lisämaidon tarvetta. Vauvan voi antaa imeä myös ei-synnyttäneen rinnalla satunnaisesti ensimmäisten päivien aikana. Synnyttänyt vanhempi voi siinä tapauksessa ylläpitää vauvantahtisen imetyksen rytmiä lypsämällä rinnat käsin tai pumpulla.
Vanhemmat voivat kernaasti pitää vastasyntynyttä mahdollisimman paljon ihokontaktissa. Ihokontaktista on hyötyä myös silloin, kun vauva totuttelee imemään ei-synnyttäneen vanhemman rinnalla. Vauva voi alkuun ihmetellä ja kieltäytyä imemästä. Se voi tuntua kurjalta ja turhauttavalta mutta oikealla tuella alkuhankaluudet ovat usein voitettavissa.
Synnyttäneen vanhemman maitomäärä lisääntyy eniten ensimmäisten kahden viikon aikana, jonka jälkeen perheessä voidaan ihan kunnolla ryhtyä hakemaan rytmiä yhteisimetykselle. Toimiva työnjako yhteisimetyksessä löytyy hakemalla ja siihen vaikuttavat arjen raamit. Jos synnyttänyt vanhempi on aikeissa palata töihin tai opintoihinsa pian, imetyksen päävastuu voi olla kätevää jättää ei-synnyttäneelle. Jos taas maidonerityksen käynnistänyt on vähemmän kotona vauvan kanssa, on hyvä miettiä hänelle omat vakioimetyskerrat, jotta maidoneritys pysyy käynnissä, eikä vaivannäkö mene hukkaan. Jos imetyskerrat jäävät toisella vähiin, voi halutessaan miettiä, mahtuisiko päivään lypsykerta tai pari.
Jos perheeseen odotetaan monikkovauvoja ja suunnitelmana on, että molemmat imettävät ja hoitavat vauvoja yhdessä päätoimisesti, voi olla arjen sujumisen näkökulmasta kätevää aloittaa imetyskertojen jakaminen jo aiemmin. Silti täytyy varmistaa, että synnyttäneen osapuolen maidoneritys saa varmasti tarpeeksi tilausta, jotta maitomäärä lisääntyy riittävästi. Tarvittaessa myös synnyttänyt vanhempi voi lypsää maitoa maitomäärän kasvattamiseksi.
Lähteet:
Griggs Kellie M, Waddill Colette B, Bice April & Natalie Ward 2021: Care During Pregnancy, Childbirth, Postpartum and Human Milk Feeding for Individuals Who Identify as LGBTO+.
Moon Jasper 2012: Two-Parent Co-Nursing in Queer Families.
Juntereal Nina A & Spatz Diane L 2019: Breastfeeding experiences of same-sex mothers.
Wilson Erica, Tigchelaar Perrin Maryanne, Fogleman April & Chetwynd Ellen 2015: The Intracacies of Induced lactation for Same-Sex Mothers of an Adopted Child.
Päivitetty 5.6.2024
