Transsukupuolisuus itsessään ei ole este tai haaste imetykselle tai maidonerityksen käynnistämiselle, mutta mahdolliset hormonihoidot ja rintakirurgia voivat mutkistaa imetystoiveiden toteutumista. Yksilöllinen, asiantunteva imetysohjaus auttaa eteenpäin kohti omannäköistä imetystä. Surullinen tosiasia on, että transsukupuolisten ihmisten imetys on Suomessa hyvin vieras asia, ja voi olla vaikea löytää terveydenhuollosta tukea perheen toiveille. Onneksi on myös niitä ammattilaisia, joille sateenkaariperheiden imetyksen edistäminen on sydämen asia.
Transsukupuolisuudesta ja imetyksestä on tähän mennessä karttunut tietoa rajatusti, mutta kokemusasiantuntijoiden ansiosta aiheesta tehdään koko ajan uutta tutkimusta. Aihepiirin pioneerina voi pitää kanadalaista Trevor MacDonaldia, joka on paitsi terveystutkija, myös transmies, “imettävä iskä” ja koulutettu imetyksen vertaistukija. MacDonald on rikastuttanut englanninkielistä imetyssanastoa alkamalla käyttää ’breastfeeding’ sanan rinnalla termiä ’chestfeeding’ (breast = naistyyppinen rinta, chest = rintakehä).
Transmaskuliinisen vanhemman imetys
Transmaskuliinisen vanhemman imetyksen suunnittelussa otetaan huomioon kokonaisuus. Jos käytössä ei ole testosteronihoitoa eikä rintakehäkirurgisia toimenpiteitä ei ole tehty, imetyksen näkökulmasta erityistä huomioitavaa ei ole. Jos käytössä on testosteronihoito, imetystoive tarkoittaa hormonihoidon tauottamista, kunnes imetys päättyy. Transmiesten imetystoiveita ja kokemuksia kartoittaneessa pienen aineiston tutkimuksessa havaittiin, että testosteronihoidon lopettamisen vaikutus maskuliinisiin ulkonäköpiirteisiin on yksilöllinen. Osalla piirteet feminiinistyivät selvästi, osalla esimerkiksi karvoitus ja ääni pysyivät ennallaan.
Rintarauhaskudoksen lisääntyminen raskauden tai maidonerityksen käynnistämisen seurauksena saa rinnat kasvamaan kokoa, myös siinä tapauksessa, että rintakehää on kirurgisesti maskuliinisoitu. Kehon muuttumiseen on tärkeää varautua.
Imetystoive on yleensä pienimmän vaivannäön takana niillä transmiehillä, joille ei ole tehty rintakirurgisia operaatioita. Rintakirurgia ei kuitenkaan välttämättä ole esteenä imetykselle. Leikkauksessa käytetty tekniikka vaikuttaa siihen, millaisia haasteita imetykseen voi tulla. Jos nänni on irroitettu siirtämistä varten, on luultavaa, että sen yhteys rintarauhaskudokseen on katkennut. Tällöin jäljellä oleva rauhaskudos voi erittää maitoa, mutta se ei välttämättä pääse ulos rinnasta. Jos taas nännin siirto on tehty irroittamatta sitä allaolevasta kudoksesta, toiminnallista poikkeavuutta ei välttämättä ole. Maitomäärää ei voi ennustaa rintarauhaskudoksen määrän perusteella, koska keholla on uskomaton kyky mukautua. Myös rintakirurgisen operaation läpikäyneet transmiehet voivat yltää reiluihin maitomääriin. Osalla maitomäärä taas voi jäädä yrityksestä huolimatta vähäiseksi. Vauvalle kuitenkin pienikin määrä oman vanhemman maitoa on arvokasta.
Rintakehän kirurgisen muokkauksen jälkeen vauvan voi olla aluksi haastavaa saada hyvää imuotetta. Vauvan imuoteharjoituksia voi tukea esimerkiksi litistämällä nänniä ja ympäröivää kudosta ns. hampurilaisotteella. Imetysasennoista toimivimpia voivat olla sellaiset, joissa vanhempi on hieman etukenossa. Jos vauva tarvitsee imetyksen lisäksi lisämaitoa, myös sen voi tarjota samalla, kun vauva imee rinnalla käyttämällä imetysapulaitetta.
