Pieni vauva on vasta sopeutumassa elämään kohdun ulkopuolella. Hän tarvitsee paljon vanhemman läheisyyden lämpöä ja tuttua tuoksua, jotta hän voi tottua maailmaan omassa tahdissaan. Vauvan mielestä rinnalla ja vanhemman iholla on kaikkein ihaninta olla.
Vauvan tärkein tehtävä ensiviikkoina on syödä, kasvaa ja saada rintojen maitokoneisto käyntiin. Hän lepää jaksaakseen taas syödä vähän lisää.
Kun pidät vauvaa paljon lähelläsi, alat huomaamaan oman vauvasi nälän hennot ensimerkit. Tutustut myös vauvasi tapaan viestiä sinulle olostaan ja tarpeistaan.
Miten usein vauva syö?
Vauva tarvitsee ensiviikkoina ruokaa monta kertaa vuorokaudessa. Imetyskertoja olisi hyvä olla ainakin 10-12, joista vähintään 1-2 yöaikaan. Moni vauva syö pitkiäkin aikoja kerrallaan, mikä on täysin normaalia.
Tiheillä imetyksillä on tärkeä tarkoitus: rinnat alkavat tuottaa yhä enemmän maitoa vauvan tarpeisiin. Mitä tiheämmin ja mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä enemmän maitokoneisto tuottaa sitä rintoihin.
Etenkin ensimmäiset kuusi viikkoa ovat tiheän rinnallaolon aikaa, jolloin rintojen maidoneritys käynnistyy ja maidon määrä kasvaa, kun syötät vauvaa riittävän usein. On hyvä tarkkailla, että vauva nielee maitoa ja imu tuntuu napakalta, koska silloin imetys on tehokasta ja auttaa vauvaa kasvamaan.
Ensiviikkojen pitkistä imetyshetkistä kannattaa tehdä itselleen mahdollisimman mukavia. Jos perheessänne on isompia sisaruksia ja arki pyöritettävänä, pyydä kotiin apua ensipäivien ajaksi, jos mahdollista.
Ensiviikkojen selviytymisvinkit
- Pakastin ja jääkaappi kannattaa täyttää jo valmiiksi ruuilla, jotka voit valmistaa nopeasti lämmittämällä ja syödä yhdellä kädellä. Toisella käsivarrella on usein vauva. Imetys lisää energiantarvetta noin 500 kcal vuorokaudessa.
- Moni imettävä vanhempi himoitsee herkkuja. Niistä voi olla silloin tällöin hyötyäkin, sillä hiilihydraattien syöminen tuntuu saavan monella maitohanat auki.
- Imetys janottaa. Varaa vettä tai muuta juomista aina käden ulottuville. Jos imetät makuuasennossa, pilli juomalasissa tai pillijuomapullo helpottavat juomista paljon!
- Oman imetyspesän voi luoda sängylle tai leveän sohvan nurkkaan. Sohvaa voi halutessaan suojata vauvan pukluilta. Tyynyt ovat hyvä apu mukavan asennon saamiseksi.
- Moni imettävä vanhempi pitää imetyspaikan lähellä koria, jossa voi olla pientä välipalaa, vesipullo, vauvan harsoja sekä laturit ja kaukosäädin. Ensiviikkojen imetyshetket kestävät välillä pitkäänkin kerrallaan, mutta kun kaikki tarvittava on käden ulottuvilla, ajan saa kulumaan mukavasti.
- Perheessä, jossa on isompia sisaruksia, imetyskorin voi tehdä myös lapsille. Sen voi nostaa esiin imetyshetkien ajaksi, jolloin korin kirjat, pelit ja puuhat jaksavat kiinnostaa ainakin osan aikaa.
- Lepää ja torku, kun vauvakin nukkuu. Hänellä ei yleensä vielä ole selkeää vuorokausirytmiä. Unen syklit ovat lyhyempiä kuin aikuisella ja hän heräilee kesken unienkin syömään.
- Käy suihkussa ja syö, kun vauva nukahtaa hetkeksi tai joku toinen sylittää häntä. Vauvoilla on uskomaton kyky huomata, milloin vanhempi suunnittelee käyntiä jääkaapilla. Moni vauva havahtuu pian jouduttuaan ihon lämmöstä muualle nukkumaan.