Transfeminiinisen vanhemman imetys
Transnaisten imetyksestä on toistaiseksi valitettavan vähän tietoa. Niukan tutkimustiedon vuoksi voi olla haastavaa löytää Suomesta lääkäriä, joka uskoisi transfeminiisen vanhemman imetyksen olevan edes mahdollista, saati ryhtyisi säätämään hormonihoitoa maidonerityksen käynnistämistä tukevaksi. Muutamat transnaiset ovat kuitenkin jakaneet imetyskokemuksiaan ja rohkaisseet niillä monia. Lisäksi transnaisen imetyksestä on olemassa ainakin kaksi lääketieteellistä tapaustutkimusta.
Transnainen voi käynnistää maidonerityksen metodilla, jossa yhdistetään rintojen stimulointi lypsämällä sekä yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttö. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä maidoneritystä lisäävän tukilääkityksen. Kyseessä on aivan sama prosessi kuin maidonerityksen käynnistämisessä muissakin tilanteissa, erona on vain se, että jos käytössä on jo jatkuva hormonihoito, imetyksen käynnistämiseen tarvittava hormonilääkitys on suunniteltava kokonaisuus huomioiden. Tämän artikkelin lähteinä käytetyistä tapaustutkimuksista löytyy tarkempaa tietoa lääkehoidon toteutuksesta.
Transnaisilla maitomäärä jää todennäköisesti pienemmäksi kuin täysimetykseen tarvitaan. On kuitenkin tapauksia, joissa oman maidon määrä on kattanut lähes koko vauvan maidontarpeen. Myös transnaisilla mahdollinen rintakirurgia voi vaikuttaa imetykseen. Rintaimplanttien asettamisessa käytetystä leikkaustekniikasta riippuu, millaisia haasteita voi olla odotettavissa. Mahdollisia pulmia voivat ennustaa nännin irrottaminen siirrettäessä, hermojen vioittuminen, implantin aiheuttama rintarauhaskudokseen kohdistuva paine sekä arpikudos.
Sukupuolittunut imetyssanasto
Transmiesten imetystoiveita- ja kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, että kukaan osallistujista ei imetyksestä puhuttaessa halunnut puhua rinnoista (breasts) vaan rintakehästä (chest). Suomen kielessä imetykseen liittyvä sanasto ei ole aivan yhtä sukupuolittunutta, koska sana rinta tarkoittaa sekä naistyyppistä rintaa että rintakehää. Myöskään sana imetys ei viittaa ruumiinosaan, kuten englanninkielinen vastine breastfeeding. Sen sijaan esimerkiksi äidinmaidosta puhuminen voi tuntua epämukavalta imettävästä vanhemmasta, joka ei nimitä itseään äidiksi.
On tärkeää, että sateenkaariperheet saavat itse valita itselleen sopivan vanhemmuuden ja imetyksen sanaston. Jotta omien imetystoiveiden sanoittaminen ja imetysohjaus olisi toimivaa, kannattaa miettiä, mitkä sanat tuntuvat omaan suuhun sopivilta ja pyytää toisiakin käyttämään niitä. Myös terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä kysyä perheeltä millaisia sanoja he toivovat käytettävän.
Lähteet:
Estradiol use while breastfeeding. Medically reviewed by drugs.com. 2020.
MacDonald Trevor 2019: Lactation Care for Transgender and Non-Binary Patients: Empowering Clients and Avoiding Aversives.
MacDonald, Trevor 2018: Transgender parents and chest/breastfeeding.
MacDonald,Trevor; Noel-Weiss, Joy; West, Diana etc. 2016: Transmasculine individuals’ experiences with lactation, chestfeeding, and gender identity: a qualitative study
Reisman,Tamar & Goldstein, Zil 2018: Case Report: Induced Lactation in a Transgender Woman
Trautner Emily, McCool-Myers Megan & Braden Joyner Andrea 2020: Knowledge and practice of induction of lactation in trans women among professionals working in trans health.
Wamboldt, Rachel, Shuster Shirley & Sidhu Bikrampal s 2021: Lactation Induction in a Transgender Woman Wanting to Breastfeed: Case Report
Päivitetty 5.6.2024