- Nautinnollisen pitkiä omia hetkiä ei ensiviikkoina voi ehkä viettää. Ne ovat onneksi mahdollisia taas myöhemmin. Elämään tulee uusi rytmejä noin 2-3 kuukauden kohdalla.
Miksi pieni vauva syö niin monta kertaa päivässä?
Eri nisäkkäät imettävät ja hoitavat poikasiaan luontaisesti eri tavoin. Ihminen tyypillisesti kantaa poikastaan ja imettää tiheästi. Kaniemon poikaset viettävät päivänsä keskenään pesässä, jossa emo käy syöttämässä niitä pari kertaa vuorokaudessa. Ihmisnisäkkään poikanen taas tarvitsee jatkuvaa fyysistä läheisyyttä ja tiheitä imetyksiä kasvaakseen ja kehittyäkseen.
Vaikka nykymaailmassa emme usein ajattele käyttäytyvämme nisäkkään lailla, lapsen syntymään ja imetykseen liittyy ihmisellä runsaasti vaistomaista toimintaa ja reagointia. Vauva taitoineen ja vaistoineen on tästä hyvä esimerkki, hän toimii kuten ihmisvauvat ovat aina toimineet. Ihokontaktissa rintakehän päällä makoillessa hän lähtee vaistomaisesti hakeutumaan rinnalle. Myös vanhemman herkistyminen vauvan tarpeille, valppaus havainnoida vauvan viestejä ja uudenlaiset reaktiot tuttujakin asioita kohtaan ovat meihin koodattua käytöstä.
Jos omat tuntemukset ennen ja jälkeen vauvan syntymän hämmästyttävät sinua tai läheisiäsi, ei hätää. Elät aivan erityistä aikaa ja mielesi valmistautuu uuteen tehtävään, vanhemmuuteen. Tunteiden aallokko tasaantuu aivan varmasti.
Miten imetys muuttuu kun vauva kasvaa?
2-3 kk
Tiheän imetyksen alkuvaihe ei kestä ikuisesti. Noin 2-3 kuukauden iässä imetysvälit alkavat pidentyä. Vauvan imuteho kasvaa ja hän syö vatsansa täyteen paljon nopeammin kuin ensiviikkoina.
4-6 kk
Kun vauvan näköaisti kehittyy, hän alkaa havainnoida ympäristöä enemmän noin 3-4 kuukauden iässä. Imetyshetkiin voi tarvita enemmän rauhaa, koska ympärilleen katseleva vauva ei aina malta keskittyä syömään. Puolen vuoden iässä vauva alkaa harjoitella kiinteiden ruokien syömistä. Imetys jatkuu muun ruuan rinnalla ja vauva hyötyy rintamaidon ravinteista ja vasta-aineista.
7-12 kk
Yli puolivuotiaan vauvan mielestä liikkumaan lähteminen on ihanaa! Imetyshetket saattavat välillä kestää vain pienen hetken, ennen kuin hän lähtee taas konttaamaan vauhdilla eteenpäin. Noin kahdeksan kuukauden iässä vauva alkaa ymmärtää olevansa vanhemmasta erillinen olento. Tämä tuntemus aiheuttaa eroahdistusta, jolloin vauva saattaa haluta käydä rinnalla tankkaamassa turvaa ja ravintoa tiheästikin. Motorinen ja emotionaalinen kehitys voi tuoda myös öihin enemmän heräilyä.
1 vuotta ja siitä eteenpäin
Yli vuoden vanha taapero tutkii maailmaa jatkuvasti. Imetyshetket ovat usein iso helpotus väsy-kiukun tyynnyttämisessä ja nukkumaan rauhoittumisessa. Rintamaito antaa taaperolle tärkeää infektiosuojaa, sillä pienet kädet koskevat joka paikkaan ja menevät usein myös suuhun.
Imetystä voi jatkaa niin kauan, kuin haluatte. Isomman vauvan ja lapsen imetys sopeutuu helposti elämänmuutoksiin, kuten varhaiskasvatuksen aloitukseen ja töihin paluuseen.
Päivitetty 16.5.2023
